(En keksinyt parempaakaan foorumialuetta tälle aiheelle.) Mahtoiko kukaan eilen katsoa Tiikerikissaa ( Il gattopardo) Yle Teema & Fem HD:ltä? Il gattopardo kuvattiin 35 mm:n filmille, joka kulki Vistavisionin tapaan vaakatasossa, ja sitä levitettiin teattereissa 70 mm:n kopioina. Filmin nopeus oli kuvattaessa varmaankin 24 fps. Eilisessä HDTV-esityksessä kuva oli melkeinpä häikäisevän terävä, tarkka ja vakaa. Liikkumattomassa kuvassa ei ollut ongelmia, mutta aina kun jokin kohde liikkui, liikehäive vaikutti luonnottomalta ja ei-elokuvamaiselta. Tuntui, kuin olisi katsonut HFR-kuvaa tyyliin Hobitti — kaikki liike näytti jotenkin kumimaiselta. Kameran käännöksissä ja kamera-ajoissa liike nyki ja väpätti epämiellyttävästi. Jos elokuva on kuvattu nopeudella 24 fps, on koneellisesti tehty HFR-versio sanalla sanottuna väärennös. En ymmärrä, kuinka Yleisradio on tuollaisen version voinut ajaa valtakunnanverkkoon. Oletan, että liiketoiston ongelmat johtuivat Ylen saamasta esityskopiosta eivätkä Ylen omista teknisistä viritelmistä — mutta varmuutta tästä on vaikea saada. Kirjoitan sinne asiasta ensi viikolla, mutta aiempien kokemusten perusteella vastausta saa odottaa. Tavallisestihan Ylen elokuvaesitykset ovat näyttäneet normaaleilta (25 fps). Poikkeuksena oli Lapsuuden loppu (13.9.2017), jonka HD-esityskopiossa joka 24. filmiruutu näytettiin kaksi kertaa ja kaikki liike nykäisi kerran sekunnissa. Kirjoitin siitäkin, mutta ilmeisesti Ylessä ei edes ymmärretty, mitä koetin selittää. Yle Areenan versiossa ei ilmene vastaavanlaisia ongelmia ainakaan yhtä selvästi, mutta pysäytyskuvissa näkyy kahden filmiruudun yhdistelmiä. Keston perusteella kyseessä on 24 fps:n versio, vaikka täkäläisessä HDTV-tekniikassa esitysnopeuden pitäisi olla 25 fps. Otin TV-lähetyksestä muutaman näyteen. Kuvissa näkyy videomaisia liikeartefakteja, ikään kuin kyseessä olisi jonkinlainen 1080i60→1080i50-muunnos; filmille kuvattaessa tuollaista jälkeä ei synny. Kuvassa 5 näkyy erikoinen efekti, kun puvunhihan kankaan kuviointi muuttuu puolivälissä ruudullisesta raidalliseksi, ja kuvassa 2 kaikki kuviointi on muuttunut raidoiksi. Ilmeisesti jonkin kuvanparantelupiirin tekosia. Spoiler 1. 2. 3. 4. 5.
Yritin katsoa, mutta oli sen verran tylsä leffa että en noin 15min pidempään kerta kaikkiaan pystynyt sitä katsomaan. Mieluummin seurailen vaikka maalin kuivumista (kuten olen monet kerrat tehnyt kun olen jotain maalannut). Mutta sinä aikana kun sitä katsoin, en huomannut kuvatun kaltaista ongelmaa liiketoistossa, tosin eipä siinä paljoa liikettä ollut. Puhetta kyllä sitäkin enemmän, kuten italialaisissa leffoissa tuppaa olemaan. En pysty edes kuvittelemaan sitä tuskaa jota koko kolmituntisen leffan katsominen olisi ollut.
Satuin elokuvan aikana sattumalta kanavalle ja jäin ihailemaan kuvan skarppiutta ja puhtautta. Koska leffa oli alkanut jo hyvän tovin aiemmin, en katsellut aktiivisesti itse elokuvaa ja kun oli aika pitkiä staattisia kohtauksia sisältävä elokuva, niin en minäkään liikkeeseen niin kiinnittänyt huomiota. Mutta YLE TV2:n olympialähetyksiin olen kiinnittänyt ja mielestäni niissä on vastaavaa liikeartefaktia vaivana. Ihan niin kuin lomituksenpoisto sössittäisiin jossain kohtaa. Itse epäilen kisalähetysten osalta YLE:n tekniikkaa, koska Eurosportilla (Discovery, joka lähdematskun tuottaa) ei tuota vaivaa ole. Eli onkohan YLE:n lähetyspäässä jotkut asetukset pielessä?
