Täyspassiivinen DIY HTPC-koteloprojekti

1N4007 on overkill ko. käyttötarkoitukseen, mutta kyllähän se silläkin onnistuu.

1N4148 näyttäisi pudottavan esim. 10mA:lla max. 1Volttia ja tuo 1N4007 pudottaa 0.6V ...

 

Onpas hassuja diodeja sulla. Tosiaan kannattaa testata itse ne diodit mitä aikoo käyttää, diodien myötäsuuntainen ylimenojännite siis. Tuotantoerissä on hieman eroja.

Täsmennetään:
+12V linjaan pantava diodi saa olla ihan mikä tahansa ylimenojännitteeltään, vaikka yli voltin, ei haittaa mitään. Virrankestoa tarvitaan sen mukaan miten se vastus valitaan, mutta ei siis ole diodin teholuokallakaan käytännössä mitään väliä jos toimitaan 10...25 milliampeerin hujakoilla. 3 ampeeria kestävät dioditkin kelpaavat. Samoin nopeusluokalla ja elpymisnopeudella jne. ei ole mitään väliä.

+5V STDBY -linjaan pantava diodi on laskelmien kannalta merkittävämpi, sen jännitepudotuksen arvo vaikuttaa vastuksen valintaan huomattavasti. Virrankestolla ei ole mitään väliä, koska 3...6 milliampeeria diodin läpi virtaa menee mainitsemillani vastusarvoilla. Samoin muut diodin parametrit ovat yksi ja sama, ei tarvita pehmeää elpymistä, minimaalista vuotovirtaa tai ultranopeaa toimintaa, mikä vain puupäädiodi kelpaa tehtävään, KUNHAN sen myötäsuunnan ylimenojännite otetaan laskelmissa huomioon.

LEDin ylimenojännite eli kynnysjännite luonnollisesti vaikuttaa sekin huomattavasti vastuksen ja myös diodin valintaan. Jos käyttää sinistä tai valkoista lediä, jossa on esim. 3,5 voltin kynnysjännite, jää kovin pieni marginaali muille osille, silloin pitää käyttää joko ultramatalan ylimenojännitteen omaavaa Schottkydiodia tai jopa aktiivista tehofettiä diodin korvikkeena. FETin kanssa päästään mitättömään jännitepudotukseen, mutta fetin ohjaaminen vaatii järeämpiä osia kapasitiivisuutensa takia, ja rahaa palaa yli 0,15 euroa, siksi en fettikytkentää suosittele.



Eniwei, kunhan olet mitannut (tai etukäteen datalehdeltä tutkinut) diodisi kynnysjännitteen, sen perusteella voidaan valita tarvittava diodi ja sitten valita sellainen vastus, joka on kompromissi hukkalämmön ja valon voimakkuuden kesken.

Punaisia ledejä saa 1,6 voltin kynnysjännitteellä, mutta myös 2,0 voltin malleina.

JOS ledi on varmuudella sellaista mallia, että se kestää mainiosti myös 12 voltin vastakkaisen polariteetin, silloin voi kokonaan hävittää ledin kanssa sarjassa olevan diodin. Ledi itsessään toimii virran kulun katkaisijana, estää 12 voltin pääsyn 5 voltin linjaan.

Mutta JOS ledi kärvähtää syystä tai toisesta, saattaa samalla kärvähtää powerikin. Varmuuden vuoksi panin erillisen diodin ledin suojaksi. Ja 1N4148 on vieläpä niin hento diodi, että kun se hajoaa, sähkönkulku katkeaa totaalisesti, eikä poweri hajoa. En siis suosittele mitään hakkurikäyttöön suunniteltua kymmenien ampeerien kestoista tehodiodia tähän paikkaan, ne rikkovat powerin.

Minä ostan ledit niiden vähäruokaisuuden perusteella, että 3 mA riittää niille. Sellaiset ledit loistavat himmeästi (ledivalon näkee pimeässä mutta ei päivänvalossa) jo 0,3...1,0 mA virralla, joten ne kelpaavat esim. paristokäyttöisiin mikrofoniesivahvistimiin.

