Tutkiskelin hieman tuota toimintoa ja taisin löytää toimivan tavan. Eli valitset utilies valikosta difference, starting memoryksi valitset RS:n käyrän ja memory to subtract Behringerin käyrän. Result memoryksi valitset vapaan muistipaikan. Nyt ohjelma piirtää käyrän noin 100dB tasolle. Valitset tämän muistipaikan work memoryyn ja exporttaat tiedot txt-filuun. Sitten avaat tämän tiedoston esim. excelissä ja vähennät jokaisesta dB arvosta 97 (katso edit!). TrueRTA käyttää 97dB:tä nolla arvona korjausfiluissaan. Tämän jälkeen talletat uuden txt-tiedoston uusilla vähennetyillä arvoilla. Jos on Suomi-excel, niin pisteet pitää vaihtaa pilkuiksi ja taas päinvastoin. Kannattaa käsin vielä tarkistaa tämä nyt tehty korjaustiedosto, että esim. kaikki tabit ovat paikoillaan jne. Nyt vaan lataat tämän korjaustiedoston ohjelmaan ja sen pitäisi toimia. :thumbsup: edit: Huomasin että tuo referenssiarvo muuttuu, jos kalibroit spl-tason uusiksi. Oikea arvo näkyy TrueRTA.ini tiedostossa, sijaitsee windows hakmistossa. Noin puolivälissä 3_SPL_Cal=82771. Tuossa referenssi olisi siis 82.771dB. Se pitää siis vähentää.
Tehtyä korjaustiedostoa ei voi käyttää suoraan vanhojen mittauksien korjaamiseen, vaan se täytyy tehdä toisin. 1. Tehdään uusi korjauskäyrä: Valitse utilities ja difference, starting memoryksi valitse se Behringerin käyrä ja memory to subtract RS:llä mitattu käyrä (eli päinvastoin kuin aikaisemmalla kerralla). Saat tulokseksi noin 100dB tasolla olevan käyrän. Tämä ei tietysti onnistu, ellei ole tuloksia molemmista mittareista. Jos Stobias haluaa tehdä tämän meille muillekin, niin hänen pitää tehdä samoin kuten aikaisemminkin, eli export, excel vähennys, talletus txt, paitsi että käyrät valitaan vaan päinvastoin kuten jo tuossa aikaisemmin sanoin. 2. Poistetaan vanhan korjauksen vaikutus: Talleta vanha mikin korjaustiedosto johonkin muistipaikkaan ja valitse utilities ja sum, ja summaa tämä käyrä ja se vanha mittaus, mitä olet korjaamassa. 3. Sitten korjataan uudestaan: Nyt valitse utilities ja sum ja valitse toiseksi muistipaikaksi tämä kohdassa kaksi tehty käyrä ja toiseksi tämä kohdassa yksi tehty 100dB käydä. Summauksen tuloksena saat uuden korjaustiedoston mukaan korjatun käyrän. Täytyy tietysti huomioida että tämä Stobiaksen tekemä korjaustiedosto ei välttämättä ole sen parempi meille muille, kuin tämä alkuperäinenkään. Tarvittaisi pari muutakin RS:n mittaria testiin, että nähtäisiin onko niissä samanlaiset vasteet, kuin Stobiaksen mittarissa. Jos ette saa mitään selvää, niin en ihmettele. :hitme:
Liitteessä oman oikean pääkajarin (Wharfedale emerald 97) vaste mitattuna noin 15cm päästä, normaali korjaustiedosto päällä. Kyllä minunkin mittarilla näyttäisi olevan piikitystä tuossa 5-7kHz seudulla. Toinen liite sama kajari mitattuna 80cm päästä, kummasti tuntuu tasoittuvan tuo korostuma. Jospa se vaan on niin, että RS ei sovellu ihan lähimittauksiin? Tuo 80cm mittaus on melko lähellä Hifilehden tehovasteapproksimaatiota kyseisestä kajarista, eli sekin puoltaisi sitä.
Riittääkös tuommoinen thomannin Millenium MIC 1 esivahvistin, jos kayttää MCE-2000 pohjasta mikkiä? Ei ole ainakaan hinnalla pilattu tuo etunen.
