Kotiteatteri rivitaloasunnon ullakolle

Tölkki on vielä selkeästi havaittavissa kuvaa suurentamalla lisäbasson rinnalla.

 

Lisäbasson? ......................Subwoofer

 

No joko se Arttu olet tottunut tuohon pikku subiin? Eikö olis jo aika tilata ne 18" elementit tuohon?

 

Vielä ollaan tutustumisen alkuvaiheessa. Sain äsken aika hyvän tuntuiset säädöt subbarille.

 

Aiemmissa suurehkon kuopan omaavissa mittauksissani oli distance säätämättä. Virhettä oli tuolloin melkein 2 metriä. Etäisyyttä ja tasoa kerkesin nyt hetken säätämään ja helpostihan tilannetta sai parannettua. Huolimattomuuttani tein mittaukset vain toisen pääkaiuttimen kanssa, mutta hyvältä tuo tuntui musiikilla kuulostavan.



Tässä kuvassa purppura on kaiutin direct-tilassa (largena). Vihreä on kaiutin+sub ilman BFD:n säätöjä



Oranssi käppyrä on Zipmanin aiemmin toiseen sijoitteluun ja eri subbareille tekemillä BFD:n elokuvasäädöillä. Keltainen käppyrä on Zipmanin aiemmin toiseen sijoitteluun ja eri subbareille tekemillä BFD:n musiikkisäädöillä. Sininen taustamelu.

 

Nyt on kerennyt jonkin verran kuuntelemaan. Edellisessä viestissä olevien säätöjen jälkeen päädyin lisäämään subbarin tasoa 1,5 dB. Muuten vanhoilla 80 Hz:n jakotaajuudella ja elokuvasäädöillä kuunnellaan nyt sekä musiikkia että elokuvia.

Verrattuna muistikuvaan aiemmasta tilanteesta SVS:ien kanssa sanoisin, että päällimmäiset tunteet on sellaiset, että muutos on selvä, muttei dramaattinen.

Paljon puhutut tärinät tai tuntoaistimukset on vähentyneet selvästi kun kuuntelee maltillisilla voimakkuuksilla, mutta hivenen kovempaa kun kuuntelee tulee fyysiset tuntemuksetkin mukaan. Tässä teatterissa tietynlaisen referenssin aseman saavuttaneen Master and Commander:n tykinlaukauksien kanssa saa taas pitkältä tuntuneen ajan jälkeen ihmetellä kun joukko merisotamiehiä pamauttelee tykeillään teatterin lattialla. Nämä tuntemukset ovat kuitenkin muuttuneet sellaisista erittäin voimakkaista pitkäkestoisista tä tä tä täri nöistä vähän vaimeammiksi, lyhyemmiksi, enemmän iskeviksi ja pyöreämmiksi tuntemuksiksi. Ka Boom!

Edelliseen tilanteeseen verrattuna nyt selvästi vaimeammin, mutta edelleen myös musiikin kanssa tulee fyysisiä tuntemuksia. Teille, jotka ette paremmin tiedä voin sanoa, että ilmiö on myös musiikin kanssa ainoastaan positiivinen. Joku toinen, joka on niitä kokenut voisi esittää mielipiteensä.

Musiikista on nyt puhe.
Äänellisesti eroa on varmaan vähemmän. Sitä on muutenkin niin vaikea muistaa miltä edellinen setti kuulosti, että jätän vertailun tekemättä. Nykyinen tilanne on joka tapauksessa aivan loistava. Esimerkiksi Faith No Moren bassorummut syttyvät ja sammuvat salaman nopeasti. Näiden kanssa mielessä kävi kuitenkin myös ajatus mahdollisesta pienestä ylimääräisestä kireydestä. Vaikka ilmiö oli vaikeasti havaittavissa kiinnostaa minua siltikin todeta myöhemmin josko elementtien pitempi käyttö, sisäänajo, muuttaisi tätä. Suuresta nopeuden vaikutelmasta joka tapauksessa isot propsit.

Massive Attack:n Better Things:n bassokuvio toistui kiirehtimättä, selkeästi ja sävykkäästikin. Fugees:n Score levyllä esiintyi aiemmalla setillä usein omalaatuinen ja pirun hieno särähtävä tuntemus matalien ja voimakkaiden iskujen kanssa. Siitä ei nykyisessä kokoonpanossa ole jäljellä kuin häivähdys :weep:.