^ Ottakaa myös huomioon, että toistolaite toistotekniikkoineen osallistuu säätöineen myös noihin muunnoksiin, että olisi syytä mainita myös töllon merkki ja malli, ennenkuin suoraan alkaa syyttämään YLEä jaskasta kuvasta tahi kuvan pilluusta... T: Vesku
Tiikerikissa meni boksille, mutta josasin väiheessa sitä hetken vilkaisin ja ilahduin kun kuva näytti hyvältä. Mutta jos siinä olikin tuollaisia ongelmia, niin voi jäädä katsomatta. (Ja lainaan kirjastosta dvd:n).
Niin, tietenkin sama näyttölaite (Panasonic VT60, plasma, jolloin kuvan häntiminen ei ole normi) ja samat sisäiset virittimet (DVB-C), molemmat kanavat (YLE TV2 ja Eurosport - kumpikin live-lähetyksenä) HD:na (1080i 50Hz). Tuo olympia-case nimenomaan viittaa siihen, että YLE:llä on jotain ongelmia kuvan kanssa, koska Eurosport tarjoaa samaa lähdettä virheettä. Tai sitten YLE saa lähteen jo valmiiksi paskottuna.
Käytössä on Samsungin TV, josta on säädetty kaikki ”kuvanparanteluasetukset” pois. Olennaista tässä on siis se, että Tiikerikissa on ollut pitkään aikaan ainut TV:n elokuvaesitys, jossa esitysnopeus on selvästi ollut jotakin muuta kuin 25 fps. Lauantain TV-esitys erosi kuvanlaadun luonnottomuuden takia selvästi kaikesta muusta, mitä olen viime aikoina TV:stä katsonut ja nähnyt. Voiko kyseessä olla 1080i60→1080i50-muunnoksen ongelma? Millaisella formaatilla Koreassa kuvataan? Onko Eurosportilla formaatti 1080i50? Kiinnitin itsekin huomiota olympialähetyksen kuvanlaatuun — liike näyttää suttuisemmalta (lomitteluartefakteja) kuin esimerkiksi Ylen Aamu-TV:n studiokuva, joka on erittäin terävä ja virheetön.
Eurosport lähettää 1080i 50Hz signaalia. Koreassa on luultavasti kuvattu HD-materiaali NTSC standardin mukaisella kuvataajuudella 29,97/59,94 Hz :lla, koska tämä järjestelmä on käytössä Koreassa ja sieltä periytyy HD-signaalin esitystaajuus. Tälle signaalille on sitten tehty Euroopan päässä lennosta kuvataajuusmuunnos (25/50 HZ), joka aiheuttaa omat ongelmansa. En katsonut Tiikerikissaa, mutta satuin hyppelehtimään kanavalle, kun se oli menossa. Huomasin heti tämä kuvaongelman. Ensimmäinen ajatus oli heti, että miten on LG heittänyt liikeinterpoloinnin päälle itsestään. Sen enempää asiaa tutkimatta voi sanoa, että videomateriaalille oli selvästi tehty jokin välikuvainterpolointi, joka tekee liikkeestä täysin "luonnotonta" elokuvalle. Juuri se kuuluisa "saippuaooppera-" tai "Hobitti-efekti". Olisi mielenkiintoista nähdä sekunnin pätkä Ylen 50Hz lähetteestä, jolloin näkisi minkälaisia väliruutuja sinne on taiottu alkuperäisestä 24:sta.