Punainen väri on ylivertainen väri suhteessa tehonkulutukseen, eli siinä missä silmä tajuaa punaisen ledin palavan 0,3 mA virralla, kaikki muut värit vaativat useamman milliampeerin virran. Tämä johtuu siitä, että muut värit sekoittuvat heijastuksiin ja kiiltoihin, esim. keltaista tai valkoista väriä ei meinaa millään ymmärtää valoksi, sitä luulee kiilloksi/heijasteeksi, kunnes milliampeerit ovat kymmenen luokkaa. Tai kunnes ledi pannaan sykkimään 10-20 Hz tahdilla, silloin ledin tajuaa lediksi helposti, mutta sykkiminen ärsyttää pidemmän päälle.

Siksipä minä käytän punaisia superkirkkaita ledejä 0...3 mA virroilla. 3 mA on jo liiankin kirkas paljaana ledinä, ellei sen valoa diffusoi jollain tavalla. Ledi paljaana: max 1 mA. Diffusoituna, kuten topikin tapauksessa: 1...3 mA. Siinä on suositukseni. 6 mA enintään suosittelen virraksi. Jos käytetään maksimia ledin sietämää virtaa (20...30 mA) superkirkas ledi alkaa toimia häikäisevänä valaisimena, se heijastaa asunnon vastakkaiseen seinään oman kuvansa.

 

Jos vastusarvosta uhkaa tulla liian pieni (hukkalämpö kasvaa liian suureksi +12V toiminnan aikana), voi sijoittaa +12V diodin kanssa sarjaan SINISEN tai VALKOISEN ledin, sellainen hävittää kätevästi 3½ volttia nevadaan. Tämä ledi on sitten "virta päällä"-ledi, mutta ellei tykkää sitä katsella, ledin voi piilottaa laitteen sisälle, jopa alumiiniteipillä kääriä piiloon. Valo jää silloin piiloon, mutta lämpö silti pakenee ledistä pois alumiinin kautta.

Pahin tällainen skenario ja sen mitoitus:

+12V linjassa on 1,1 V syövä diodi, sekä 3,8 V syövä ledi, hyötyjännitteeksi jää jäljelle 7,1 volttia. Se riittää joka tapauksessa tehtäväänsä; +5V STDBY-linjasta ei millään voi tulla seitsemän voltin tasoja, joten siinä oleva punainen ledi taatusti sammuu kun ledin miinuspäähän pökätään 7,1 volttia. Kytkentä siis toimii.

Vastus mitoitetaan nyt 7,1 voltin jännitteen mukaan, joten ohmeiksi kelpaa vaikkapa 270 ohmia, jolla tuleepi:
7,1 V / 270 Ω = 26,296 mA * 7,1 V = 186,7 mW eli 0,2 W sietävä vastus kelpaa.

Näin saadaan parempi kirkkaus punaiselle ledille, 270 ohmin vastuksen avulla. Lasketaan eri äärivaihtoehtoja kun +5V STDBY-linjassa on:

A - helpoin tilanne) 0,5 V hävittävä diodi ja 1,6 V hävittävä ledi; syövät itselleen 2,1 volttia, joten 5 V - 2,1 V = 2,9 volttia jää vastuksen niskoille. 2,9 V / 270 ohmia = 10,74 mA jolla kaikki ledit loistavat riittävän selkeästi, ei tarvita superkirkasta mallia.

B - vaikein tilanne) 1,1 V hävittävä diodi ja 2,0 V hävittävä ledi; syövät itselleen 3,1 volttia, joten 5 V - 3,1 V = 1,9 volttia jää vastuksen niskoille. 1,9 V / 270 ohmia = 7,04 mA. Riittänee sekin vielä vakioledeille. Superkirkkaalla mallilla tämä on jo melkoisen kirkas, ei siedä silmällä katsoa suoraan ledin valkokeilaan.

