Tv-sarjojen nykytila

Keskustelu osiossa 'TV-ohjelmat ja -sarjat' , aloittajana Sly, 01.01.2009.

  1. klmake

    klmake You’ll Never Walk Alone Tukijoukot

    Liittynyt:
    12.01.2003
    Viestejä:
    1 528
    Saadut tykkäykset:
    101
    En sanonut, että se on noissa sarjoissa pääasia, vaan että minusta tuntuu siltä niin kuin se olisi pääasia. Tällainen mielikuva on vain päässyt syntymään, kun sarjoista on lehdissä ja keskustelupalstoilla puhuttu. On kiinnitetty huomiota sarjan ronskiin kielenkäyttöön, paljaan pinnan esittämiseen jne. Suurinta osaa näistä sarjoista en ole katsonut, joten puhun ihan puhtaasti vain minulle syntyneiden mielikuvien perusteella.
     
  2. ExC

    ExC Guest Tukijoukot Guest

    Liittynyt:
    20.01.2002
    Viestejä:
    1 206
    Saadut tykkäykset:
    3
    Eiköhän kurssi ole jo kääntymässä pikkuhiljaa.
    Jenkeissä löivät äskettäin läpi macho-realityt (Ice Road Truckers, Ax Men, Deadliest Catch), jotka ovat ilmiselvä vastareaktio kilpailurealityille ja tekemällä tehdylle tositv:lle.

    Myös perinteinen käsikirjoitettu draama on palaamassa ruotuun ikuisten mainosvetoisten megaprojektien sijaan. Jo olisi aika kuopata Survivorit sun muut.

    Ice Road Truckers alkaa MTV3:lla parin päivän päästä nimellä Rekkamiehet jäällä ja Ax Men helmi-maaliskuussa nimellä Metsien miehet.
     
    Viimeksi muokattu: 05.01.2009
  3. tsinivuo

    tsinivuo Guest Guest

    Liittynyt:
    23.03.2002
    Viestejä:
    3 907
    Saadut tykkäykset:
    1
    Jotenkin sitä nykyään enää löytää vain harvoja katsottavaksi kelpaavia sarjoja. Nyt viimeaikaisista Terminaattori on ollut OK katsottava, mutta yhden OK sarjan vastapainoksi on tullut sellaista tuubaa, kuten "Bionic Woman" ja puolilatteita keskinkertaisuuksia kuten Mad Men. Nuo naisille suunnatut sarjat olen jo kättelyssä skipannut. Hyviä sarjoja ei ole Dexterin jälkeen alkanut. (Tänäänhän on kahden uuden sarjan startti, saas nähdä...)
    Mutta en voi väittää eivätkö 24, Lost, Prison Break ja Dexter ole kovia sarjoja. Tälläisiä tapauksia tulee vain harvoin, mutta eipä niitä aikoinaankaan tullut usein.
    Reality varmasti menee vielä sairaammaksi tulevaisuudessa, kunnes joku raja tulee ihmisillä täyteen.

    Tuosta Ice Truckersista pieni ihmettelyn aihe. Näin Suomalaisena jäällä ajaminen(vaikkakin joo rekoilla) nyt ei kuullosta kovinkaan mielekkäältä tai ainakaan eksoottiselta TV-sarjalta. :sleep:

    EDIT: Enemmän olisin huolissani elokuvien tilasta. Vuosi vuodelta yhä enemmän täyttä paskaa, joita vielä aletaan pitämään hyvänä, kun oikeasti hyvät elokuvat voidaan laskea yhden käden sormilla. Jos Transporter 3 tuntuu viime vuoden parhaalta leffalta, niin oikeasti tässä on jo huolestunut. Keskinkertaisen äksönleffan toinen jatko-osa tuntui viime vuoden parhaalta leffalta... WTF? Toissapäivänä tuli katseltua jälleen Sin City. On se vaan hieno elokuva, kun vertaa roskaan mitä on tullut vuonna 2008.
     
