OT: Toipas tämä ketju muistoja mieleen. Aloittelevana harrastajana sitä tuli noita Monster Cablenkin yläjännitesuojia pidettynä lähes avainelementtinä hyvän kotiteatterin rakentamisessa. MC:n kaapeleita tuli ostettua ja sen Analysis Plussan kaapelin, mutta onneksi en sentään tuota sneikoilia mennyt hankkimaan.
Enhän minäkään mitään muutosta ääneen ole odottamassa. Kunhan vain edes hivenen suojaisi ja olisi tarpeeksi johtopaikkoja, niin olisin tyytyväinen.
Ei-niin-seksikkäitä perusylijännitesuojia: http://www.vekoy.com/index.php?cPath=518 Lisää johtopaikkoja: http://www.vekoy.com/index.php?cPath=61_448
Ongelmana tällä hetkellä on, jos dvd-soittimen pistää pauselle ja tv:n sammuttaa, niin dvd-soitin lähtee itsestään päälle. Tai jos dvd-soittimella soitetaan musiikkia ja tv:n pistää päälle, niin toisto pätkäisee. Poistuisiko ongelma tuolla Maverickin mainitsemalla pistokkeeseen laitetulla ylijännitesuojalla ja perus jatkojohdolla, saati sitten tuolla Belkinillä?
Ylijännitesuoja ei auta mitään, ei verkkovirtakaapeliin yli 250 voltin piikkejä lähetetä töllön sammuessa/käynnistyessä. Tarvitaan radiohäiriöiden suodatusta verkkovirtapiuhassa. Sekään ei ehkä riitä, nimittäin häiriöpiikki saattaa edetä televisiosta ympäristöön ilmateitse tai jotain muuta kaapelia pitkin (antenni, audio, video). Kokeile pölynimuria tai vedenkeitintä. Liitä/irrota/liitä/irrota... pölynimuri tai vedenkeitin virta päällä olevana samaan jatkojohtoon missä ne häiriintyvät muut laitteesi ovat, ja mikäli imurin/keittimen imaisema/sylkäisemä verkkovirtapiikki aiheuttaa outoja ilmiöitä DVD-soittimeesi tai muihin laitteisiin, kyseessä tosiaan on yliherkkyys verkkovirran mukana kulkeutuville häiriöille. Tällöin verkkovirtahäiriöiden poistaja olisi tarpeen. MUTTA sen on oltava EHDOTTOMASTI sellainen, että se estää häiriöiden etenemisen rinnakkaisten laitteiden välillä, häiriöhän ei tule talon ulkopuolelta sisään, vaan sinun muista laitteistasi! Ellei äskeisissä kuvissa esiintynyt kommentoimani häiriösuodatinlaite sisällä häiriönpoistimia antoliittimien väleissä, se on hyödytön ostos, eli 10 antoliittimestä huolimatta se on tarkoitettu pelkästään "yhdelle laitteelle"; joutuisit ostamaan kyseisiä häiriösuotimia 5 kpl jos sinulla on 5 kpl puhdasta virtaa tarvitsevia av-laitteita! Hätäkeino: peitä metallifolioteipillä DVD-soittimessa oleva (tai muussa häiriintyvässä laitteessa oleva) kaukosäätimen vastaanottimen reikä/ikkuna. Sitä kautta häiriö luultavasti pääsee kiusaamaan kenkkuilevaa laitetta. Ellei peittäminen auta, häiriö tulee jotain muuta reittiä.
Eikö tuossa antoliittimien väleissä ole häiriönpoistajat? Power Console’s advanced Phase 4 PureFilter Circuitry is optimized to remove electrical noise and provide clean and clear power to all of your valuable digital, audio, video, and high-current equipment. The multiphase PureFilter Circuitry also provides true isolation between digital, audio, video, and high-current components. This isolation prevents noise created by components that are already connected to the Power Console from contaminating other connected equipment. Linkki manuaaliin, josta lainasin tuon. http://belkin.httpsvc.vitalstreamcd...m_com/support/dl/p74595_ap21300-12_manual.pdf
Tämäntyyppinen suodin pitäisi olla JOKAISEN antoliittimen yhteydessä, ettei antoliittimestä pääse häiriöt sisälle suodinlaitteeseen ja muihin laitteisiin: http://www.yeoy.fi/index.php?main=64&productCat=791 Itse tekemällä saa parhaat tulokset, kunhan ymmärtää EMI/RFI-suunnittelusta edes jotain. Ja rakentaa 50 euron komponenteilla 500 euron arvoisen verkkosuodattimen.