Tänään CMX:n kanssa huomasi selkeästi kuinka subbari toi toistoon lisää kolmiulotteisuutta, lämpöä ja auktoriteettia. Tilantuntu pieneni ja toisto latistui kun vaihdoin stereo-tilasta (small+sub) vain kahta pääkaiutinta largena soittavaan direct-tilaan. Tämä vaikka direct-tilassa on bassot ylhäältä 40 Hz:iin asti pikkuisen stereo-tilaa kovemmalla tasolla.

Yleissoundiltaan kuvailisin toistoa hyvin puhtaaksi, selkeäksi, nopeaksi sekä sävykkääksi (sävykäs vai erotteleva? I don´t know). Toisaalta en muista, että CMX:n Stereophonicus olisi aiemmin tuntunut yhtä lämminsävyiseltä levyltä kuin äsken. Tällä hetkellä ei mielestäni ole mitään äänellisiä syitä siirtää arkkua valkokankaan taakse, mutta sinne se kuitenkin siirretään kunhan laiskuudeltani jaksan.

Äänieristys otti uuden subbarin myötä aimo harppauksen parempaan suuntaan osittain varmaan tukevan ja painavan kotelon, osittain Sylomer-palojen myötä. Tähän muutokseen olen tyytyväinen ja nyt kun Kaboom-tuntemukset on M&C-testeissä riittäviksi havaittu (Rajoja ei siis vielä kokeiltu. Veikkaan ettei oltu edes kovin lähellä) voin hyvillä mielin päättää, että Sylomer-palat jäävät subbarin alle myös sen lopullisessa sijoituksessa.

 

Ihan mielenkiintoisia huomioita. Tiedän toki itsekin, miten vaikeaa kahden subbarin vertailu on, jos niitä ei saa soitettua käytännössä peräjälkeen.

Isoimmat erot johtuvat hyvin todennäköisesti SVS:n säätöjen epäoptimaalisuudesta nykyiselle subille, erilaisesta sijoituspaikasta sekä nykyisen subin eristyksestä rakenteista. Jokaiseen kohtaan voi onneksi vielä vaikuttaa, joten en antaisi nykyiselle soundille vielä kovin suurta painoarvoa. Varmasti uuden subbarin ns. absoluuttinen soundikin on hieman erilainen kuin SVS:ien, mutta kunnon säätöjen ja hetken totuttelun jälkeen uskon, että entiseen ei ole enää paluuta.

 

Varmastikin näin on. Säätöjen erilaisuus vaikuttaa tottakai jo desibeleissä. Eri sijoituspaikan vaikutuksesta sinänsä en tiedä, mutta Sylomerin vaikutus on, sanoisinko, käsin kosketeltava.

Jokaiseen kohtaan voi vaikuttaa, mutta tällä hetkellä fiilikset on sellaiset, etten halua . Toki aion lopullisessa sijoituksessa tehdä subbarille 1-2 huolella säädettyä BFD:n muistipaikkaa, mutta pointti oli siinä, että jo nyt olen saanut sen mitä halusinkin.

Minulle tärkeimpiä yksittäisiä asioita subbarien kohdalla on nopeus, iskevyys ja lisäksi se vaikeasti määriteltavissä oleva lämpö, minkä hyvä subbari musiikin toistoon tuo. Näitä kaikkia uusi subbari on tuonut. Nopeuden uskaltaisin väittää suuremmaksi kuin aiemmalla setillä vaikka vertailu onkin huomattavan epätarkkaa vanhaan muistikuvaan perustuen. Iskevyyttä löytyy myöskin hyvin minulle tyypillisillä kuunteluvoimakkuuksilla. CMX:n levyä kuunnellessa ylätyin lämpimästä bassosoundista ja mieleen pilkahti ajatus siitä, ettei moista fiilistä olisi aiemman setin kanssa syntynyt (jostain aiemmasta SVS-settiä luonnehtivasta raportistani voi tästä kuitenkin olla maininta?).

