Heti alkuun on sanottava, että maailmantalous ei ole kovin tuttu aihe, mitä nyt satunnaisesti on tullut pörssikursseja vilkuiltua. Mutta kaltaiseni maallikkokaan ei voi olla huomaamatta, että alaspäin mennään ja lujaa - Yhdysvaltain pankkikriisi (joka joiltain osin muistuttaa Suomen vastaavaa 90-luvun alussa) on alkanut laajeta ja eurooppalaistenkin pankkien perustukset alkavat luhistua. Pahiten tuo näyttää iskevän maihin, joilla on viime aikoihin asti mennyt hyvin esim. Irlanti ja Islanti. Islanti erityisesti on pahassa jamassa sillä maa ei juurikaan tuota itse mitään vaan peruselintarvikkeet ovat tuontitavaraa ja kauppojen hyllyillä rahan loppuminen (kruunun arvon alenemisen vuoksi) alkaa jo näkyä ja maan pienuuden vuoksi sillä ei ole yksinkertaisesti varaa tukea pankkeja, jotka ovat laajentuneet maailmanmarkkinoille. Lisäksi Islannin kasvua rahoitettiin pitkälti ulkomaisella lainarahoituksella (kuten Suomessa 90-luvun alussa) ja kruunun arvon laskettua lainaa voi kertyä enemmän kuin sitä alunperin otettiin. Suomessakin pörssiviikko alkoi jälleen laskevissa tunnelmissa (OMX Helsinki -7.62%, vuoden alusta -44.05%), joten ei tilanne täälläkään (maallikon silmin) näytä hyvältä. 90-luvun alun kaltaista totaaliromahtamista tuskin Suomeen tulee (Neuvostoliiton romahtaminen vaikutti siihen osaltaan), mutta nousuvuodet taitavat toistaiseksi olla ohi.
Jos Nokia tipahtaa ja lujaa, niin Suomella voi mennä metsäyhtiöiden paon ja kallistuvan energian lomassa todella huonosti ainakin joitakin vuosia. Saa nähdä kuinka suuri kriisi tästä saadaan aikaan, pahaltahan tuo näyttää.
Toivottavasti. Tosin työllisyystilanne ei ole vieläkään palautunut 80-luvun lopun ja 90-luvun alun tasolle, jolloin työttömien määrä nousi kolmesta prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin kolmessa vuodessa (tällä hetkellä lienee 6-7%). Neuvostoliiton romahtaminen lamasta toki niin pahan muovasi - ulkomaan viennistä hävisi 20%. Tällä hetkellä suomalaisten pankkien pitäisi olla suhteellisen turvassa. Säännöstelyä on laman jälkeen lisätty. USA:ssa on kai tehty juuri päinvastoin - rahamarkkinoita on vapautettu ja säännöstelyä purettu ja se onkin yksi syy tämänhetkiselle pankkikriisille rapakon takana - rahaa on syydetty ulos pankkien ovista ja ikkunoista samaan tapaan kuin Suomessa 80-luvun lopussa.
Kovasti yritin käyttää tilannetta hyväksi ja ehdottelin vaimolle, että nyt nostetaan kaikki rahat Kaupthingista ennen kuin kaatuu koko pska ja vaihdetaan auto, mutta ei se vielä lämmenny:OI Valitettavasti rahaa ei kuitenkaan ole siinä määrin löysänä, että talletussuojan rajat olis kovin lähellä... Vakavasti ottaen, eiköhän tästä selvitä, mutta selvältä näyttää, että ei ihan siististi. Eli konkursseja ja notkahdusta näkyvissä, mielenkiintoista on nähdä miten asuntojen/asuntolainojen hintojen käy lähiaikoina. Itse en usko kovin suureen hinnanlaskuun Helsigissä tai PK-seudulla, kysyntä on sen verran kova.
Sellainen fiilis on tullut että he joilla rahkeet riittävät asunnon ostoon Helsingissä ovat jo sellaisen ostaneet. Asiaa ei ainakaan auta nousseet korot tai se että pankit ovat kiristäneet lainahanat tiukemmalle. Veikkaan että asuntokaupassa voi tapahtua kummia ja ainakin vientivoittoiset yritykset kamppailevat selvitäkseen. Ihmisten kulutushan kaiken ratkaisee eikä katastrofia synny jos kansa osaa pitää pään kylmänä eikä hätiköi turhaan. Ainakin plazan väki tuntuu ostelevan uusia laitteita tuon tuosta joten nou hätä!
