www.eroakirkosta.fi

It's funny 'cause it's true.

 

It's depressing 'cause it's true.

 

On täällä keskustelu muuttunut. Kun ainoa vastarannankiiski lopetti kirjoittelun (tai trollailun paremminkin), niin teinipoikien "hassu kuva" - hymiökommentit - on ainoa sisältö mitä tähän tulee. Ja tämä oli pitkään DVDPlazan paras ja hauskin ketju.

 

Tämä keskustelu noudattaa sellaista aaltoliikettä, välillä se on kiihkeämpää ja välillä taas ei.

Ei varmasti mene montaakaan kuukautta niin täällä taas väitellään hyvinkin kiihkeästi uskonnosta tai jostakin sen varjoilmiöstä.

 

Jep, itsekin näköjään ensi kertaa 4 vuotta sitten on tullut tähän osallistuttua, sitten vuoden parin välein.

 

Jaah? Olen minä kyllä tänne muutakin laittanut kuin tuon "hauskan" kuvan..

 

Vaikka tämä ketju on hiukan uinunut, niin liikehdintää löytyy kyllä muualla:

Eroakirkosta.fi-palvelun kautta 10000 eronnutta tänä vuonna!

 

No nyt sain viimeinkin jotain aikaiseksi, eli erottua tuosta pahuuden seurasta. Jo monta vuotta ollut työn alla ja aina miettien "onhan tässä loppuvuosi aikaa":thumbsup:

 

Näin ne uskovaiset

 

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1501074

Kaikille avoin tilaisuus, suomea murtaen puhuva, hiphoppari!!! Mahtoi se sitten olla uskovainenkin.

 

Jep. Huonolla mallilla on suomalaisten medianlukutaito nykyään. Eikö sitä opeteta koulussa?:OI

 

Kiirastorstaina 20.3.2008 tullut A-Talk, jossa vieraina piispa Gustav Björkstrand, pastori Riina Storhammar, kappalainen Vesa Pöyhtäri sekä Petri Karisma Tampereen Vapaa-ajattelijoista.

Kirkon edustajat taisivat sisäisellä riitelylllään ja jahkailullaan tehdä suuremman osan työstä, Karisman puolesta. Ohjelman aikana noin 100 ihmistä erosi kirkosta www.eroakirkosta.fi palvelun kautta.

En kyllä tiennyt pitikö itkeä vai nauraa, kun Björkstrand heti ensimmäisessä puheenvuorossaan esitti Maon pientä punaista ja Stalinin kirjoitukset ateistien pyhinä kirjoina.

 

Juu aika hämmentävän hölmö lausunto oli.

 

Koskahan sitä tulee www.eroasuomenkansalaisuudesta.fi sivusto, ja aletaan irtisanoutumaan suomalaisuudesta koska täällä kusee "kaikki". Verotus on perseestä, palkat on pieniä, suomalaiset tekevät rikoksia jne. Eipähän sitten tarvitsisi maksaa verojakaan. Sitten voi muuttaa pakolaisena vaikka Ruotsiin ja alkaa sieltä nostamaan sosiaalietuuksia tai yrittää saada ruotsinkansalaisen oikeuksia. Ruotsi tässä nyt vaan esimerkkinä. Kyllä niitä negatiivisia asioita löytyy mistä vain ja niihin voi nojautua jos haluaa.

Nyky-yhteiskunnassa tuntuu yhteisöllisyys ja yhteisvastuulisuus olevan katoava luonnonvara. Puhumattakaan siitä että enää ei omia naapureitakaan kovin moni voi sanoa tuntevansa. Perhe, joka on yhteisöistä se pienin, tuntuu sekin kokeneen arvostukseltaan jonkinasteisen inflaation nykypäivänä ja se näkyy lapsissa ja nuorissa. Halutaan olla yksilöitä ja itsenäisiä, toisen asioihin ei kukaan saisi puuttua ja itsekään ei puututa mihinkään. Tosin varsinaisella hädänhetkellä taas mieluusti otetaan vastaan yhteisöjen (kuten kirkko) tai valtiontason apua ja etuuksia. Tai ainakin nyt kun kaikki on hyvin, niin ei koeta että tarvittaisiin keneltäkään ulkopuoliselta taholta tukea tai apua,
miksi siis antaa omia roposiaankaan muille varoiksi. Kaikilla ei kuitenkaan ole asiat niin hyvin kuin useimmilla, ei Suomessa, eikä ulkomaillakaan.