Elikkäs sijoittamalla ylimääräinen "turha" ledi +12V linjaan, saadaan vastuksen hukkalämpöä pienemmäksi ja punaledin valovoimaa paremmaksi. Mutta ledi maksaa rahaa, etenkin sininen/valkoinen, jota kannattaa käyttää kun haluaa tappaa voltteja huitsin nevadaan.

Voltteja voi hävittää myös panemalla tavallisia diodeja sarjaan paljon (4...8 kpl), mutta silloin kytkentä on hieman epävakaa, vakiodiodien ylimenojännitteet ovat epävakaita, ledillä pysyy jännitetaso vakaampana.

________________________


Rautalangasta: vastuksen tehtävä on rajoittaa virtaa, ilman vastusta ledit imevät äärettömän virran ja hajoavat heti. Vastus voidaan korvata vakiovirtalähteellä, esim. regulaattori LM317 vakiovirta-moodiin, mutta siihen tarvitaan vastus JA se regulaattori, joten kytkentä monimutkaistuu. Vastus on simppelein ja halvin kapine.

Voi jopa käyttää 1000 ohmin trimmerivastusta, kunhan vastusarvosta eli liikeradasta on käytössä neljännes (250 ohmia) tai enemmän ja trimmerin tehonkestoksi valitaan 4 kertaa se mikä vastuksessa lämmöksi oikeasti palaa (koska vain neljännes vastuksen pinnasta on käytössä). Eli jos 0,2 wattia trimmerivastukseen oikeasti menee, pitää käyttää 0,8 wattia sietävää trimmeriä (= CERMET-trimmeri, ne sietävät yleensä 1 W).

Diodien tehtävä on estää virtaa menemästä väärään paikkaan ja toimia uhrautuvana elementtinä, suojellen pc-kalustoa jos jokin menee vikaan.

Punaisen LEDin tehtävä on synnyttää valoa. Ja tässä modatussa "hukkaLED"-tapauksessa ylimääräisen ledin tehtävä on kadottaa taivaalle noin 3½ volttia kätevällä tavalla. Pitää vain varoa, ettei vastusarvoa valita väärin, ettei hukkaledin virrankesto ylity.

 

Heh, 7950GT otti ja kuoli tuossa jonkin aikaa sitten... Projekti on siis ollut hetken jäissä. Tänään tuli kuitenkin tehtyä oikein kestotesti pelkästään integroidulla näyttiksellä. Kone oli päällä koko päivän, sekalaisessa käytössä. Tuulettimia 0 kpl. Prosessorin keskilämpötila oli n. 60-65 astetta.

Mitkäköhän on biosin ICH ja MCH Temperature arvot? ICH huitelee 80 astetta...

Mikä ohjelma sopisi Samsung kovojen lämpöjen tarkkailuun? Ei mitään hajua missä lämmöt liikkuu. Tuntuu lämmönsiirto runkoon kuitenkin toimivan hyvin. Testattu siirtää n. 200Gt levyltä levylle yhteen pötköön, ja runko lämpeni kivasti niiden kohdalta.

Edit. HDD Thermometer vaikuttaa näppärältä...

Ei muutes onnistu HD DVD:n katselu integroidulla vaikka pitäisikin tukea hdcp:tä, ilmeisesti ajurit mättää. Herjaa vain "incompatible graphics driver Error code = 0012". Ja tämä siis vaikka AnyDVD HD on käytössä..?

Minkähän verran muuten tuollainen uusi Nvidian 8600GT vie virtaa?

Ps. törkeen nopeasti muuten boottaa Nlite puukotettu XP T166 sampalla, n. 20sec. käyttövalmiksi.

 

Minä tutkin levyjen lämpötilaa SpeedFanilla, se piirtää kivasti käppyrää kullekin levylle erikseen, ja voi täten säädellä tuulettimien kierroslukuja (jopa SpeedFanilla PWM-hakkuroiden jos niin haluaa) kunnes saa lämpötilat vakiintumaan haluamalleen tasolle. Alle 40 asteessa soisin kiintolevyjen elävän, 35 asteen paikkeilla olisi hyvä. Oleellisempi olisi pitää lämpö vakaana, ei niinkään absoluuttinen lämpötila sinänsä. Koska kyse on mekaanisista osista lämpölaajenemisineen.

