Siis on kyse siitä mitä klassiselle musiikille on jo käynyt. Vaikka ihmiset lakkaisivat kuuntelemasta klassista tänään niin silti tuon musiikin viehätys kesti lukuisia sukupolvia. Siinä on kuule esim. hevillä tekemistä päästä samaan.
En, en todellakaan ymmärrä. Ymmärrän mitä yrität sanoa, mutta ei siinä mitään tolkkua ole. Ehkä minun pitää lukea vielä tuhannenkunta postaustasi lisää ollakseni riittävän perehtynyt teksteihisi jotta voin muodostaa niiden sisällöstä jonkunlaisen mielipiteen.
Nopeiten tulee mieleen Fellinin 8½. En sitten tiedä olenko joku keskittymiskyvytön ADHD-ihminen vai mitä kun ekalla katsomiskerralla meinasin pakolla nukahtaa kesken kaiken.
Ei se mikään fakta ole, vaan sellaisten henkilöiden, jotka kuvittelevat olevansa muista parempia, mielipide.
Kun kerran Indy IV ei kelvannut vastaukseksi, niin pakko kai samaa on sanoa tässä kohtaa: Kill Bill -elokuvat eivät taida kuitenkaan mitään mieletöntä arvostusta nauttia. Uskoisin, että suurin osa nostaa Reservoir Dogsin ja Pulp Fictionin kyseisten leffojen ohi mitä tulee arvostukseen. Itse tosin arvostan todella paljon Kill Billejä, ja sanoivat ihmiset mitä sanoivat, niin samaan täydellisyyteen tuontyyppisisissä elokuvissa ei takuulla pysty kukaan muu ohjaaja. Toisaalta, ei Kill Billeissä ole sitä samaa innovatiivisuutta mitä noissa edellisessä kappaleessa mainitsemissani Tarantino-klassikoissa on.
Ai että se on vain minun mielipiteeni että klassinen musiikki on kestänyt ajan hammasta? Todellisuudessa siis esim. Mozartin musiikki todettiin roskaksi jo vuonna 1800 ja kaikki Mozart-konsertit ja levytykset ovat vain omaa harhaista kuvitelmaa? Ajattele nyt vähän mitä kommentoit. On fakta että klassinen musiikki on kestänyt aikaa ja sillä selvä.
Nyt tulee herra 71:ltä sellaista tuubaa, että on pakko kommentoida: Näin ylimielistä tekstiä saa harvoin lukea. Yleisperiaatteesi on jo sinällään kestämätön, koska se sisältää ajatuksen, että kaikesta pitää, jos vaan syvällisesti tutustuu (tosin tämä taitaa koskea vain asioita, joista sinä pidät, koska sinun makusi on 'oikea'). Mutta miksi ihmeessä se ei päde kaikkeen, esimerkiksi populaarimusiikkiin. Miksi populaarimusiikin teilaamiseen riittää passiivinen altistuminen mutta klassisen musiikin ei? Sinun makusiko jälleen määrittelee periaatteen kattavuuden? Tekemistä on, mutta kolmas sukupolvi menossa eikä loppua näy. Ja eikös se klassisen kuuntelu isommassa mittakaavassa lakannut käytännössä jo aikoja sitten... Eli väität kuitenkin. Ja hymiön olisit voinut jättää pois.
Ei sitten auta kun kommentoida kommentteja. Jos asiaan on tutustunut kunnolla niin silloin tietää pitääkö vai eikö pidä. Jos ei ole tutustunut niin mielipide tahtoo paremman tiedon puutteessa perustua ennakkoluuloihin sun muihin hatariin käsityksiin. Tämä pätee toki kaikkeen musiikkiin. Hyvää populaarimusiikkia on toki olemassa, itsekin kuuntelen sitä! Suurin osa siitä on kuitenkin valitettavasti rahantekotarkoituksessa väännettyä tyhjänpäiväistä hömppää joka saadaan kaupaksi vetävillä videoilla ja rajulla markkinoinnilla. Klassinen musiikki taas on ajoilta jolloin musiikin kaupallisuus oli lapsenkengissään ja keskityttiin sisällön laatuun. Huonoa klassista musiikkia on kovin vähän. Jaa että lakannut? Mitäs sitten värkkäävät musiikkitaloa Töölönlahden kupeeseen? Klassinen musiikki on saanut vuosien saatossa paljon kilpailijoita muista musiikin lajeista mutta silti sillä on vakiintunut asema. Aikoinaan esim. Mozartin musiikkia kuuli vain paremman luokan väki, nykyään Mozarttia voi kuunnella lähes kuka tahansa.
