"Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon Kustannus Oy Uusi tielle näennäistieteen levittämisestä julkaisemalla Tapio Puolimatkan kirjat Usko, tiede ja Raamattu ja Usko, tiede ja evoluutio. Skepsis ry katsoo kirjojen sekoittaneen uskonnon ja tieteen tavalla, joka tuo Suomeen varsin taidokkaasti Yhdysvaltain kreationistien niin sanotun kiilastrategian..." [alkup. pidempi teksti] Huuhaa- ja Sokrates-palkinnot kautta aikojen on listattu tällä sivulla.
Hesarissa juttu islaminuskoon kääntyneestä. Nousi vain esille yksi asia tuosta uskonnollisuudesta: "han tavallinen teini Heinonen ei kuitenkaan ollut sikäli, että hän oli kiinnostunut uskonnollisuudesta. Hän luki ahkerasti Raamattua löytääkseen vastauksia siihen, miksi ihmiset on luotu. Raamattu herätti hänessä kuitenkin epäilyksiä. "Siellä on paljon sellaisia asioita, joita en ole nähnyt yhdenkään kristityn noudattavan. Jumala esimerkiksi käskee Mooseksen kirjassa Abrahamia ja hänen jälkeläisiään tekemään ympärileikkauksen. Samoin kielletään sianlihan syönti." Teini-ikäisellä Heinosella oli muslimiystäviä. He alkoivat tuntua oikeilta uskovaisilta, koska he noudattivat islamin käskyjä. " Siis kyse ei olekaan keneen jumalaan kannattaa uskoa vaan ketkä uskovaiset ovat parhaita uskovaisia? Siis ymmärtääkö uskovaiset itse näitä ongelmia? Kristittyjen jumala ei siis ole oikea, koska häneen uskovat eivät noudata hänen sääntöjään yhtä orjamaisesti kuin muslimit. Muistiko tämä käännynnäinen kysyä kristittyjen jumalan mielipidettä? Onko jumalan pääasiallinen voima sitten vain siinä kuinka paljon hänellä on kannattajia ja kuinka paljon hän pystyy heidän elämäänsä vaikuttamaan? Sillä hetkellä kun tekee vaihdon, toinen jumala on on, ja toinen off. Siis jeesus mikä logiikka. Uskontoja ei saada kitkettyä pois niinkauan kuin on ihmisiä jotka hakevat _jotain_ uskontoa. Uskonnonhan pitää olla kivaa ja siihen _omaan_ ajatukseen sopivaa. Jos jumala sanoo sellaista mitä ei halua niellä, vaihtaa uskontoa. Lentävä spagettihirviö ei oikein voi olla _se_ jumala, kun onhan se niin rumakin. Taidanpa valita toisen jumalan? Milloin alkaa uimapukukierros?
Huonosti oli kyllä raamattunsa lukenut, kun ei tiennyt, miksi kristityt eivät poikiaan ympärileikkaa ja miksi kristityt syövät sianlihaa, vaikka raamatusta vähän toisenlaista oppia saakin. Toisaalta islamista oli oppi hyvin mennyt perille, kun ihan vakavissaan väitti, että "muslimit eivät ole hyökänneet mihinkään maahan, vaan amerikkalaiset ovat hyökänneet Irakiin". Niin, kirjekursseillahan sitä islamia sen ensimmäisinä vuosisatoina levitettiin.
Niin, no, hyvä valhe on aina osittain totta. Ei kai kukaan voi kiistää USA:n hyökkäystä Irakiin? Ja tuohon ensimmäiseen osaan lausetta pätee vanha kunnon uskovaisten kommentti "ne uskovaiset jotka tekivät jotain uskonsa nimissä eivät olleet oikeita uskovaisia".
Vanha juttu mutta käy järkeen http://www.timeshighereducation.co.uk/story.asp?storycode=402381 Älykkäämmät yksilöt vaan tuppaavat kyseenalaistamaan asioita ja ajattelemaan itse. Ei mielipide vaan fakta jos ette usko niin lukekaa se ensimmäinen kommentti
Tuon uutisjutun kommentin kirjoittajalle voisi vihjaista että yliopistot eivät ole anti-kristillisiä, vaan niiden asema on enemminkin pro-todellisuus. Ja nuo kaksi kun tuppaavat olemaan vastakkaisia kantoja, niin jompi kumpi siinä sitten pitää valita.
YLE TV1 Ma 22.12.2008, klo 22:10 - 22:40. Uusinta ti 23.12.2008 klo 10:30. "Usko jumalaan näkyy edelleen arkielämässämme ja lainsäädännöstä. Miksi muinaisen aavikkoheimon sekavaa, rasistista ja epäloogista opusta luetaan edelleen ohjekirjana? Uskonnon erityisasemasta on luovuttava."