Kattelin noita jo postaamiani käyriä näytöllä vierekkäin huomasin että Behringerin ja RS:n käyrät ovat lähes identtisiä lukuunottamatta tota keskialueen kuhmua. Noi sum ja difference ei toimi mulla (kaataa ohjelman), joten tein nopeasti korjaustiedoston käyrien perusteella ihan silmämääräisesti. Tälläkin konstilla saa aika tarkkoja arvoja. Bassoalueeseen en viitsinyt edes tehdä korjauksia, kun erot Behringeriin olivat luokka 1-2dB, mikä voi johtua jo mikrofonin paikan hienoisesta siirtymisestä. Testasin aikaansaamani korjaustiedoston mittaamalla taas kerran oikean kaiuttimen vasteen 15cm päästä. Tulos tässä Matalilla taajuuksilla ei ole korjausta, joten subbarin vaste näyttää samalta kuin aikaisemmin linkittämässäni kuvassa, jossa korjausta ei käytetty. Näillä eväillä oma RS muuttui Behringeriksi. :thumbsup: Tosin Behringerin herkkyys on vielä ihan omaa luokkaansa. Sillä pystyy oikeasti mittaamaan huoneen taustamelua ja suorittamaan vastemittauksia naapuriystävällisillä tasoilla. Niin joo, jos joku haluaa kokeilla mun mittarilla toimivaa korjausfilua niin se tässä
Diar: Itsellä löytyy juurikin noilla sun ohjeilla tehty diy-mikki, ei vain ole päässyt testaamaan vahvarin puutteen takia. Nyt on sitten Behringer tulossa, joten voin toistaa tuon sun tekemän vertailun diy- ja tehdastekoisen välillä. Zipman: Jep, Diarin kokemuksia plazalta luettuani tiesinkin odottaa jonkin asteisia ongelmia Audigyn kanssa, kiitos linkistä.
No tänään tuli lelut ja voi pojat sitä ollaan pyörällä päästä. En oikeen tiedä mitä pitäisi tehdä. RS:n mittarista laitoin namikan 80:lle ja slow/A. Toi 80 on varmaan joku db-max taso tms? Eipä ollut ohjeen ohjetta mukana. Muuten kuten ohjeissa mainittiin, paitsi tuota 80db vahvistimelta en tajunnut. Mulla rupee tuo rs:n mittari kiertään jossain kohdassa aina kun tarpeeksi laittaa volumea. Ehkä se menee raja yli sitten? Tulokset lähinnä kauhistuttaa. 16hz-28hz on hirviä kuoppa. En kyllä tiedä mikä häiriköi tuolla 16hz:ssä. Muutenkin tuon bfd:n opettelu masensi heti alkuunsa. Lisää neuvoja sopii antaa jos vain viitsitte.
Kyllähän se kuhmu tossa 80cm päästä tehdyssä mittauksessakin erottuu. Ylin diskantti on jo selvästi vaimentunut,joten ehkä tuon keskialueenkin pitäisi olla jo hieman vaimentunut. Pitää vielä koittaa omallakin RS:llä vähän kauempaa tehdä yks mittaus. Edit: Kokeilin mitata RS:llä myös noin 70cm päästä, eikä keskialueessa tai ylimmässä diskantissa ollut juuri muutoksia lähimittaukseen verrattuna. Ehkä RS:n suuntakuvio ei ole ihan pallomainen. Koita suunnata mikki kaiutinta kohden. Kaempaa mitatessa myös RS:n huono herkkyys aiheuttaa mittaukseen epätarkkuutta, minkä olen huomannut näkyvän vasteen piikittelynä. Koita toistaa toi 80cm päästä tehty mittaus nostamalla tasoa niin että se on samoissa lukemissa kun 15cm mittauksessa.
Juu, kyllähän se näkyy hieman edelleen, mutta tuollainen korostus on melko normaalia tehovasteessa, ainakin Hifilehti mittasi melko samanlaisen käyrän. Mittaapa sinäkin vaikka metrin päästä, niin katsotaan miten muuttuu.