    Viimeksi muokattu: 05.01.2009
  4. Caporegime

    Caporegime Käyttäjä

    Liittynyt:
    06.04.2004
    Viestejä:
    1 587
    Saadut tykkäykset:
    3
    Ei sitä tarvitse muistella - viime kesänä kun Subtv näytti alusta niin katsoin oikein urakalla ja olen sitä mieltä, että siinä on paljon muutakin kuin takatukat ja epäuskottavat keksinnöt, siis juonellisesti. :)
     
  5. Drokk

    Drokk Guest Guest

    Liittynyt:
    07.11.2001
    Viestejä:
    1 576
    Saadut tykkäykset:
    4
    Tosin sama se ennenkin, nyt on kuitenkin teoreettisesti enemmän valinnanvaraa, joskin ikä saattaa rajoittaa pahasti, kun ei enää löydä mitään kiinnostavaa. Kun jotkut täällä muistelevat vanhoja sarjoja he monasti niputtavat jopa 20+ vuoden sarjat ikäänkuin 'samaan kasaan'. Tällä tarkoitan sitä, että ei sitä ennenkään tullut kovinkaan montaa hyvää sarjaa samaan aikaan.
     
  6. paha_kuukkeli

    paha_kuukkeli Guest Guest

    Liittynyt:
    07.06.2007
    Viestejä:
    401
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tiedä sitten olenko säännön vahvistava poikkeus, mutta lähestulkoon jokainen lapsuuteni suosikki (oli kyseessä sitten tv-sarja tai elokuva) on aikuisiällä nähtynä osoittautunut varsin heikkotasoiseksi. Esimerkiksi Ritari Ässää tai McGyveriä en muutamaa jaksoa enempää ole myöhemmillä uusintakierroksilla pystynyt katsomaan.

    Komediaa lukuun ottamatta lähes kaikki suosikkisarjani on tehty viimeisen 15 vuoden aikana eli aikana jolloin olen ollut jo täysi-ikäinen, ja jakson jälkimmäinen puolisko pitää sisällään enemmän helmiä kuin ensimmäinen. Olisin siis valmis sanomaan tv-sarjojen nykytilaa varsin hyväksi (ja jos Game of Thrones päätyy tuotantoon asti niin aina vaan paranee).
     
  7. Crimson

    Crimson Guest Guest

    Liittynyt:
    03.08.2001
    Viestejä:
    3 318
    Saadut tykkäykset:
    2
    Ritari Ässää ei olisi koskaan pitänyt katsoa uusintoina. Siinä lapsuuden suosikkisarjan illuusio rikkoontui totaalisesti. :weep:

    Sen sijaan MacGyver toimii edelleen! :thumbsup:
     
  8. CleverIndeed

    CleverIndeed Guest Guest

    Liittynyt:
    11.11.2007
    Viestejä:
    5 595
    Saadut tykkäykset:
    1
    Kyllä täytyy sanoa että oon att:n kanssa aivan samoilla linjoilla. En oo voinu koko 2000-luvulla käsittää tätä hypetystä uusista, varsinkaan HBO:n sarjoista. Ei vaan kertakaikkiaan iske, eikä jaksa kiinnostaa. Mikä siinä sitten on syy?

    Vaikea sanoa yksittäistä tai isointa syytä. Mutta ehkä jonkunlainen analogia voi olla vertaus Star Warseihin, vanhoihin hyviin, ja uuteen roskaan. Siinä missä vanhat toimivat juonen ehdoilla, uudet teknisen laadun. Tämä sama pätee kenties näihin nykysarjoihin. Eli siis muodollinen pätevyys voi olla kyllä huippua, mutta miten se todellinen sisältö? Se mikä tekee juuri tietystä sarjasta kiinnostavan?

    Jos nyt mietin vanhoja kunnon sarjoja omasta mielestä, ja näitä uusia joita suurin osa diggaa. Mulle parhaita ovat vanhoista Dallas, MacGyver, Robin Hood, Twin Peaks, no siinä muutama. Uusista epäkiinnostavista voisin mainita Sopranos, Lost, Dexter, Mullan alla jne.

    Miksi on joskus jäänyt vaikka Dallasiin koukkuun? Vastaus: henkilöhahmot! Ja mikä niissä? Keskinäinen erilaisuus, särmikkyys, sympaattisuus, aitous. Entä taas nykysarjojen tyyppihahmot? Noh, ne ovat näitä ristiriitaisia, epämääräisiä, psykomaisia tunnevammaisia sekasikiöitä. Ei vaan kerta kaikkiaan voi pitää, kiinnostua! Ja luulen, että juuri hahmot ovat se ratkaiseva tekijä alkaako sarjaa seuraamaan...