Tämän uskon johtuvan puhtaasti subbarin eristämisestä. Toinen vaihtoehto voisi olla SVS:stä tullut resonointi, löysä ruuvi tms. Lappeenrannan mittauksissa olleesta 25-31 PC Plussastahan kuului pientä vahvistimen rätinää voimakkaimmilla sweepeillä. No. Kaikkea ei joka tapauksessa voi saada, niin kuin jenkit tuppaavaat sanomaan. Äänieristys oli kuitenkin itselleni jo teatteriprojektin alussa prioriteetti numero 1, eikä valinta ole oikeastaan enää edes vaikea. Kyseisen toimenpiteen myötä yöllä saa helposti laittaa muutaman dB:n lisää äänenvoimakkuutta, joka tekee leffakokemukselle kokonaisuudessaan enemmän hyvää kuin silloin tällöin ilmenevät maanjäristykset.

 

Eli sanot käytännössä sitä että entisellä svs:llä tuli enenmmän tuntoaistimuksia kun se hyppi ja pomppi lattiaa vasten? Kyllä mä olen sitä mieltä että kokeileppa ensin ajaa sitä arkkuasi ~110dB paineella, niin takuulla on tärinäefektit ihan eri planeetalla(ellei sitten akustointi niin hyvä että kaikki tuntemukset tulee bass shakereista). Omat kokemukset 12" siirtymisestä isompaan oli vähän samat. Peerlesillä ääni kuulosti muhkummalta jo pienillä tasoilla. Tosin eipä sillä juuri tuntoaistimuksia tullut, toisin kuin nyt. Nyt vaan saa ajaa kohtuu isoilla paineilla että tuntee sen basson.

 

Niin, tai sitten on jo persus tottunut paineisiin. Niinhän ne kilpakuljettajatkin aina sanovat... "persus tottuu tehoihin päivässä - sen jälkeen kaipaa taas lisää". Tai kuten Kimi asian muotoili: "Ferrarilla ajamisen jälkeen McLaren tuntui lähinnä mopolta..." Kuitenkin sama heppu totesi myöhemmin, että Ferrariakin joutuu välillä polkemaan, että saapi sen kulkemaan...

Viime aikoina olen itse pohtinut sitä, missä menee raja oikeasti hyvän ja laadukkaan bassotoiston ja rakenteita tärisyttävän älämölön raja. Toisinaan tuntuu, että raja on selvä, toisinaan taas kaipaa aina vain lisää... Ottaen huomioon oman taustani, äänenlaadullisilla asioilla on minulle melkoisen suuri merkitys.

Toisaalta, en voi kieltää sitäkään, etteikö minusta ole mukava katsoa/kuunnella ja "tunnustella" Balrogin, Darlan ja M&C -kanuunoiden edesottamuksiakin... rajanveto voi välillä olla kovin vaikeaa ja ainakin itsellä on pirusti fiiliksestä kiinni, mikä milloinkin vetoaa.

Uskoisin kuitenkin, että tuossa Artun setissä bassot alkavat olla kunnossa. Vaatii varmasti hiukan hermoja ja tupakkaa säätää kokonaisuus vielä balanssiin, mutta kun sen on saanut tehtyä...mikäpä on nautiskellessa leffoista. Kateeksi käy. Suutarin lapsilla kun ei ole kenkiä...oma kuuntelutila on tällä hetkellä enempi tai vähempi viritetty laajakaistojen edesottamuksien tutkimista varten...

Oma SDX15:nen ~96 litraisessa suljetussa tuntuu kuitenkin pelittävän ihan ok. Säätämistä on tosin vaikka kuinka mutta uusien kaiuttimien kehitystyö on nyt prioriteetti numero uno...

 

Minä olen miettinyt ihan samaa ja siinä ihmetellessä olen huomannut, etten juurikaan ole musiikista nauttinut, kun täytyy kuunnella ja testailla miten subit toimii
No ehkä sitten myöhemmin kun noihin uusiin subeihin tottuu, pystyy taas musiikista nauttimaankin, mutta säätämistä se minullakin vielä vaatii, joten älä Arttu78 hätäile, kun ensin säädät ja sitten taas säädät niin uskon, että koet vielä monta ahaa-elämystä:thumbsup:

 

En usko SVS:ien resonointiin. Mittauksissa kuulunut ääni oli subbarin rajoittimesta (lähellä maksimipaineita).