Muutaman minuutin pätkä löytyy tästä tiedostosta (n. 560 MB), jossa on muutama minuutti digiboxin tallennetta. Tiedosto on .TRP-muotoinen, enkä ainakaan itse saa sitä avattua kuin Aimersoft Video Converter -ohjelmalla. Lähetyksen bittivirta vaikutti korkealta, ja tähän tuntuu viittaavan myös muutaman minuutin tallenteen ”valtava” tiedostokoko, samoin kuin se, että kuvassa on poikkeuksellisen runsaasti räpsyjä, joita täällä aiheuttaa mm. jääkaapin käynnistyminen, vaikka jääkaappi ei ole edes saman varokkeen alla kuin kotiteatterilaitteisto. (Samassa pistorasiassa olevan jalkalampun sytyttäminen ja sammuttaminen aiheuttaa vielä pahemman katkon kuvaan ja ääneen, katsoipa kaapelilähetystä digiboksin kautta tai TV:n omalla virittimellä — mutta näillä ilmiöillä ei siis ollut vaikutusta Ylen lähettämään signaaliin.) Yleisradio ei ole vastannut yhteydenottoon mitenkään. Yllätys.
Mikä leffassa on vikana? Ei mikään, oletan. En ole sitä katsonut vielä, mutta pätkiä sieltä täältä vilkaisin, enkä ole löytänyt mitään nykimisiä tai muutakaan fataalia. Ettei vain ole haukuttu väärää puuta eli omaa kalustoa? Minulla on 11,1 GB tallenne Elisan kaapelista otettuna. 1080-kamaa lomiteltuna eli 50 tapahtumaa sekunnissa. Saisivat lähettää KAIKKI leffat tässä 50 tapahtuman moodissa, tai mieluummin 59,94 Hz tai jopa 300 Hz, mutta en ala siitä luennoida nyt. Vahvistan elokuvan olevan ihan kunnossa. Priimakunnossa ennemminkin. Tottakai silmällä näkee "käsittelyn", mutta hyvältä lopputulos vaikuttaa. Miljardi kertaa paremmalta kuin tavallinen 24 eli 25 Hz töks-töks-elokuva. Ei pärjää aidolle 50...300 Hz materiaalille, mutta eipä tällä bittivirralla parempaankaan kyetä. Paitsi HEVC-pakkauksella. Oi voi. Vuonna 2020 TV-lähetykset "kehittyvät" formaattiin... ai kun jännittää... mitähän hienoa on luvassa... 1920*1080 h.264. Mitä? Ei jumaleissön tätä perseilyä. Minimissään HEVC pitäisi olla eli h.265 ja resoluutiokin samalla 4K-luokkaan pitäisi muuttaa. Areenan kelvotonta skeidaa ei kannata ottaa puheeksi. Se roinahan kropataan reunoilta pienemmäksi ja puolet datasta tapetaan eli 50 tapahtumaa muutetaan 25 tapahtumaksi ja ties mitä muuta. Bittivirtakin jo todistaa mitä laatua sieltä saa. Vain äärimmäisen vakavasti näkövammaiset voivat katsella Areenan tekeleitä. Minä en voi, vaikka näkövammani aste on pahempi kuin 6 miljoonalla muulla tässä maassa. ___________________________________ Katselulaitteisto vaikuttaa kuvanlaatuun enemmän kuin lähdemateriaali. Pitää ymmärtää oman laitteistonsa kuvankäsittelyt eli pilaamiset ja parantamiset. Parantamisiakin kun on olemassa. Esim. 8-bittinen video paranee kun sen enkoodaa 10-bittiseksi, banding vähenee huikeasti. Esimerkkinä näytönohjainten ongelmista nVidian rauta-avusteinen lomituspoisto (Pascal-luokan uusimmilla prossuilla, esim. GTX1050Ti) muuttaa shakkiruudukoksi tietyn taajuiset vierekkäiset viivat. Toistan: viivoista tulee ruutuja! Sellainen näyttää rumalta. Kun nVidia-rauta komennetaan softalla lomituspoistamaan (LAV-dekooderin kontollipaneelista), viivat pysyvät viivoina eikä häiriöruutuja enää ole, mutta lopputulos on silloin suttuisampi, epämiellyttävämpi. Minä joudun nVidialla käyttämään rautalomituspoistoa, koska kyseinen rauta on satunnaisista ruutuhäiriöistä huolimatta huippuhyvin lomituksia