Minusta on yllättävää että hieman alhainen älykkyys ehkäisee niinkin tehokkaasti kyseenalaistamista ja omaa ajattelua kuin se näyttää tekevän. Suurempi älyllinen vajaavuus on tietysti asia erikseen. Itse olen pitänyt uskoa Jumalaan ääliömäisenä aina, niin kakarana kuin aikuisenakin. En kyllä muista miten perustelin tämän ääliömäisyyden lapsena, siis ennenkuin tietoni maailmasta olivat riittäviä moiseen. Minulle on vain aina ollut ilmeistä ettei Jumalan kaltainen kaikkivoipa olento loisi missään nimessä tällaista maailmankaikkeutta ellei sitten olisi hullu. Mielenvikaisuus ei kuitenkaan sovi yhteen kaikkivoipuuden/Jumalallisuuden kanssa; sehän on meidän kuolevaisten ongelma eikä edes meidän jos Jumala meidät olisi luonut.
Sama homma itse asiassa. Tuli oikeasti yllätyksenä kun joskus ala-asteella jotkut luokkalaiset aina välillä sanoivat jotain Jumalasettiä. Tiennyt siinä oikein että oliko se vitsillä sanottu vai olivatko he oikeasti uskovia. Ehkä joskus ihan naperona olen saattanut tosin uskoa johonkin kun vanhempani ovat aivopesseet minua, mutta en kyllä oman muistikuvani mukaan ole milloinkaan uskonut.
Kukaan ei usko appelsiinien olevan oranssin värisiä, sillä jokainen tietää niiden olevan oransseja. Sitä asuuko näkymätön olento appelsiinissa ei voi tietää, joten se on uskonasia. Usko ja uskonto perustuvat aina tietämättömyyteen, sillä kukaan ei voi uskoa sellaiseen minkä tietää. Kun joku sanoo uskovansa johonkin, tämä tarkoittaa ettei hän tiedä. Mitä vähemmän ihminen tietää tai ymmärtää, sitä suurempi on tarve turvautua uskoon, eli omiin kuvitelmiin. Ja koska usko ei perustu tietoon, ei sitä voi järjellä kumota.
Tuli tuossa äitimuorin kanssa juteltua, niin hieman pysäytti kommentti 'kyllä sinä jumalaan oikeasti uskot' Minä tiedän että hänen kanssaan on edes turha lähteä kaivamaan mitään perusteluja tai todisteita ateismille kun muutoinkin on käynyt joissain keskusteluissa ilmi että asiat nyt vain ovat niin vaikka olisin hyvinkin perustellut vastakommentit esittänyt. Tuossa nyt kyllä keskusteluissa häiritsi että taustalla oli ajatus että moraali, oikein/väärin, hyvä/paha tulee oikeasti jumalalta, jolloin koska äitini laskee minut hyväksi ihmiseksi, täytyy minun taustalla kuitenkin uskoa jumalaan. Tämä taustalla oleva logiikka oli kyllä sellainen että kyllä aivot vetivät tuossa kohtaa sutia että häh? Tulee mielenkiintoinen joulu.
Täällä kans vähän vastaavanlainen juttu. Äiti ja täti sanoi, vain kommunistit ei kuulu kirkkoon. Joten kysyivät sitten, että olenko kommari. Niiden päähän on olut vaikeeta saada upotettua, että mä en vain usko ja siksi en kuulu kirkkoonkaan.
Melkoisia äitejä teillä on, täytyy sanoa. Kyllä täytyy olla kiitollinen omista, omaa ajattelua kannattavista vanhemmista! Mitenköhän äitini reagoisi jos ilmoittasin tulleeni uskoon? Tippuisi kyllä tuolilta pahemman kerran!
Onpas sinulla melkoinen äiti, kun tippuisi tuolilta sinun uskoontulemisesta. Itseltä löytyy onneksi äiti, joka hyväksyy minut kirkkoon kuulumattomana ateistina.
No en minä tiedä (kun en ole koskaan uskoon tullut) tippuisiko oikeasti mutta ainakin yllättyisi kovasti koska tähän asti olen elänyt uskontovastaisena ihmisenä. Hyväksyyhän se minunkin äitini vallan hyvin minut kirkkoon kuulumattomana ateistina.
Joululahjakirja äideillenne: Daniel Dennett: Lumous murtuu. Dennett kirjoittaa välillä filosofimaisen tylsästi, mutta kyseinen kirja voisi silti antaa äideille työkalut ymmärtää miten "omasta kullannupusta on tullut ateisti, vaikka ihan kunnollinen poika onkin". Kirjoitusasu on uskovalle suunnattu, joten senkin puolesta pitäisi toimia. Jos äiti ei suostu tätä lukemaan, niin voi aina todeta "lue se kirja ennenkuin sanot yhtään lisää..." tai jotain vastaavaa. Jos lukee, niin tuloksena on parhaimmillaan aidosti kiinnostavia keskusteluntuokioita.