Lämpötilat tosiaan jatkavat hissukseen nousemistaan sitä ylemmäksi mitä heikkotehoisempi lämmön pois siirtämisen moottori on. Useampi tunti pitää käppyröitä seurata jos ei tuulettimia käytä lainkaan. Tuuletetussa systeemissä riittää 15-30 minuuttia saavuttamaan "tasapainotila" eli lämpöjen nouseminen loppuu.

_______________________


Spoiler-napin takana totuus "nopeista buuttiajoista" eli itsensä pettämisestä.

Spoiler

Jos koneesi suorittaa Pifastin vaikkapa 22 sekunnissa (tms., ihan sama mikä se sekuntimäärä tai testiohjelma tarkalleen on), niin sitten kun todistat buuttauksen jälkeen saavasi täsmälleen saman ajan, 22 sekuntia, sitten todistat koneen olleen oikeasti käyttövalmis 22 sekuntia takaperin. Jos Pifastiin meneekin 44 sekuntia aikaa mukamas-käyttövalmiina tahmaillessa, kone ei olekaan oikeasti käyttövalmis. Vasta sitten kun Pifast-luupissa alkaa ilmestyä sama aika toistuvasti, sitten kone on oikeasti suorittanut taustaoperaationsa loppuun ja on oikeasti käyttövalmis.

Minä saan "5½ sekunnissa buutattua käyttövalmiiksi". Kun dossissa lätkäisen Windows-kuvakaappauksen näkyville, ja siinä kaappauksessa prossutehomittari näyttää nollaa prosenttia, eli ihan käyttövalmiilta kone vaikuttaa ja hiirikin liikkuu normaalisti.

Eli vain testiohjelmilla todistetut väitteet "valmiista koneesta" ovat todellisia, muut väitteet ovat itsensä pettämistä. Esim. minulla kone ilmestyy "käyttövalmiin näköisenä" esille 30-60 sekunnissa, mutta oikeassa valmiudessa se on vasta 2½...4 minuutin hujakoilla, riippuen miten monimutkaiseen kokoonpanoon buutataan (lähiverkkokortit ja DVBkortit yms. kestävät todella kauan aktivoitua). Jos minä siis suorittaisin Pifastin esim. 50 sekunnin kohdalla, testiajat olisivat naurettavia. Vasta muutaman minuutin kuluttua ajat stabiloituvat normaaliksi.

Siispä:

A) tee pikakuvake kohdistuen battiin, jossa batissa on Pifast luupissa, ja pane se pikakuvake StartUp-kansioon, jotta koneen buutattua alkaa Pifastin suoritus automaattisesti. Sitten kellon kanssa vahtaat kuinka kauan menee ennen kuin Pifastin ajat ovat samoja kerta toisensa jälkeen. Ja kas kummaa, menikin "yli 20 sekuntia" buuttaukseen. Minuutti on minun veikkaukseni. Elleivät testiohjelmat ole ennestään tuttuja työkaluja, sitten:

B) Tallenna heti käyttövalmiuden saavuttamisen alettua ("20 sekuntia virtojen päälle kytkemisestä") droppivapaasti 4 minuuttia pitkä musavideo vaikkapa Voice-kanavalta DVB-kortilla. Jos ääni tai kuva tallenteessa pätkii, kone EI OLLUT oikeasti käyttövalmis. Veikkaan, että minuutti pitää odotella ennen kuin uskaltaa oikeasti käynnistellä DVB-tallennuksia. Tai sitten:

C) Kopioi Gigalan-lähiverkossa 4 gigatavun kokoinen file koneesta toiseen, aloita siirto "20 sekuntia" virtojen päälle panosta. Ota aikaa paljonko fileen siirtoon meni. Sitten siirrät jonkun muun 4-gigatavuisen fileen, eri file, ettei cachesta ole apua. Ja kas kummaa, siirto sujuukin nyt noin puolessa ajassa, eli kone ei ollutkaan oikeasti käyttövalmis 20 sekunnissa.