poistava. Tietyin varauksin. Onneksi voin katsoa Radeonilla ja nVidialla aina riippuen siitä kummallako näytönohjaimella mikäkin video paremmin toistuu. nVidia-raudalla saa myös tehtyä 60 Hz PROGEkuvaa vaikka lähde olisi lomiteltua. Rautalomituspoisto tosiaan muuttaa lomitellun kaman täyden resoluution progeksi, jolloin kuva kuvalta yksittäin katsottuna kukin fieldi eli siis nyt freimi on kauniisti rendattu eikä esim. käännösteksteissä tai muissa terävissä kohteissa esiinny vuorofieldittäistä vipatusta ja viivojen katkeilua tai muitakaan muodonmuutoksia. Lyhyesti: jos askellat kuva kuvalta lomiteltua materiaalia, siis fieldi kerrallaan, niin mikäli vuorottain kuvanlaatu "vaihtuu" ja esim. käännösteksteistä katoilee viivanpätkiä tai ilmestyy ylimääräistä vipatusta, niin lomituspoisto on tehty huonosti. Veikkaan syyksi softalaskentaa tai usean vuoden ikäistä rautalaskentaa. Vuoden 2018 tekniikalla (nVidia Pascal 2016...2017) rautalomituspoisto on niin kehittynyt, että askelluksessa ei huomaa mitään puutteita ja lomiteltu kama näyttää muuttuneen aidoksi progeksi. Jos askellat 50 fieldiä sekunnissa sisältävää videota 25 askelmaa ja olet edennyt yhden sekunnin videossa, niin siinä tapauksessa playerisi etenee freimeittäin ja mahdollisesti näyttää freiminvaihtohetkillä välähdyksenomaisesti sitä väliin jäävää fieldiä. Jos videossa vaikkapa Top Field olisi pikimustaa kuvaa ja Bottom Field valkoista kuvaa niin askelluksessasi kuva olisi pikimusta, paitsi askellushetkellä välähtäisi valkoiseksi hetken ajaksi. Tai päinvastoin. Tällaisella playerillä/softalla ei pysty arvioimaan videon todellista laatua stillikuvien aikana, koska vain toinen fieldi on nähtävissä. Tai sitten on luotu lomituspoistettu freimi ja tosiaan ei ole minkäänlaista aavistusta fieldien terveydestä. Pöllölaakson 720p-kaman 50 Hz tallenteissa pystyy askeltamaan 50 askelmaa sekunnissa ja silloin näkee silmällä onko tavara leffamaista 25 Hz progea (joka toinen askellus ei tee käytännössä mitään muutosta kuvaan) vai onko oikeasti 50 eri tapahtumaa sekunnissa eli videomaista kamaa. Toinen laiskalle mukava asia nVidian Pascaleissa on se, että enää ei tarvitse vaihtaa kesken kaiken lomitellusta lomittamattomaan katselumoodiin. Kuvasisällöstä riippumatta kuva pysyy rauhallisena. Ei ole moodin vaihtamisen pakkoa kuten Radeoneilla on: Radeoneilla (HD3600-sarjassa ylivertainen värien aitous ja toimiva rautakiihdytys) (R9 290 rumat värit ja kuvaa rumentava rautakiihdytys) pitää lomiteltu materiaali katsoa lomituspoistettuna ja progekama ilman lomituspoistoa. Käsin on valinta tehtävä filekohtaisesti tarpeen mukaan. Progekama on nättiä silloin kun lomituspoistoa ei käytetä. Kaikki muut kombinaatiot ovat huonoja: Progekamalla jos käyttää lomituspoistoa, syntyy rumaa leegoutumista, karkeutumista ja viivojen vipatusta, joka ei kuulu asiaan, on epänormaalia. On siis pakko manuaalisesti valita progemoodi silloin kun progea katsoo. Lomitetulla kamalla jos käyttää lomituspoistoa, kuten on pakko, kuva on kelvollista, MUTTA myös paikallaan olevat tiheät terävät kohdat alkavat VIPATTAA. Tämä on epänormaalia eikä vipatuksia saisi olla, mutta Radeon ei parempaan kykene. Se jättää terävät kohdat vipattaviksi. Esim. käännostekstien vaakasuuntaiset ohuet osat lepattavat. Lomitetulla kamalla jos