    Toinen on tietysti käsikirjoitus. Joka tietysti kiertyy hahmojen ympärille. Tässä ero ei kenties ole niin paha, laatua varmasti löytyy. Joskin, samanlainen ilmiö vaivaa: uuden ajan tietty arvottomuus, joka tekee vaikeaksi pitää esim. juonenkulusta. Tyyppiesimerkkejä: Sinkkuelämää, Californication, Sopranos...Pääosissa ovat juuri antisankarit. Sori vaan, mutta itse en pysty sellaisia ihailemaan (eli kiinnostumaan), ilmeisesti. Muuta kuin sivuosissa, joihin ne musta kuuluu.

    Maailma on muuttunut, sarjat ovat muuttuneet. Raha ratkaisee, ja roskahan tunnetusti myy, joten roskaa saamme. Kyllä Dallaskin huononi vikoilla kausilla, mutta ei se siitä jäänyt mieleen! Sen sijaan Lost kääntyi aivan käsittämättömäksi sarjakatastrofiksi ekalla kaudella juuri kun oli parhaassa vauhdissaan. Ja sama jatkui toisella kaudella, siis aivan alkuvaiheissa sarjaa! Liikaa vaatia sellaista seuraamaan.

    Hieman vielä vertailua sarjojen kesken. Ennen: MacGyver, erittäin sympaattinen, osin lapsekaskin (pojille tehty), mutta hyvin rakennettu jännityksen kannalta hauskoine temppukoukkuineen. Nykyisin: Dexter. Sen mitä olen katsonut silloin tällöin, pääosassa täysin sekaisin oleva sarjamurhaajapoliisitutkija, jonka mielen sisään olisi tarkoitus päästä ja tuossa olisi se jännitys, mutta muuten jännitystä ei sarjassa tapahdu. Jotenkin vaan tönkköä menoa. Ennen: Twin Peaks. Huh mitä visioita, annetaan katsojalle aikaa, omaperäisyyttä, koskettavaa hulluutta! Nykyään: Sopranos. Mielenvikaisia ihmisiä, tyypillisiä nykyajan tuotteita, ihmisiä hakataan pesäpallomailoilla (tosi omaperäistä), tai käydään psykiatrilla koska ollaan paha mafiapomo ja ongelmissa. Give me a break! Twin Peaksin hahmogalleriaan verrattuna tämän sarjan hahmot ovat suunnilleen yhtä kiinnostavia kuin lasten piirretyissä. Miksi kaikki ovat niin helvetin ahdistuneita ?! Oli Peaksissäkin, mutta siinä oli myös sentään herkkyyttä, rakkautta, ja huumoria...

    Noh, makuasioita tietysti paljon, ja en nyt ala enää vertailemaan Robin Hoodia Mullan allaan. Mutta tuossa (omia) tarkkoja havaintoja joita mieleni tuotti näin väsyneenä aamutuimaan.

    Sitten kun joku oikeasti tekee personallisen, sympaattisen, eikä niin hemmetin kyynisen ja ahdistukseen/ongelmiin keskittyvän nykysarjan, alan sitä hehkuttaa. Poikkeuksia: Prison Break. Miksi? Juonenkuljetus on jotain uutta, hienot henkilöhahmot joista pitää vaikka ovat karujakin! Ei muita tule mieleen? 90-luvulla vielä oli joitain, kuten Millennium. Sen kaltaista tyylikästä ahdistusta kyllä katseli, vaikka oli siinäkin omat heikkoutensa, mutta se tunnelma...

    Toki jotain Simpsoneita nyt joskus voi katella, mutta en tässä laske sitä sarjaksi...Yhteenveto: kaikki huono mikä nykyajassa on verrattuna 90/80-lukuihin, näkyy myös sarjoissa. Onhan se väistämätöntäkin. Jos vain saataisiin ne kässärit ja yleinen kiinnostavuus kohdilleen, voisi lopputuloksina olla joitain todella upeita sarjoja. Huom. tässä oli sitten vaan mielessä jenkkisarjat, kylhän joku Sydämen asialla esim. on aivan ihastuttava sarja jne. Suomalaisia nyt en viitsi ajatellakaan. :) Toivottavasti joku sai tästä vuodatuksesta jotakin irti!
     