Mittarista saat valita eri keskivoimakkuuksia, 60, 70, 80 jne. 80dB tarkoittaa sitä, että silloin kun neula on 0dB kohdalla, eli keskellä, äänenpaine on 80dB. Jos neula on esim. -6dB kohdalla niin painetta on 80-6 eli 74dB. Se valittu asteikko näyttää siis paljonko painetta on siinä nollan kohdalla. Laitapa asetuksiksi fast/C, tämä on oikea tapa. 80dB vahvistimelta tarkoittaa sitä, että laitat kohinan soimaan ohjelmasta ja säädöt vahvistimen volumea, kunnes mittarin neula on 0dB kohdalla, eli silloin on 80dB painetta. Kiertäminen kuulostaa todella oudolta, en ole itse saanut tätä koskaan kiertämään. Kirjoittelen vaikka tässä viikonlopun aikana ohjeen BFD:stä. Älä huoli, se tuntuu alkuun ihan mahdottomalta, mutta loppujen lopuksi on todella helppo hallita. Harjoittele nyt tämä mittaaminen alkuun, anna BFD:n vielä olla.
80cm päästä tehty mittaus pysyy samanlaisena tasosta riippumatta. Mikki on suunnattu kohti kaiutinta. Millä kohtaa mikki on sinun mittaksissa? Diskantin kohdalla vai basson vai välillä? Minulla diskantin keskipisteestä noin 1-2cm alaspäin. Voisikohan mittauksiin myös vaikuttaa sinun kaiuttimet. Genethän ovat lähikenttäkaiuttimet, eli tehovaste ja vapaavaste läheltä ovat varmaan aika erilaiset verrattuna esim. minun kaiuttimiin. Voisitko laittaa esille RS:llä mitatun oikean kaiuttimen vasteen kuuntelupaikalta? Liitteenä vaste sinun tekemälllä korjausfilulla. En oikein usko noin suureen diskantin vaimennukseen, omaan korvaan kaiuttimet kuulostavat enemmänkin kirkkailta.
Mikki oli mulla basson ja diskantin välissä. Meidän tuloksien vertaaminen on vaikeaa, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mikki ei ole sama, eivätkä kaiuttimet. Se että sulla keskialue ja diskantti vaimenee kauempaa mitatessa ja mulla ei, viittaa siihen että kaiuttimien suuntaavuudessa on eroa. Sulla oli myös eri mallinen RS, joka tarvitsee ehkä oman korjauksensa. Onko toi sun mittauksessa näkyvä keskialueen patti sitten RS:tä johtuva? Paha sanoa, mutta veikkaisin, että ainakin osittain on. Osta/lainaa/varasta Behringer! Sillähän tähänkin saadaan selvyys.
Ensimmäinen vaihtoehto on tarkoitus toteuttaa mitä pikimmin. Uskon että noissa itse mittareissakin voi olla (ja onkin) eroa. Kyllä minullakin varmasti mittari korostaa noita 5kHz taajuuksia, mutta ei niin paljon kun sinulla. Olen nyt mitannut tällä mikillä yhteensä viisi eri systeemiä, täysin erilaisia kaikki. Jos korjaan niiden vasteet tuolla sinun korjauskäyrällä, kaikki muuttuvat diskanttiköyhiksi, osaan tulee jopa kuoppa tuolle alueelle. En oikein jaksa uskoa tähän. Oma korva sanoo toista. Katsotaan sitten tarkemmin, kun saan tuon B:n omistukseen. :king:
ETF5:ssa on omat korjauksensa RS:n mittareille. Latasin sen tiedoston TrueRTA:n ja tältä näyttää. Vihreä siis yleiset korjaukset ja sininen ETF:n. Tuo 5-6kHz korostuma otetaan paremmin huomioon tässä. Yli 10kHz:a en kyllä korostaisi noin paljoa. Käyräähän pitää lukea päinvastoin, eli 83dB:n yli meniviä vaimennetaan ja alle meneviä korostetaan (83dB on nyt referenssi). Matalin arvo tuossa korjauksessa on noin 500Hz:lle, eli se ei tuskin ota huomioon c-painotusta, eli ei yritäkään korjata sitä.