katsoo progemoodilla, sahalaitaa piisaa ja kelvottomalta kaikki tietysti näyttää. Mutta tässä moodissa vipatusta ei sentään ole. Kolmas juttu on rekonstuktio, joka nVidialla ei onnistu yhtä hyvin kuin Radeon HD3600-sarjalla. Että miten rakennetaan uudelleen esim. pyöreä auton vanne. Sikamaisen vaikea operaatio. Vaikka tekniikka on edennyt kuvan rauhoittumisen ja vipatuksien poistossa huikeasti viime vuosina, malliesimerkkinä uusimmat nVidiat, niin takapakkia on menty muotojen rekonstruktion saralla. Häiriöitä jää jäljelle uudemmilla näytönohjaimilla. Pyöreä ei olekaan enää pyöreä, vaan muodostuu oudoista raidoista. Otanpas pari kuvaa havaintoesimerkiksi kuvailemistani eroista; Sama playersofta kahdessa eri tietokoneessa. EVR-renderi molemmissa ja sen avulla kuvakaappaus LIVENÄ videon pyöriessä, koska pysäytyskuvassa kuvanlaatu on eri kuin livekuvassa. Ei osunut juuri samaan freimiin, mutta idea käy selville näinkin. Suotta survoin kuvat alle 50 kilotavuun, kun näemmä megatavun kokoinen kuva nykyään kelpaisikin. Vai miten iso se olikaan, en muista enää. Ekassa kuvassa raitapaita, tokassa vanne. Vasemmalla aina Radeonin versio ja oikealla nVidian versio. Ei kannata keskittyä sävyeroihin. Ero johtuu siitä ja tästä kalibraatioerosta kahden eri koneen välillä. JPG-särökin kuvissa sotkee detaljeja, mutta idea silti selviää. Että: nVidia ei osaa toistaa (rautalomituspoistolla) raidallisia kohtia oikein, se generoi ruutuja ja sokkelomaisia kuvioita raitojen sekaan. Radeon toistaa raidat virheettä. nVidia ei osaa toistaa pyöreitä linjoja oikein, se jättää näkyviin skaalausraitoja, jotka Radeon pesee näkymättömiin. Tai oikeammin sanottuna Radeon osaa palauttaa pyöreän esineen alkuperäiset muodot takaisin paremmin kuin nVidia. Minä sain puolikkaan virtuaalisen sydänkohtauksen kun huomasin (enkoodaamissani) videoissa ekan kerran shakkiruutuhäiriön nVidia-näytönohjaimella. Että menikö kaikki fileet pilalle. Onneksi tarkistin tekeleet Radeonilla eikä mitään shakkiruutuja onneksi näkynyt. Samalla opin sen, että pyöreitä esineitä katsoessa (autonkustomointisarjat ja autoleffat) Radeon on parempi vaihtoehto kuin nVidia. Ei saa "sokkona" uskoa mitä oma silmä "näkee". Pitää ymmärtää kaluston ominaisvirheet ja mieluiten tarkastella raakoja fieldejä ja freimejä ilman mitään rautakiihdytyksiä, koska rautakiihdytys AINA "parantelee" kuvaa jollain tavalla. Eli vaikka tykkää katsoa kaiken kaman rautakiihdytyksen kanssa normikäytössä (kuten minä), niin tekniset tarkastelut kannattaa tehdä softadekoodattuna. Ikävä kyllä lomituspoistolaskenta on softalla tehtynä kelvotonta säröistä soopaa, joten vain progemateriaalia voi softadekoodattuna arvioida kun lomitusta ei tarvitse laskea pois. Jos softalla lomitus poistetaan, lopputulos HUONONEE enemmän kuin mitä raudalla tehtynä. Vain superkoneklusteri pystyy softalla siistiin lomituspoistoon, ja silloinkin se tekee samat operaatiot mitä dedikoitu videonkäsittelyrauta tekee näytönohjaimissa ja muissa videoprosessoreissa. Minä en ole kyennyt katsomaan ikinä softalomituspoistettua kuvaa sekuntia pidempään enkä aio katsoakaan. Kuvanlaatu on sietämättömän huono. Myös vuonna 2018. Ehkä vuonna 99999999999999999 softa + CPU kykenee siihen mihin kykenee tänään 5 wattia sähköä kuluttava rauta GPU:n uumenissa. .