D...Ö) Menetelmiä todistaa koneen todellinen käyttövalmius kyllä piisaa rajattomasti, mutta kukaan, joka minulle on kehuskellut nopealla koneellaan, ei ole koskaan kyennyt todistamaan puheitaan todeksi. Ajamaan testiohjelmia normaalilla tavalla mainitsemassaan buuttausajassa, tai tekemään mitään muutakaan vaativaa työtä (3D-rendaus, Kernelin kääntö, RARraaminen, Enkoodaaminen) normaalilla tavalla. Siksi, koska kone EI ole käyttövalmis silloin kun se NÄYTTÄÄ käyttövalmiilta. Minä olen maapallon ainoa tyyppi joka mainitsee todelliset buuttausajat (tyyliin 3 minuuttia), muut valehtelevat toisilleen ja itselleen.

Se, että hiiri liikkuu ja näppiksen komentoja otetaan vastaan, se ei vielä todista mitään koneen laskentatehon hereillä olemisesta tai edes kaikkien lisäkorttien ja liityntäväylien toimintavalmiudesta.

 

Juu, olishan se hyvä jos nuo kovot pysyi siellä 40 asteen tuntumassa. Pitää testailla lisää.

Pystyikös muuten SpeedFanilla pysäyttämään tuulettimen kokonaan, ja taas käynnistämään tietyssä lämpötilassa? Tukikos se kaikkia emoja?

Muistankin tuon bootauskeskustelun... Olen hiukan vaatimattomampi, riittää kun pystyy heti bootin jälkeen klikkaamaan päälle videofilen, ja se pyörii nykimättä. Ja selitys tuollaiselle boottiajalle on se, ettei koneessa ole tällä hetkellä mitään ylimääräistä. Ainoastaan videon toistoon tarvittavat ohjelmat ja muutama testiohjelma.

 

No niin, noin 3h ajettua 1080p WMV filua, prossurasitus 14-20%(vastaa keskivertokäyttöä). Prossun lämmöt 62/59 astetta. Kovalevyt: Samsung P120 250Gt 39 astetta, T166 500Gt 37 astetta.

Puolen tunnin Flatout2 session jälkeen lämmöt oli: Prossu 65/61, kovot 41/38 astetta.

Ensimmäistä kertaa virtalähteen tuuletin alkoi pyörimään, erittäin hiljaa. Se pyöri ehkäpä minuutin ja sammui. Voi olla että erillisellä näytönohjaimella lähtee herkemmin pyörimään. Toisaalta integroitu kytkeytyy pois päältä. Harmi kun tuo integroitu (ajurit!) ei pyöritä HD DVD leffoja, muuten pärjäisi sillä mainiosti.

 

Miten kotelo on sijoitettu? Nimittäin lämpötilat nousevat vaarallisesti jos kotelon panee komeroon tai ahtaaseen takaa suljettuun laitetelineeseen. Tuulettimilla varustetut kotelot eivät sen ihmeemmin välitä minne ne on tungettu, koska ilma kiertää kotelon sisällä kuitenkin pakotetusti, mutta passiivikotelot ovat riippuvaisia kotelon ulkopuolella tapahtuvasta ilman virtauksesta. Ei saisi jäädä "kuumaa ilmapatjaa" kotelon ympärille.

Paras sijoituspaikka on panna kotelo tolpan nokkaan yksinään kököttämään, noin 50-100 cm irti lattiasta. Että laitteen alle mahtuu laitetta viileämpää ilmaa, ja laitteen päällä on tilaa kuuman ilman kohota kohti huoneen kattoa, jossa se sekoittuu muuhun ilmaan, jäähtyy ja valuu lattialle. Että luontainen ilman kierto pysyy käynnissä, kotelo toimii kiertoa ylläpitävänä moottorina.