En ole eronnut kirkosta sen epäkohtien vuoksi tai sen vuoksi ettei kaikki sen opit täysin vastaa omaa elämänkatsomustani, vaan kuulun kirkkoon sen vuoksi että koen kirkon avun tavoittavan niitä ketkä sitä apua tarvitsevat.
Itselleni ei kirkollisveron maksaminen ole mikään suuri asia ja koen sitä kautta voivani auttaa vähempiosaisia. Kirkon toiminnassa näen kuitenkin paljon enemmän hyvää kuin huonoa.

Monissa maissa uskonto toimii edes jonkinlaisen yhteiskäytäntönä joka tuo vakautta yhteisöihin. Suomessa yhteiskäytäntönä taustalla vaikuttaa paljon kristinusko vaikka moni sen haluaa kieltääkkin. Uskonnolla ei Suomessa ole samalaista asemaa kuin esim islamilla, joten täällä yhteiskäytäntöä määrittelemään ja tukemaan on säädetty erikseen lait. Maailman väkiluku jokatapauksessa kasvaa kokoajan ja jollain tavalla massat on saatava tulemaan toimeen keskenään, kepillä tai porkkanalla.

Tässä näitä omia ajatuksia referoituna. En yritä kirkkoon kuulumalla perustella että onko tuolla pilven päällä se
Jumala vai ei, vai onko raamatun sana sanalleen totta. Itse näen uskonnon enemmänkin yhteisöllisenä asiana.

 

Jokainen voi mielestäni kuulua tai olla kuulumatta kirkkoon mistä syystä tahansa, mutta jos taloudellinen apu on ainoa syy niin on ehkä syytä tiedostaa että on myös järjestöjä jotka käyttävät maksusta enemmän kuin tuon 10% varsinaiseen avustukseen.

 

Ei kirkon oikeasti tarjoamaa apua sitä tarvitseville voi mielestäni tarkoilla prosenteilla määritellä. Varsinkaan kun en avulla ylempänä pelkästään suoranaista rahallista apua tarkoittanut. Eikä tuo "10%" ole se ainoa syy kirkkoon kuulumiselle. Ja kyllä sitä tulee muitakin kanavia ja järjestöjä tuettua kuin kirkkoa. Ei ole uusi asia ettei avusta (rahallisesta) päädy 100% apuatarvitseville.

 

Jos puhutaan raadollisesti vain rahasta ja jäsenmaksusta niin totta kai on merkityksellistä mihin se raha menee. Ja tottakai on muitakin tukimuotoja kuin suora taloudellin tuki, mutta nämäkin maksavat.

Juu mutta ehkä tuo nyt on hieman eri asia kuin 10%. Kirkko tekee hyväntekeväisyyttä kuten moni muukin järjestö, ja tämä on vain hyvä asia, mutta on harhaanjohtavaa rinnastaa kirkkoa hyväntekeväisyysjärjestöön. Sitä se ei missään tapauksessa ole.


Mutta kuten sanoin, jokainen saa mielestäni kuulua tai olla kuulumatta mistä syystä haluaa, otin vain kantaa siihen että jäsenmaksun maksaminen ei ole hyväntekeväisyyttä.

 

Erosin kirkosta viime vuoden lopulla. Syitä löytyy moniakin, en esimerkiksi koe luterilaisen kirkon, tai edes koko kristinuskon, ajavan instituutiona omia henkilökohtaisia tavoitteitani tai arvojani. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että olisin ateisti, en vain koe kristinuskoa yhtään sen uskottavampana uskonnon muotona kuin muitakaan suuria/pieniä uskontoja maailmalla ja siten en halua tukea sitä kuulumalla siihen ja maksamalla veroa.

Täysipäiväisenä palkansaajana (jota en vielä ole) joutuisin kuitenkin maksamaan vähintään satoja euroja veroa kirkolle kotipaikkakunnallani, kun nytkin opiskelijana/epäsäännöllisenä työntekijänä laskelmieni mukaan kirkollisveron vuosittainen määrä oli jo yllättävänkin merkittävä.

 

Eilen sain vihdoinkin erottua