  9. juhaa

    juhaa Käyttäjä Tukijoukot

    Liittynyt:
    11.12.2000
    Viestejä:
    5 971
    Saadut tykkäykset:
    7
    Juuri näin
     
  10. koneistaja

    koneistaja Uusi jäsen

    Liittynyt:
    24.05.2006
    Viestejä:
    178
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kyllähän 2000-luvulla on tehty paljon hyviä sarjoja, esim. Firefly, Rooma, Life on Mars, Mullan alla (no joo, tässä taso laski aika paljon loppua kohti). Toisaalta nykyään tehdään niin paljon sarjoja, ja isommalla budjetilla kuin ennen, että roskaakin on enemmän kuin ennen. Mutta toisaalta se on niin hienoissa pukineissa, että sillekin löytyy seuraajia (ja hehkuttajia).
     
  11. itnortti

    itnortti Guest Guest

    Liittynyt:
    15.04.2006
    Viestejä:
    582
    Saadut tykkäykset:
    0
    Tuossa täytyy olla 100% eri mieltä. Koitin joku aika sitten katsoa tuota sarjaa ja ei jeesus mitä roskaa ja miten surkeasti tehtyä sellaista.

    Ensinnäkin mikä hiton wild wild west tuo tulevaisuus on? Jengi lentelee avaruusaluksilla ja pukeutuu cowboy -hattuihin ja välillä koko sarja näyttää enemmän länkkäriltä kuin miltään muulta. Esim. jossain alkupään jaksossa oltiin junassa joka näytti siltä kuin se olisi tehty suurimmaksi osaksi puusta ja vähän metallia sinne tänne! Kaikki baarit yms. miljööt ovat suoraan jostain john waynen tai clint eastwoodin länkkäreistä :OI :hitme:

    Toisekseen avaruusalusten sisälmykset näyttivät siltä että lavasteet on tehty pahvista. Varsinkin heti ekoissa jaksoissa näiden hallitusten/liittouman tms. alukset. Jotain hirveitä nappirivistöjä kuin studiossa ja pöydät yms. todella surkean näköisiä.

    Toisena ääripäänä päähenkilöiden rahtialus. Ohjaamossa on jotain 10cm x 10cm suttuisia näyttöjä joista ei todellakaan näe yhtään mitään. Jotain punaista suttuista grafiikkaa jossain näytöissä. Samat levystudioista otetut nappirivit loistivat sielläkin.

    Kaiken kruunasi mitäänsanomaton näyttelijätyö. Fireflyn kapteeni oli kyllä niin dorka kuin vain voi olla. Yritti olla joku kova länkkäri ja koko rooli meni niin yli että tuli myötähäpeä kun sitä katseli. Chuckista sittemmin tuttu baldvinin ukko oli juuri niin huono kuin hän on aina ollut. Millä ihmeellä kaveri edes saa rooleja. Ilmeisesti sukunimensä perusteella. Iso osa kohtauksistakin oli kuin jostain länkkäristä typerine väittelyineen ja nyrkkitappeluineen.

    Kovat oli odotukset koska samalta kaverilta on tullut mm. Buffy. Samaten huomasin että terminatorista nyt tuttu Summer Glau on tässäkin mutta eipä siitä paljoa oltu saatu irti.

    No niin tämä minun mielipiteeni. Saa vapaasti olla eri mieltä ja kertoa mikä tässä sarjassa oli niin hienoa. Kolmen ekan jakson perusteella täyttä tulevaisuudessa-ollaan-länkkäreitä-scifi-skeidaa.
     
  12. klmake

    klmake You’ll Never Walk Alone Tukijoukot

    Liittynyt:
    12.01.2003
    Viestejä:
    1 528
    Saadut tykkäykset:
    101
    Tuota tuota, se oli vähän niin kuin tämän sarjan idea.
     