Tuo diskanttikorostus johtuu kaiuttimien suuntakuviosta ja kaiutinelementtien etäisyyseroista mikrofoniin. Esimerkiksi jos mikki on 1cm päässä diskantista ja 10cm päässä bassosta, on aika selvää että diskantin voimakuus on siinä pisteessä suurempi vaikka molemmat elementit olisivat täsmälleen samalla voimakkuudella. Mittausetäisyyden täytyy siis olla riittävän suuri suhteessa elementtien väliseen etäisyyseroon jotta tuosa aiheutuva virhe olisi mahdollisimman pieni. Yleensä kaiuttimet mitataan kaiuttomassa huoneessa noin metrin päästä.
Jep, näin itsekin ajattelin. Ainoa vaan että mittaukset ei oikein tue tätä. Korostus säilyy melkein samanlaisena vaikka mikin siirtäisikin diskantin edestä alemmas basson kohdalle. Lisäksi Stoben Behringerissä tuota korostusta ei näy yhtään. Lisäksi kun etäisyys oli minulla diskanttiin 15cm, niin bassoon se oli noin 20cm. Katso tuo edellisen postaus, veikkaan että (suurin)osa tuosta korostuksesta johtuu mittarista. Jos mittarin laittaisi aivan kiinni diskanttiin, tuo korostuma vaan pahenisi. Hifilehti mittaa 2.5m etäisyydeltä.
Juuri tätä tarkoitinkin eli lyhempi etäisyys diskanttiin aiheuttaa korostusta. Tämän lisäksi asiaan vaikuttaa kaiuttimen suuntaavuus joka muuttuu taajuuden mukaan. Mutta se on kyllä täysin tosi että Stoben mittaukset ei tue tätä "teoriaa", mutta sillä on myös erilaiset kauttimet. Oman kokemusten mukaan äänessä on korvakuulolla arvoituna ainakin 10-20 dB ero vielä 30cm etäisyydella kaiuttimista kun mikrofoni on joko diskantti tai bassoelementin korkeudella.
Illan räpelsin noita RTA:n kalibrointeja ym. löytämättä mitään virheitä tai esimerkiksi leikkautumista sisääntulossa. Nyt sitten tuli mieleen eräs asia, joka saattaisi vaikuttaa tuohon taajuusvasteen mittaukseen; ohjelmahan kalibroi analogiset sisään- ja ulostulot, mutta mittauksissa olen vienyt signaalin vahvistimelle koaksiaalisesta digitaaliulostulosta. Äänikortin virkaa toimittaa Asuksen emolevyn (A7N8X dx) integoitu kortti. Pitää vetää pari tuntia unta palloon ja alkaa kokeilemaan. Onhan se kyllä lystiä kun on unirytmit aivan päin sitä itteään! [EDIT] Enpäs jaksanutkaan alkaa nukkumaan. Ei ollut vaikutusta tuolla digi-/analogiliitännän valinnalla, vaan käyristä tuli prikulleen samanlaiset. Seuraavana testasin pistetaajuuden mittausta. Ensin mittasin huoneen pohjamelun neljään kertaan ja saaduista käyristä otin keskiarvon. Sen jälkeen pistin RTA:n generaattorista 20Hz taajuuden ja mittasin sen neljä kertaa ja myös niistä otin keskiarvon. Sen jälkeen vähensin pistetaajuuden keskiarvokäyrästä tuon taustamelun käyrän. Tässä tulos. Tässä vielä oskillaattorin näyttö linjatulosta tuolla 20Hz:n taajuudella. Tuon perusteella tuo mittaus tuntuisi toimivan niin kuin pitääkin. Vai olenko täysin hakoteillä... Niin ja tuostahan näkyy myös harmoninen särö. 20Hz:n ja 40Hz:n välinen ero on hieman yli 35dB ja tuolla Trueaudion sivulla olevan taulukon mukaan se vastaisi noin 1,78% säröä. Vai pitääkö tuo 60Hz laskea siihen jotenkin mukaan? Nyt saattaisi uni taas maistua pikku hetken.