Jos kotelo on lattialla, se kerää liikaa villakoiria sisälleen. Jos kotelo on katossa, se on liian kuumassa paikassa. Huoneen puoliväli olisi hyvä paikka huoneilman kiertoa kiihdyttävälle moottorille, mutta puolivälin ja lattian kompromissina löytyy hieman viileyttä lisää ja osittain pölyäkin lisää. Kukin etsiköön pölyn kertymisen ja viileyden ideaalin oman makunsa mukaan.

Ero pölyn kertymisessä on huikea. Aiemmin pidin omat koneeni noin 100 cm korkeudella, eikä niihin kertynyt oikeastaan lainkaan pölyä vuosien käytön jälkeenkään. Nyt koneet ovat 20-60 cm korkeudella, ja niihin kertyy pölyä lapiokaupalla muutamassa kuukaudessa. Löysin siis itselleni sopivan rajan, en jatkossa mene alle 50 cm tason, palaan takaksin ylemmäksi, 50-100 cm alueella seuraavat kokeet tehtäköön.

Koneissani on sekä pakkotuuletettuja että pakkotuulettamattomia kohtia, pölyn kertyminen koskee kumpiakin osuuksia, siispä huoneessa vallitseva pölymäärä on korkeusriippuvainen. Mitä ylemmäs mennään, sitä pienempiä ovat hiukkaskoot, ja pölyn massa ilmakuutiossa pienenee ylös noustaessa.

 

Testiajot on suoritettu n. 60cm korkeudessa pöydällä, yläpuoli täysin avointa tilaa, alapuolella tassujen verran ilmarakoa, eli 15mm. Loppusijoitus tulee laitehyllyyn jossa tilaa tulee päällipuolella olemaan n. 10cm. Katsotaan sitten riittääkö se.

 

Wow, löytyipäs loistava ominaisuus tästä Intelin emosta. Äänipiirin controlpanelista pystyi laittamaan s/pdif:n ulostamaan dolby digital live:ä, eli WMA 9 Pro (5.1) ääniraidat coodataan lennosta DD 5.1:ksi. Ihmettelinkin aluksi, että miksei noita WMA ääniraitoja saanut kuulumaan... täppä oli oletuksena "inactive" kohdassa. Toki siellä on myös "PCM out" asetuskin.

Heh, näyttää hoitelevan mp3 ääniraidatkin DD5.1 muotoon...

 

Kaikki on jo varmasti kyllästyneet tähän projektiin, kun kestää ja kestää... :sleep:

Oli kuitenkin pakko parannella tuota piirisarjan jäähdytystä, sen verran kuumana käy. Eli lisäsin vielä pari heatpipea johtamaan lämmöt tuohon päällilevyyn. Uskomatonta miten alkup. pieni siili voisi mitenkään selviytyä tuon jäähdyttämisessä. Tälläkään systeemillä ei tahdo kättä kärsiä tuo kupariblokki, ja päälilevykin kuumenee arviolta 40-50 asteiseksi. Varmasti lämmöntuotto kuitenkin vähenee kun tulee toinen näyttis ja integroitu disabloituu.





Ps. viittä vaille valmis on tämä projekti.

 

Eikä olla kyllästytty. Aina on mukava nähdä miten rojektit etenee. Hitaasti tai nopeasti, kunhan etenee :thumbsup:

 

Alkaa näyttämään lähes valmiilta...

 

Todella hienoa. On ollut todella mukavaa lukea projektin edistymisestä. Samoin muiden kommentteja ja vihjeitä. Tästä on saanut paljon virikkeitä oman HTPC projektiin.

 

Tosi professionaalia jälkeä oot kyllä saanu aikaan! Hieno prokkis.

 

Jep, HTPC:n kanssa en ole leikkinyt kuin jonkin aikaa entisen Sony 1271:n kanssa, enkä perusta itse sen käytöstä lainkaan...
Mutta tätä projektia on ollut todella mielenkiintoista seurata alusta tähän asti.
Aikaa on mennyt siitä kun aloitit, mutta onhan sulla muutakin "elämää" ollut tämän projektin rinnalla.