Minusta Marlanin laittamassa pätkässä näyttäisi olevan "vialla" se, että kuvamateriaali näyttäisi sisältävän ruutuja 50 fps nopeudella. Niitä on täytynyt interpoloida ja liike näyttää "videomaiselta" eikä alkuperäiseltä "filmimäiseltä". Lisäksi ajoittain näkyy haamuääriviivoja aivan kuin interpolointi pykisi johtuen kenties siitä, että on tehty 24 fps -> 50 fps muunnos. Olettaen, että YLE:n esittämän rainan pituus oli saman kuin pituus alkuperäisellä filminopeudella, kuten ymmärsin Marlanin kommentista. En ala sen enempää tätä puimaan kuin että joillekin HFR maistuu ja toisille ei. Minulle ei, ja ei varsinkaan sisällölle, joka ei ole sitä ollut natiivisti. Katsoin näytteen pikaisesti muutamasta kohdasta (n. 3 min eteenpäin ja 4 min eteenpäin on pari pannaavaa otosta). Näissä pannauskohdissa näkee helposti, että erilaisia kuvaruutuja on 50 kpl per sekunti. Tiedostopäätteen kun muutti .ts muotoon, niin ainakin MPC-HC playerillä pyöri nätisti. Ja saman erittäin liukuvan liiketoiston huomasin livenä silloin kun leffa esitettiin. Ei ollut TV:ssä interpolointi päällä vaikka siltä kuva näytti. Tarkastin . Filmi on kuvattu kohtuu harvinaisella Super Technirama 70 kalustolla. Jotenkaan ei kuitenkaan jaksa uskoa, että kuvanopeus olisi ollut mitään muuta kuin standardi 24 fps. Muistelisin kuitenkin joskus nähneeni juttua, että jotain materiaalia on aikoinaan kuvattu näillä erikoisfilmiformaateilla esim. Cinerama sekä 24 fps että 30 fps nopeuksilla.
Fataali virhe on tehty mikäli muunnosvaiheessa tosiaan on käytetty nVidian valmistamaa rautaa, koska se tuottaa häiriöitä lopputuotteeseen. Olisi kiva tietää miltä tarkoilta aikahetkiltä löytäisi niitä mahdollisia raidoitus-ruudukko-häiriöitä topikin elokuvasta. On liian hidasta katsoa leffa läpi murto-osasekunnin häiriötä etsien. Jos joku on jo häiriöt löytänyt tästä leffasta, niin häiriöiden tarkka sijaintihetki pitäisi julkistaa, että muut voivat nuuskia omia tallenteitaan samoilta hetkiltä. Edes muutaman sekunnin tarkkuudella jos saisi tietää, se auttaisi. Täsmennän vielä eroa: KATSELUHETKELLÄ ilmestyvä häiriö (joista aiemmin runoilin) ei ole fataali ongelma, koska ongelma poistuu kun vaihdetaan katselulaitteisto paremmaksi tai edes toisenmerkkiseksi. Mutta fataaliksi ongelma muuttuu jos generoidaan lopputuotefile, jonne menee mukaan niitä häiriöitä, joita muunnoslaite voi synnyttää. Koska rautamuunninlaite, etenkin skaalauksen ollessa mukana kuvioissa, voi synnyttää häiriöitä, pitäisi lopputuote tarkastaa ja hylätä jos siinä on epänormaaleja muutoksia verrattuna alkuperäiseen (raita muuttunut ruuduksi yms.). Eniten kiinnostaa se, millä kalustolla leffa on muunnettu 50 Hz muotoon (lomitelluksi kamaksihan se kutistetaan vasta lähetyshetkellä, mutta lähde on taatusti progea). Että osaan varoa saman kaluston muita tuotoksia, jos niissäkin on ruutuhäiriötä tai nykimisiä sun muuta bugia. MINUN silmäni sanoo, että 4K-resoluutio tai vastaava on lopputuotteessa, vaikka se meille lähetettiinkin 1080-resolla. En osaa sanoa mistä sain sen vaikutelman, mutta ihan selvästi väitän noin 10 sekunnin katselun perusteella muunnoksen lopputuotteen olevan jotain 4K-materiaalia, mahdollisesti 50 Hz progea tai jopa noin 300 Hz progea jos kerrankin on päätetty restauroida kertarysäyksellä futuristiseen formaattiin. 300 Hz kamasta saa helposti tuotettua monenlaisia karumpia päivitysnopeuksia ilman häiriöitä. .