  13. Mookid

    Mookid Aktiivinen käyttäjä

    Liittynyt:
    16.07.2006
    Viestejä:
    2 694
    Saadut tykkäykset:
    351
    Älä välitä, itnortti on muutenkin ihan kujalla jokaisen viestinsä kanssa :D
     
  14. Rokkari

    Rokkari Guest Guest

    Liittynyt:
    23.08.2005
    Viestejä:
    2 385
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos ei Firefly uppoa niin se on katsojassa vika :p
     
  15. paha_kuukkeli

    paha_kuukkeli Guest Guest

    Liittynyt:
    07.06.2007
    Viestejä:
    401
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kyllähän se syy tulee viestissäsi aika hyvin käsiteltyä, enkä siitä ainakaan äkkiseltään löytänyt mitään valittamista. Jos kaipaa vanhakantaista selkeää jakoa hyviin ja pahoihin, korkean (kristillisen) moraalin puitteissa pysyviä tapahtumia ja hahmoja, joita on helppo rakastaa tai vihata eikä tunteesta ole koskaan epäselvyyttä, 2000-luvun laatusarjat eivät varmaankaan iske.

    Millenniumin toinen kausi on (ainakin ennen mahdollista uudelleen näkemistä) yksi hienoimpia kokonaisuuksia tv-historiassa. Harmi vain että kolmas kausi palasi ensimmäisen kauden tyyliin ja toisen kauden apokalyptinen lopetus vesitettiin aivan täysin.

    Ehdottomasti samaa mieltä :thumbsup:
     
  16. deebo

    deebo Guest Guest

    Liittynyt:
    09.03.2006
    Viestejä:
    225
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itse seurailen lähinnä kaapelikanavien sarjoja, jostain syystä kun en vain voi enää ottaa tosissani esim poliiseja jotka 'fuck' sijaan sanovat 'gosh darnit'.

    Kyllä tuo myepisodes.com kalenteri on taas aika täynnä tavaraa alkuvuodelle ja hyvää sisältöä riittää jonoksi asti viime vuoden puolelta.
     
  17. PeeVee79

    PeeVee79 Käyttäjä

    Liittynyt:
    12.10.2005
    Viestejä:
    1 038
    Saadut tykkäykset:
    16
    Mä oon luullu olevani ainoa.
    Näistä tässä ketjussa mainituista olen aktiivisesti seurannut ainoastaan Pakoa ja Shieldiä. Ja näitäkin molempia dvd:ltä (ja yhtä muuta kautta).
    Ynnä sitten Discoveryn sarjoja.

    Sopranosia, Dexteriä, Lostia ja Oz:ia olen yrittänyt katsella, mutta jotenkin eivät itselleni iskeneet.
    Rome:n olen ajatellut hommata jossakin vaiheessa, jo aihepiiri on kiinnostava.

    Noista osaa on esitetty ollessani ala-aste ikäinen ja muistan kuitenkin niitä katselleeni. Osa on tullut ennen syntymääni, mutta silti uusintakierroksilla niitä on katseltu ja hyvin on toiminut.
    Ally McBeal ja Twin Peaks ei muhun kolahtanut missään vaiheessa, mutta Tankki Täyteen ja MacGyver on tahkottu monasti läpi.
     
  18. CleverIndeed

    CleverIndeed Guest Guest

    Liittynyt:
    11.11.2007
    Viestejä:
    5 595
    Saadut tykkäykset:
    1
    Jep..Niin siis, kyllä mä kaipaan tiettyä vanhanajan selkeyttä nykysarjoihin, sellasta tiettyä perusasetelmaa..Mutta ei toi oo kuitenkaan ihan yksinkertanen homma. Jos miettii vaikka hahmoa J.R., niin kuka voi väittää että olisi ihan selkeä? Mutta se toimi eikä ärsyttänyt (kuten monia lol), koska ainakin henkilö uskoi joihinkin arvoihin, eikä vaeltanut varjojen maassa ja sekaisin ahdistuksesta. Musta se vaan tuntuis olevan niin, että ainakin päähenkilön tarvii olla tarpeeksi selkeä tapaus, jotta siihen voi jotenkin samaistua, eläytyä, ilman että katsojakin ahdistuu mukana. Esim. Twin Peaksin Cooper on tästä loistava esimerkki, hahmo on kuin kirkkaan mielen esikuva. Ja juuri tämä tuo sarjaan mahtavan kontrastin suhteessa kaikkeen muuhun hämärään! Tai joku MacGyver nyt on myös itsestäänselvä tapaus, sankari jolla on myös omat ongelmansa joita käsitellään hienovaraisesti siinä sivussa...Myös Millenniumin Frank Black on hieno hahmo! Ei mikään varsinainen sankari musta perinteisellä tavalla, mutta mies joka uskoo selvästi johonkin, kaikesta huolimatta, mutta kasvoilta voi nähdä jatkuvan ahdistuksen, ilman että siinä aletaan täysin rypemään tai se vie miehen hunningolle, vaikka rajalla liikutaan.