TODELLA, SIIS TODELLA tyylikkään boxin olet väsännyt, ei voi muuta kuin hattua nostaa..:thumbsup:

 

Kiitos kehuista... Mukavaa jos on ollut mielenkiintoista seurata tätä projektia. Juu tosiaan, muutakin elämää on...

Vielä on jotain pientä laittamista, esim. DVB-G:n standby valon ohjaus pitää tehdä (tarvittavat komponentit löytyy kaikki), DVD-aseman luukun päälle tumma pleksinpala, päällikuorelle pitää tehdä pari tukipistettä jottei se taivu notkolle keskeltä, erillinen näytönohjain pitää vielä löytää (8500GT hdcp:llä) ja sille säätää jäähdytys-systeemi.

 

Hienoajälkeä, ei voi muuta sanoa. Voisitko vielä mittailla (vaikkapa näpeillä) noita kotelon/ripojen lämpötiloja. Alussahan oli kovaa spekulointia, että riittääkö tuollaisen "umpinaisen" kotelon ilmavirtaus yms.
Jotenkin minusta tuntuu että noin jykevillä rakenteilla ei pitäisi olla mitään ongelmaa lämmönjohtamisen kanssa, kun kaupalliset ratkaisutkin riittävät useasti (ja ne ovat tähän nähden todellisia rimpuloita). Erityisesti minua kiinnosta tuon virtalähteen toiminta/lämpötila, oletko ollut siihen tyytyväinen? Tuollaisen kun saisi kaupasta ostaa, niin ei tarvitsisi kovin kauaa pohdiskella hankintaa.

 

Käsipelillä mitattuna (tosi luotettava ja tieteellinen tapa ) ehdottomasti kuumin alue on tuo päälipuolella oleva paksu reikäjuustolevy johon piirisarjan lämmöt johtuu. Jos kovalevyt kuumenevat sinne 40-45 asteen korville (ohjelman ilmoittama) ja vertaa niiden yläpuolella olevaa levyä kädellä, niin arvioisin tuon piirisarjan levyn lämpenevän sinne 40-50 asteen hujakoille.

Kylkirivat ovat viileämmät, prosessorin puoli arviolta 35-40 ja kovalevyjen puoli jonkin verran vähemmän. Melko kauan tuo runko imee itseensä lämpöä ja kestää kauan ennen kuin lämpö lakkaa nousemasta. Sekalaisessa käytössä menee noin 2-3h että kovalevyt ovat saavuttaneet ~40 asteen lämpötilan. 7-8h jälkeen lämmöt on noussut muutaman asteen lisää

Pitää joskus testailla paremmin tuollaisella ulkolämpödigimittarilla.

Virtalähde on tähän mennessä ollut todella asiallisen tuntuinen kapine. Tuuletin on lähtenyt pyörimään ainoastaan yhden kerran kun Flatout 2:sta pelasin. Pyöri arviolta minuutin, todella hiljaa, ja sammui. Jostain lueskelin tuosta GMA X3000 integroidusta näyttiksestä, että veis yllättävän paljon virtaa... Normi leffakäytössä tosiaan ei ole kertaakaan pyörähtänyt. Saa nähdä sitten kun saa erillisen 8500GT:n, jonka tosin ei pitäisi juurikaan 35W enempää viedä.

 

Täytyy myöntää, että tyylikästä jälkeä olet saanut aikaiseksi.


Olen itse suunnitellut jo pitemmän aikaa vastaavaa projektia ja sinun aikaansaannoksesi vuoksi päätin kokeilla omaa suunnitelmaani. Näin aluksia ajattelin ihan vain testata nykyisellä HTPC:llä (Athlon 1600+/Nforce2/Radeon 9550) ja jo omistamallani alumiiniklöntillä, että kuinka tuollainen kone jäähtyy suht pienillä siileillä (PxLxK 25x10x6cm per puoli). Ostin jo yhden Zalmanin kovojäähyn ja toivottavasti sen 11 putkea riittää.

Yksi kysymys tuli näin ens alkuun mieleen: kuinka suuret reijät olet porannut Zalmanista otettuja putkia varten blokkeihin?