Onko keittiössä ja kylpyhuoneessa lain mukaan pakko olla maadoitettu pistorasia? En löytänyt kämpästäni muualta maadoitettuja pistorasioita, joten olisi kai pakko vetää uusi veto tuonne olohuoneeseen, jotta sais maadoituksen tuollaiselle ylijännitesuojalle? Kai tuolta jakopääkeskuksesta löytyy jokin paikka mihin pystyy maadoittaa? Miksi muuten samaan huoneeseen ei saisi laittaa sekä maadoitettuja että maadoittamattomia pistorasioita?
Hengenvaarallista. Kuvitellaan vaikka tilanne, että sinulla on olohuoneessa metallikuorinen lamppu maadoittamattomassa pistorasiassa ja Jatkojohdolla otettu keittiöstä olohuoneseen sähköä tietokoneelle. Jos lampuun tulee vika ja vaihe pääsee lampun runkoon, niin lampun ja keittiöstä maadoitetun tietokoneen rungon välillä on 230v jännite.
Ei se jännite tuossa tapauksessa mikään ihmeellinen ongelma ole, vaan se, että virtaakin pääsee tuossa tapauksessa kulkemaan semmoiset 10-16 ampeeria jatkuvana, hetkellisesti tuplavirta. Virta tappaa. 20 milliampeerin rajan yli ei saisi mennä ihmisen läpi sähköä siirrettäessä, joku tohtori sanokoon tarkemman virtarajan jos muistaa ulkoa. 115 voltin kihelmöinti tai napsaukset ovat monille tuttuja ilmiöitä. Tavallisia hifilaitteita hipelöitäessä. Jopa 230 voltin jännite voi ilmetä kun koskee kahteen eri laitteeseen tai laitteeseen sekä maadoitusmetalliin. Onneksi näissä on kyse kapasitiivisista hajavuodoista, virta on minimaalisen pieni, täysin vaaraton ihmiselle. Hifilaite tietysti voi kyrvähtää saadessan signaaliottoonsa 115-230 voltin jännitettä, mutta ihminen ei silti kuole. Hankalaksi asian tekee se, että kun ihminen koskee johonkin ja saa xxx voltin jännitettä lävitseen, hän ei voi ajoissa tietää, onko kyseessä turvallinen kapasitiivinen pikkuvirta, vaiko galvaanisesti/induktiivisesti kytkeytynyt tappavan suuri virta. Kun asian on tärskyn koettuaan "ymmärtänyt", tieto on jo myöhässä, tappava virta on jo päässyt kulkemaan puoli sekuntia tai sekunnin ajan ennen kuin tajuaa päästää irti metallista. Eli ne tapaukset, jotka jokainen muistaa, ovat olleet turvallisia pienen virran tapauksia. Ja ne mitä ei muista, johtivat mullan alle tai teho-osastolle ja lähimuisti on pyyhkiytynyt. Harva siis tietää "miltä tuntuu" vaarallinen virta, ennen kuin on myöhäistä. Ja vaaralliseksi asian tekee se, että ihmiset ovat tottuneet näihin usein ilmeneviin pieniin napsuihin, turvallisiin tälleihin, eli eivät enää osaa varoa koskemasta kahteen eri laitteeseen/kaapeliin yhtäaikaisesti. Kun joku laite tai kaapeli sitten joskus vikaantuu, viikatemiehelle tulee töitä. Olen lähes varma, että tyypit nojaavat vasemmalla kädellä laitteen peltikoteloon samalla kun oikealla kädellä työntävät kaapelia laitteen liittimeen (tai ottavat kaapelia pois). Täysin eristetty kaapeli+liitin onkin turvallinen tapaus, mutta metalliset liittimet ovat vaarallisia kosketella. Kannattaa käyttää sähköä johtamatonta rukkasta siinä kädessä, joka pitelee kaapelia/pistoketta. Toinen käsi ja muu iho kuitenkin koskettelee laitekoteloita eli maadoittuu väkisinkin samaan potentiaaliin niiden kanssa. Ei siis auttaisi panna rukkasta vasempaan käteen jos kuitenkin nojaa peltikoteloon lantiollaan tai polvellaan. Vaate ei anna oletettua suojaa sähköiskua vataan, hikinen sukka koivessa johtaa sähköä paremmin kuin paljas kuiva iho. Puhdas paksukankainen vaate antaa suojaa, mutta äkkiä sekin hikoilee sähköä johtavaksi.