Onko se joku tietty biisi tuolla levyllä?

 

Kyllä.

Ei ole täysin tuosta kyse. En nimittäin kaipaa enempää tärinöitä kun se huonontaa äänieristystä.

Itse en usko, että laadukkas bassontoisto ja rakenteita tärisyttävä basso olisivat toistensa vastakohtia. Kaiken sen äänen mitä musiikissa kuulen olen kohtuullisen vaativa. Haluan siis bassoni nopeana, iskevänä ja sävykkäänä. Näitä uskon toistavan parhaiten ne samat subbarit jotka myös rakenteita pystyvät heiluttamaan. En ole myöskään huomannut, että rakenteiden resonointi olisi tuonut omassa tilassani ääneen mitään epämiellyttävää lisää.

Joo. Tuohon väliaikaiselle paikalle en lähde mitään supersäätöjä enää väsäämään, vaan säästän sitä säätöintoa sitten lopullista sijoittelua varten. Tänään meni säätämisestä jo intokin miinuspuolelle kun en saanut äänikorttia kalibroitua kunnolla TrueRTa:ssa enkä RoomEq:ssa. Mitä tulee ahaa-elämyksiin, niin niistähän aiemmin jo kirjoittelinkin. Musiikista on jo nautittu suurissa määrin.

En minäkään sitä resonointia oikeasti syyksi usko. Heitinpähän vaan ilmoille kun yritän pitää mielen avoimena kaikille mahdollisuuksille. En muista mitään erityistä biisiä missä tuota särähtävää vivahdetta olisi ollut. Muistan kuulleeni sen useammalla eri biisillä silloin kun volaa oli vähän enemmän kuin normaalikuuntelussa.

 

Tänään testasin M&C:tä pääkaiuttimet poiskytkettynä. Ikävänä yllätyksenä huomasin, että oikeanpuoleinen elementti pitää tykinlaukauksien aikana kalskahtavaa ääntä. Kuulosti siltä niin kuin metalli osuisi metalliin. Lumo Audion Mika tarjoutui heti, kun viasta ilmoitin, lähettämään uuden elementin viallisen tilalle. Siitä kiitos Mikalle. Mukava olla tekemisissä Lumo-Audion tapaisen firman kanssa.

Mika ei mahdollisesta luukuttelusta kysellyt, mutta tästä samalta istumalta voin sitäkin hieman valottaa. Tiedän, että subbarit eivät olleet muuhun laitteistoon mitenkään kuumana, koska olin laitteen ensin mitannut ja säätänyt Behringer:n sekä korvien kanssa. Vahvistimen volumepotikkakin on edelleen Zipmanin toteamissa referenssi lukemissa. Channel Level on muitten kuin subbarin kohdilta samoissa lukemissa (tämän muutin vahvistimesta nollaan kun T.Amp kuitenkin muutti tasapainon). Samalla levyllä ja soittimella, millä Zipman mittasi vanhan setin kanssa - 5dB vahvistimen lukemalla tykinlaukauksille 115 dB maksimi äänenvoimakkuudet, käytin vahvistimessa nyt jopa niinkin alhaista lukemaa kuin - 20dB ja silti vain pientä kalsketta oli kuultavissa.

Haluan kuitenkin mitata vielä huonevasteet useammasta paikasta ja varmentua siitä, ettei tuo uusi subbarin paikka sijaitse jossain mystisessä koko bassoaluetta vaivaavassa vaimentuma kohdassa. Saisipahan mielenrauhan siitä, etten ole ajanut sitä liian koville. Tähän en kyllä tosiasiassa haluaisi uskoa sillä omat odotukset olivat sellaiset, että uudempi subbari olisi vanhoja tehokkaampi, ei selvästi lussumpi.

Aioin tänään tutkailla huoneen vaikutusta tuossa sijoituksessa tarkemman Behringerin mittarin avulla, mutta teatterihuoneen tietokone (äänikortti) päätti tehdä asian niin hankalaksi, että motivaatio loppui kesken. Ongelmana oli se, ettei äänikortin kalibrointi suostunut antamaan kuin vuoristoradan näköistä käppyrää. Turha mitata kun ei voi luottaa tuloksiin. Huomenna varmaan jatketaan paremmin mielin.