Eli klassisestakin musiikista voi kuitenkin olla pitämättä? Monet Mozartinkin teoksista on tehty toimeksiantajan tilauksesta. Minusta selvästi kaupallista toimintaa. Höpö höpö. Aika on vaan armeliaasti haudannut surkeimmat teokset. Aivan kuten se tekee nykyäänkin. Vain klassikot jäävät elämään. No ei Mozart kuollessaan varsinaisesti maineensa kukkuloilla ollut. No sitähän minäkin ihmettelen
En mä ole kenenkään koskaan kuullut Titanicia kehuvan (ainakaan millään elokuvafoorumeilla). Ei tuo rahantuottomäärä kerro mistään arvostuksesta vaan hyvästä markkinoinnista.
Mites ne 11 oscaria? Mun mielestä jengillä oli aikamoinen hypetys päällä silloin kun tuo pyöri teattereissa.
Täytyy ottaa huomioon, että nuo 11 Oscar-pystiä tulivat lähinnä teknisistä saavutuksista, eikä varsinkaan sinä vuonna ollut kyseisissä kategorioissa paljonkaan nokan koputtamista muilla ehdokkailla. Toisaalta, ei Oscar-pystit ole mielestäni pitkään aikaan olleet välttämättä tae ylivertaisesta laadusta -- tosin viime gaalan ehdokkaissa oli laatua moninkerroin aiempien vuosien ehdokkaisiin. Pyydän anteeksi, mutta viimeistään silloin kun Catherine Zeta-Jones, Halle Berry ja Reese Witherspoon voittavat Oscarin alkaa minun uskoni kyseiseen pystiin kaikota. Jamie Foxin pystikin vähän hirvitää, joskin mies teki kyllä Rayssa ilmiömäisen roolisuorituksen. Joskus vain tuntuu, että MTV Movie Awardsit ja Oscarit meinaavat olla yksi ja sama gaala, ainakin näyttelijäkaarrin palkitsemisen suhteen. Muutenkin yhdyn siihen, ettei Titanic nyt kovin arvostettu elokuva ole muutenkaan. En liene sekstinen jos sanon, että kovin naisvoittoista on sen nykyinen arvostajakunta, ja arvostuskriteeritkin lienevät monella ihan muualla kuin elokuvallisessa laadukkuudessa.
Oscarit nyt jaetaan sen mukaan mikä mentaliteetti on minäkin vuonna. En minä Oscareita ole ikinä pitänyt minään muuna kuin jonkinlaisena sen ajan hengen ilmaisuna.
Täsmälleen näin. Jos Oscarit jaettaisiin niille jotka ihan oikeasti ne ansaitsevat niin pystit jakautuisit monen elokuvan kesken ja tuskin mikään leffa voittaisi niitä yli 4 kpl. Yli 10 Oscaria yhdelle elokuvalle on jo aivan naurettavaa.
Itse vissiin olen sitten niitä harvoja miehiä, jotka Titanicista pitivät. Ei se mestariteos ole, mutta ihan toimiva viihde-elokuva omassa lajissaan. Kaikkihan tiesivät, että laiva tulee uppoamaan, joten jollakin se alku- ja lopputekstien välinen aika oli täytettävä ja Cameron päätyi rakkaustarinaan, joka välillä hieman ontuu, mutta loppujen lopuksi kompastelee maaliin kaatumatta ja luo tarvittavan siteen katsojan ja päähenkilöiden välillä. Ja aikansa kalleinta elokuvaa tehdessä ei voi hirveästi riskeerata - romanssi veti osan naisista teattereihin ja jolleivät saaneet vedettyä miehiä perässään, viimeistään tieto siitä, että 1517 ihmistä ja aikansa hienoin loistoristeilijä upotetaan uusinta efektiteknologiaa käyttäen, sai miehetkin liikkeelle. Sinänsä itse elokuvan teema ei edes oikeastaan eroa Cameronin aikaisemmasta tuotannosta. Joillekin elokuvan inhoaminen saattoi olla myös jonkinlainen kunniakysymys ja samansuuntaista vittuuntumista oli havaittavissa kun Peter Jackson aikoinaan siirtyi splatterista "oikeiden" elokuvien pariin. En nyt väitä, että kukaan threadiin vastanneista inhoaisi elokuvaa em. syystä.
Kyllä minäkin voisin jonain päivänä kuvitella elokuvan ostavan, vain ja ainoastaan hienon uppoamiskohtauksen takia.
Mukavaa katsottavaa se Titanic on. Voittaa viihdyttävyydessä monet muut tekeleet. Monen äijänkörmyn inho tätä leffaa kohtaan varmaan selittyy regressiolla esipuberteettisten poikien "yäk, ne pussaa" -ilmiöön.