Mistä johtuu, että sain sähköiskun kun iskin viritteminen rca:t kiinni vahvistimeen? Sen sai uusiks vaikka kummatkin laitteet oli pois seinästä. Tapahtu siis niin, että rca:n toinen pää makas vahstimen päällä ja toisen pistin radioon kiinni.
Oliskohan antennijohdossa kelluva jännite.. Ainakin siksi käsketään kytkemään antennijohdot kun laite on pois seinästä. Ja tietty jos systeemi kerää virtaa vaikka tietokoneesta toista kaapelia pitkin niin räpsyy silloinkin.
Osaakohan kukaan selittää, että miten mun uudessa Monster Cablen ylijännitesuojassa palaa "Protection on" - valo maadoittamattomassakin pistorasiassa. Liekko jotain mainosvaloja vain. Kone saa luvan lähtee takaisin, jos näin on.
Suoja on valmiina tekemään tehtävänsä l. oikosulkemaan havaitsemansa ylijännitteen vaihe- ja nollajohdon väliltä, voisi valomerkin perusteella olettaa. Ylijännitesuojat eivät mitenkään välttämättä tarvitse toimiakseen suojamaan kytkemistä, osassa ne ovat mukana vain säilyttämässä maadoitusketjun omalta osaltaan. Onhan olemassa maadoittamattomia tulppamallisiakin ylijännitesuojia. Aiheutuuko suojamaan kytkemättömyydestä sitten muita sähköturvallisuusvaarannuksia kuin maadoitusketjun katkeaminen (joka on maadoittamattomalla rasialla jo muutenkin poikki), kannattaa katsoa juuri sen yj-suojan käyttöohjeesta. Luultavasti ei, jos suoja kerran valomerkillä väittää olevansa toimintakunnossa. Jos suoja nyt kuitenkin olisi tyypiltään sellainen että se käyttääkin ylijännitteen oikosulkemisessa suojamaata, sitä ei saa käyttää maadoittamattomassa rasiassa ollenkaan. Ylijännitetilanteessa ko. suojaan liitettyjen suojamaadoitettujen laitteiden maadoitetut metalliosat tulevat nimittäin ylijännitteen verran jännitteisiksi, jos näin toimivan yj-suojan suojamaakosketin on rasiassa kytkemättä. Melko epäsähköturvallinen tilanne, toisin sanottuna. Jos suoja on tämäntyyppinen, käyttöohjeessa luultavasti hyvin pontevasti ja moneen kertaan kielletään liittämästä sitä maadoittamattomaan rasiaan. Kieltoa on syytä tällöin ehdottomasti noudattaa.
Kiitos hyvästä vastauksesta! Suojamaahan tätä ei käsketä kytkeä (muutenkin paskassa manuskassa missä ei kerrota mitään), kuin troubleshootissa kohdassa "miksi kytkimeen ei tule virtaa". btw. kyseessä monster cable hdp-750g, kun halvalla sain.
Ja sellaista ylijännitesuojaa ei saa olla olemassakaan, joka käyttäisi suojamaata ylijännitteen tappamiseen! Tai sitten se on joku kiinanp..ka EC-merkillä :grr:
Uskoisin, että useissa suomalaisissa kodeissa on ylijännitesuojia kytketty maadoittamattomiin pistorasioihin. Täälläkin on niin tehty, sillä talo on rakennettu periaatteella "maadoitetut rasiat vain kosteisiin tiloihin". Haluaisin kysyä viisaammiltani, suojaako esimerkiksi tällainen APC:n ylijännitesuoja tippaakaan siihen kytkettyjä laitteita (merkittävin siihen kytketty laite on Asuksen langaton modeemi, jonka sekä virtakaapeli että DSL-kaapeli ovat siinä kiinni). Ymmärrän kyllä sen, että täyttä suojausta siitä ei saa maadoittamattomuuden takia (laite ei näytä vihreätä valoa maadoitus-kohdassa), mutta ajaako se periaatteessa siis täysin saman asian kuin jos olisin vain kytkenyt virtakaapelin ja DSL-kaapelin suoraan seinään.