Edit.

Jatketaan mollivoittoista vuodatusta vielä sen verran, että videoprosessori on alkanut temppuilemaan.

 

Kuten jo mainitsin aiemmin puhelimessa, oireet kuulostavat huonosti keskitetyltä puhekelan rungolta, joka hankaa moottorin (ilmaraon) seinämiin vähänkään suuremmalla liikepoikkeamalla. Uutta elementtiä siis tilalle.

Simulaatiot, muiden foorumilaisten kokemukset, omat kokemukset ja viimeisimpänä tekemäni mittaukset todistavat kiistattomasti, että nykyinen subbarisi omaa selvästi aiempia SVS:iä enemmän äänenpainevaroja millä tahansa taajuudella. Ei siis ole mahdollista, että kunnossa olevat elementit pohjaavat (noin +/- 40mm!) 15 dB alhaisemmalla tasolla. Referenssitaso subbarin osalta ei toki signaaliketjun muutoksen jälkeen pidä enää paikkaansa, mutta ei se korvakuulollakaan noin pielessä voi olla. Ja kuten puhelimessa sanoit, elementin liike ei edes vaikuttanut kovin suurelta tuossa vaiheessa.

Koettelee, vaan ei hylkää. :thumbsup:

 

Juu. Samaa sanoi myös Mika.

Okei, okei.

Tarkennukseksi vielä, että vahvistimessa oli silloin kun ensin kokeilin M&C:tä ilman pääkaiuttimia, - 8 dB ja ääniraitana DTS:sää tunnetusti lussumpi DD 5.1. Vanhalla setillä ensimmäiset merkit kompressiosta kuultiin master vol -5 dB ja DTS-raidalla. 20 dB:n mainitsin sen takia, että kuulin kalskeen myös alhaisemmilla tasoilla.

Niin kuin aiemmin mainitsin. Subbarin taso ei ole nykyisessä kokoonpanossa kovemmalla kuin aiemmassa.

 

Millä tavalla se oireilee?

 

Ihan tarkaan en nyt osaa sanoa, enkä kerkeä asiaa tarkistamaankaan, mutta se lopettaa kuvan jakamisen tykille. soittimen ja vahvistimen käynnistyksen aikana se antaa ensin kuvaa hyvin lyhyen aikaa. Sitten se vetää "verhot sivuilta keskelle päin kiinni ja jää lähettämään mustaa ruutua. Muistaakseni mustan ruudun kanssa sai kuitenkin menun näkyviin ja käyttöön. Tätä ongelmaa en ajatellut kuitenkaan lähipäivinä korjata kun täytyy välillä esiintyä perhe-elämässäkin.

 

Säädetty taajuusvaste. BFD ohitettu. Mitattu pääkuuntelupaikalta.



Säädetty taajuusvaste. BFD ohitettu. Mitattu takarivistä keskeltä niin, että mikki oli kuuntelijan korkeudella, mutta 70 cm lähempänä subbaria kun korvat tavallisesti.

30 Hz:ssa on kuoppaa teki viiveelle mitä vaan. Mikin sijoittaminen eturivissä sivulle ei sitä tasoittanut. Takarivissä näytti vaste olevan tasaisempi. REW:kin saatiin tänään nimimerkki kotkan kanssa pelaamaan, mutta tultiin siihen tulokseen, ettei tuota kuoppaa kannata BFD:llä tasoittaa. Voin laittaa esille huomenna lisää käppyrää jos kiinnostusta on.

Omasta puolesta huoneen bassontoisto selkiintyi sen verran, että olen valmis luopumaan mystisen bassovaimentuman teoriastani (Ero takariviin on selvä, muttei riittävän iso). Ainoa vaimentuma on tuossa 30 Hz:n kieppeillä, eikä se selitä luukuttelemalla rikkomista. Taidan Mika kuitenkin huolia sen vaihdokin seuraavasta lähetyksestä.

Mielipiteitä?

 

Onko subbari jo oikealla paikalla? Miltä pelkän subbarin taajuusvaste näyttää?