Youth on elokuva siitä, miten löydämme intohimon omassa elämässä. Kaksi pitkäaikaista ystävää viettävät lomaa Sveitsin alpeilla. Fredillä (Michael Caine) ei ole aikomustakaan palata takaisin musiikkimaailmaan vaikka hänen tyttärensä sitä haluaakin. Mick (Harver Keitel) puolestaan aikoo viimeistellä käsikirjoituksen, joka saattaa jäädä hänen viimeisekseen. Ja mihin inspiraatio johdattaakaan heidän näyttelijäystävänsä Jimmyn, joka haluaisi saada selvyyttä seuraavasta roolistaan. Katso elokuvan trailer Ensi-ilta Suomessa - (USA:ssa 04.12.2015)
Kuten muutkin Paolo Sorrentinon elokuvat myös Youth on vahvasti visuaalinen elokuva, joka viittailee tietoisestikin eurooppalaisen elokuvan perinteeseen (mm. Felliniin). Elokuvassa vuorottelevat dialogipainotteiset kohtaukset sekä yllättävien musiikkivalintojen ja yllättävien kuvien muodostamat ”välisoitot”. Sveitsin alppimaisemat ovat upeita. Konkarinäyttelijöitä Michael Caine ja Harvey Keitel katsoo aina ilokseen, ja oivalliset roolit on myös Rachel Weiszilla ja Paul Danolla. Jane Fonda vierailee diivana. Sorrentino osoittaa, mitä elokuvasta voi tulla, kun sen annetaan hengittää omaan tahtiinsa. 4/5
Tässä leffassa tapahtuu yllättävänkin paljon kaikenlaista ollakseen leffa jossa ei oikeastaan tapahdu juuri mitään, pari vanhaa äijää jutustelee keskenään ja muutaman muoremman henkilön kanssa niitä näitä. Tarina, jos sitä sellaiseksi voi sanoa, etenee omalla painollaan kaikessa rauhassa dramaattiseen loppuun asti ja sitten tarinan luonnollisen lopun jälkeen tulee vielä bonuksena lähinnä päänsärkyä aiheuttava oopperaesitys, jonka olisi minun puolesta saanut jättää pois. Siitä monta miinusta. 3,5/5