'Kun veri virtaa kaduilla, osta osakkeita' - kannattanee ehkä kuitenkin vielä odotella. Vielä ei ihan viitsi ottaa velkavipua käyttöön. Uutta lamaa on turha odotella (vaikka sillä monestikin pelotellaan), 90-luvun lama oli niin monen asian summa, ettei vastaavaa kovin helposti enää voi tulla. Lamahan iski tuolloin länsimaista pahiten suomeen.
Edellä ihan hyviä pointteja. Mutta sanokaas taloustieteilijät tai muuten vain taloudesta enemmän tietävät vastaus minua jonkin verran askarruttavaan kysymykseen. Eikös ole niin, että kun joku myy, niin jonkun täytyy myös ostaa? Kun yrityksen eivät ihan hirveästi voi itselleenkään omia osakkeitaan lunastaa. Toisin sanoen, kun tänäänkin uutisoitiin, että sijoittavat 'ryntäävät myymään osakkeitaan' kun hinnat laskevat, niin kuka ne kaikki innolla myydyt osakkeet ostaa? Eikö halvalla kannattaisi ostaa? Jos nyt jo n. 50 % halvempia kuin vuoden alussa, eikö ole aika hvetin todennäköistä, että pidemmällä - sanotaan 2 vuoden - aikavälillä saisi aika hyvän tuoton? Enkä nyt tarkoita mitään velaksi ostamista, mutta josko tyhjentäis vaikka sieltä Kaupthingista tilit. Tällasia tyhmiä kysymyksiä tällä kertaa...
Tuollaisella 2 vuoden aikavälillä tuottoennuste voi olla vieläkin jopa negatiivinen (jos ottaa huomioon rahanarvon alenemisen), mutta ~20 vuoden aikavälillä tuottoennuste alkaa olla jo aika hyvä. Eli jos rahoja ei voi irroittaa pidemmäksi kuin 2 vuodeksi ei osakemarkkinoille kannata lähteä seikkailemaan. Osakkeet ovat kyllä nyt huomattavasti halvempia kuin vuoteen, mutta useat kuitenkin kalliimpia kuin vielä joitakin vuosia sitten. Kriisistä on nähty oikeastaan vasta osa USAn osuudesta ja pieni pilkahdus euroopan tilanteesta, paljon on vielä piilossa...
Yleensähän asia menee noin kuin Ceelo sanoo. Tällä hetkellä vallalla on kuitenkin eräänlainen pakkomyynti. Talousvaikeuksissa painivien pankkien on pakko myydä osakkeita saadakseen rahaa. Suomessahan ei pankeissa ongelmaa niinkään ole, mutta Suomen pörssi on täynnä ulkomaista rahaa, jota nyt realisoidaan hinnalla millä hyvänsä. Ja kun on osakkeet on nopeasti realisoitava rahaksi hinnat laskee, jolloin taas esim. rahastojen osastot lunastavat osuutensa joukoittain. Tällöin myyntiin tulee aina vain enemmän osakkeita, eikä ostajia ole millään niin paljon. Hinnat laskevat, vaikka yrityksillä ei mene huonosti. Tälläiset tilaisuudet toistuvat vain harvoin, kukaan ei tosin tiedä koska ollaan pohjalla, joten pelissä on tietysti myös riskiä. Toiset palaavat osakemarkkinoilla vasta sitten kun indeksi on n päivän ajalla nouseva. Itse suosin tapaa ostella osakkeita lisää ja tiputtaa keskihintaa. Tämä voi olla yhtä hyvin se huononpi vaihtoehto, sen näyttää aika. Jokatapauksessa nyt on potentiaalinen mahdollisuus rikastua tulevaisuudessa. Väitän, että ensi keväänä nähdään kaikkien aikojen suurimmat osingoprosentit suhteutettuna osakkeidenhintoihin.
No niin, aika lailla näin olen järkeillytkin. Mutta tuohon peruskysymykseen en saanut oikein vastausta. Ketkä kaikki ostaa, kun pirun moni myy? Ja toi 2 vuotta oli vain heitto, toki tiedän, että se on osakesijoituksissa vähän liian lyhyt perspektiivi. Mutta tuota olemassa olevien osakkeiden (joita onneksi ei kovin paljoa) keskihintaa voisi todella ihan mukavasti laskea jossain vaiheessa. Aika monella niitä todella paljon nykyhintaa kalliimpia on varastossa...