    Vastaavasti nykyaikana esim. Tony Soprano herättää mussa välittömästi vastenmielisyyttä, tuntuu että kaverilta on perusasiat ihan hukassa. No, perhettä on mutta millainen? Tässä kohtaa kun vertaa Kummisetien perhekuvaukseen, niin huh heijaa! Ikävä kyllä tuota vertailua vain on pakko tehdä, vaikkei aina niin mielekästä olisikaan. Tuosta vaan tajuaa sen, missä mättää. Varmaan kysymys on paljolti juuri tyyliseikoistakin...No, minä vaan en oikein pidä nykyajan tyylistä verrattuna entiseen.

    Sama roolihahmojen itsekäs suossa tarpominen näkyy mm. sinänsä hauskassa Sinkkuelämää-sarjassa. Siis haloo, naisilta löytyy kyllä keskinäistä empatiaa, mutta missä on jonkunlainen kypsyys, naiset jääneet nukketaloon leikkimään. Tietty kylmäävä asenne hohkaa jatkuvasti. Minä minä..itse, mut ku minusta..

    Ja nyt, kun mietin nykyajan lempisarjaani Pakoa. Ah! Mikä erilaisuus tulee heti mieleen? Päähenkilö, kautta henkilöt...Hehän ovat oikeasti hyviä tyyppejä! Heistä on kovin helppo pitää. Eivät kaihda keinoja jos on tarve, mutta heistä näkee jotain syvempää, miksi he tekevät asioita. Eivätkä edes täysin itsekkäästi. Kaiken kruunaa sarjan avainhenkilö T-Bag. Wau, mikä hahmo! Aivan iljettävä kaveri, kiero kuin mikä. Mutta mikä ihmeellistä, häntä rakastaa katsojana! Huumorin ohella, hänessäkin on jotain valoa pohjalla, vaikka hahmo on kyyninen kuin mikä. Hassua, mutta hieman samantapainen hahmo on Murdoc MacGyverissä. Ei tällaisia sivuhahmoja tule kovin usein vastaan!

    Ehkä nykysarjoissakin olisi tuollaisia hahmoja enemmänkin, esim. Dexter voisi toimia paremmin tehtynä, jos hahmo olisi hieman enemmän uskottava, mutta sarjan muu tyyli, kässäri, eivät sytytä myöskään. Sama pakko todeta Lostin kaljupäästä, hieno hahmo, mutta ikävä kyllä hukkui käsikirjoituksen poukkoileviin typeryyksiin...

    Sen varauksen annan, että varmaan näistä nykyajan sarjoistakin löytyy toimivia juttuja ja jaksoja jne. Mutta kun ei tule katseltua! Koska ne eivät vedä kokonaisuutena puoleensa. Voisin vielä verrata Shieldin kaljupoliisia saman näyttelijän Kuuma piiri -hahmoon. Sorry, mutta vaikka se kaljupoliisikin on ihan hyvä hahmo, niin homma vaan toimi niin paljon paremmin tuossa toisessa sarjassa. Vähemmän kyynisyyttä, vähemmän itsetarkoituksellista actionia, parempia jaksojen käsikirjoituksia...Ja tämä siis sillä, että Shieldiä olen joskus katsellut ja edustanee nykysarjoista sitä katseltavinta osaa.

    Ylipäänsä mua häiritsee sanan laatusarja käyttö kuvaamaan suunnilleen kaikkea 2000-luvun erityisesti HBO-matskua. Pah, ei edistynyt tekniikka ja kasvaneet rahapanostukset ja ylihypetys niistä kaikista laadukkaita tee. Tarvitaan jotain, joka oikeasti iskee suhun. Ja rahastus ei ainakaan iske.
     