Islanti näyttää hyvin mallia mitä tapahtuu, kun tehdään velkarahalla investointeja. Näyttää koko maa menevän konkurssiin. Ei muuta kuin lisää kulutusluotto mainoksia televisioon! :thumbsup:
Samaa mallia näyttäneet myös USA ja oikeastaan lähes kaikki muutkin maat joitakin öljyvaltioita lukuunottamatta. Ei ole tuo Suomen valtionvelkakaan paljon lyhentynyt euromääräisesti (arvollisesti kylläkin), onneksi ei ole kyllä kasvanutkaan. Kun tuohon otetaan huomioon maan asukkaiden tekemä velka, niin tällöin tilanne on paaaaaljon heikompi myös Suomen osalta.
En ihan ymmärrä kysymystä mitä haet tuolla? Ei kaikkia myynnissä olevia osakkeita osteta. Sitähän emme tiedä paljonko jää myymättä, tiedämme vain hintatason, jolla kaksi osapuolta on sopinut kaupoista. Jos kaikki tietäisi, että kurssit tulevat huomenna nousemaan, niin silloinhan kaikki vain haluaisivat ostaa. Nyt taas suurin osa olettaa, että tilanne vain huononee. Kurssi on jokahetkellä se arvo, jolla joku on halunnut luopua omasta osuudestaan. Kurssi ei kuitenkaan kerro mitään yrityksen arvosta vaan se on sekava kokoelma odotuksia ja nykyhetken faktaa sekoitettuna suurella annoksella markkinapsykologiaa.
Niin, tämä oli se tyhmä kysymykseni. Eli kuka maksaa myyjälle, jos kukaan ei osta? Mihin myydyt mutta ostamattomat osakkeet (tai siis arvo-osuudet) 'menee'? Eli ei kai voi olla kovin iso osa myydyistä, jotka jäisivät omistajaa vaille?
Et voi myydä mikäli sinulla ei ole ostajaa. Kysynnän ja tarjonnan laki määrää hinnan myös arvopaperipörssissä. Mikäli yksittäisen osakkeen arvo laskee nollaan, kyse on käytännössä konkurssista (ja ainakin piensijoittaja voi sanoa hei-hei sijoitetulle pääomalle). t. nimim. viimeviikosta alkaen ostolaidalla
Islannin ongelma on kai se, että investointeja on tehty ulkomaisella lainarahalla ja jopa yksityiset ovat rahoittaneet esim. auto-ostoksiaan ulkomaisella lainalla. Kruunun romahdettua nuo lainat moninkertaistuivat. Näinhän kävi Suomessa 90-luvun alussa - monilla pienyrittäjillä oli ulkomaanvelkaa ja kun markka pistettiin kellumaan ja arvo laski, velkataakka kasvoi ja monilla velkaa olikin yht'äkkiä enemmän kuin he olivat alunperin velkaa ottaneet.
Ensi keväänä lienee sellainen tilanne, että a) Lainaraha on kiven alla b) Pörssiyritysten tilauskirjat näyttää negatiivisilta Niin mitä luulet? Irrottaako yritys rahaa osakkeenomistajille vai laittaako se rahat jemmaan, jotta taantuman/laman jälkeen yritys pääsee rakettimaisesti jaloilleen? Usko, Drokk pieni, ensi vuosi ei ole osinkovuosi, eikä tulevat 2-3 vuotta. Itse pitäisin rahat mieluummin korkoa kasvamassa tilillä -on hyvin todennäköistä, että tulevan luottolaman ansiosta saamme todistaa sellaista harvinaista ilmiötä kuin deflaatio. -- JP
Yritys = osakkeenomistajat. Osalla yrityksistä on omistajaystävällinen osinkopolitiikka jota noudatetaan sekä taantumassa että nousuissa. Seuraa vaikkapa YITn ja Keskon toimintaa 90-luvulta tähän asti. Tilauskirjatkaan ei tyhjene kovin nopeasti. Wärtsilällä ja YITllä oli taannoin tilauskirjat täynnä seuraaviksi 2 vuodeksi, samoin monilla projektiyhtiöillä. Kesko tullee jakamaan lisäosingon ensi keväänä.