    Viimeksi muokattu: 06.01.2009
  19. paha_kuukkeli

    paha_kuukkeli Guest Guest

    Liittynyt:
    07.06.2007
    Viestejä:
    401
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mielipiteensä kullakin. Minusta taas ns. harmaalla alueella vaeltavat hahmot ovat yleensä kaikkein kiinnostavimpia (mm. Deadwoodin Seth Bullock ja Al Swearengen). Ihmiset harvoin ovat oikeastikaan aivan selviä tapauksia (monet ehkä toivovat tai kuvittelevat olevansa) eli ristiriitaisuuden ei pitäisi olla samaistumisen esteenä.

    Ehkä olisi parempi jatkaa Dexter ketjussa, mutta menköön tähän koska Dexter on oikeastaan ainoa esimerkkinä käyttämäsi sarja, jota olen jossain määrin seurannut. Periaatteessa olen yllä sanomastasi samaa mieltä, mutta uskallan arvata että toivoisimmi sarjojen muuttuvan eri suuntiin.

    Minusta Dexterin suurin ongelma on itse Dexter; hahmoa myydään yleisölle sarjamurhaajana, koska se on olevinaan uutta ja rohkeaa, mutta todellisuudessa Dexter on ainoastaan tunneköyhä vigilante. Hahmon murhanhimolle ei koskaan anneta motiivia, hän pystyy kontroloimaan viettiään lähes täydellisesti ja ikään kuin varmistaakseen ettei totutun sovinnaisuuden sisältä karata liian kauas hahmolta on karsittu kaikki tunnepohjaiset impulssit.

    Dexterin ongelma ei siis mielestäni ole nimihenkilön "psykous" vaan se, että tunneskaalaltaan kuollutta kalaa muistuttava ihminen ei ole kiinnostava ulkopuolisen mielestä. Impulsiivisesta, rakastavasta ja vihaavasta "psykosta" vaan ei saa yhtä kliinisen puhtoista päähenkilöä, joka näennäisestä hirveydestään huolimatta ei olisi liian kaukana tavallisen ihmisen arvoista.

    Kauneuden tavoin laatukin lienee asuvan katsojan silmässä. Itsekään en pidä läheskään koko HBO:n tuotantoa laadukkaana, mutta prosentuaalisesti se taitaa kuitenkin olla laadukkain tämän alan toimija. Carnivale, Deadwood ja Rome ovat kaikki mielestäni parempia draamasarjoja kuin yksikään näkemäni 80-luvun tai vanhempi tv-sarja ja tämä on ainoa syy miksi viittaan niihin laatusarjoina.
     
  20. itnortti

    itnortti Guest Guest

    Liittynyt:
    15.04.2006
    Viestejä:
    582
    Saadut tykkäykset:
    0
    Eli vaikka idea on aivan älytön niin so what? Eli huonot leffatkin ovat oikeasti hyviä koska "se oli vahän niin kuin tämän leffan idea että juoni on täynnä aukkoja, lavastus surkeaa jne.". Aika surkea tekosyy. Sen sijaan että piiloutuu tuollaisen heiton taakse on varmaan helpompi kertoa minkä takia kyseinen sarja on loistava, eikö?

    Esim. saman kaverin buffy on loistava sarja. Dialogi on hyvää, mukana on paljon huumoria, viittauksia pop-kulttuuriin jne. Homma ei ole kulmat rutussa tehtyä vampyyrimenoa jollaisena se olisi tuskin elänyt edes yhtä kautta.

    Nyt kun katson fireflytä niin mietin että mitä hittoa. Minkä takia lavastus on surkeaa? Minkä takia jengi pukeutuu kuin villissä lännessä vaikka ei näytä olevan mitään syytä. Kyse ei ole kuitenkaan siitä että olisi ollut joku ydinsota tms. joka olisi vienyt kaiken teknologian yms. jolloin homma olisi helpompi uskoa. Luulisi että ihmiset käyttäisivät ihan normaaleja vaatteita (kenties jopa hiukan älykkäämpiä) jne. Ja etenkin minkä hiton takia kaikki yhtäkkiä puhuvat ja käyttäytyvät kuin villissä lännessä? Mitä tuolla kaikella koitetaan hakea?