Mika submitted a new blog post Pihla Viitalan tähdittämä "Kuudes kerta" ensi-iltaan Maarit Lallin elokuva naisesta joka osasi sanoa kyllä, ja miehestä, joka ei osannut sanoa ei. Ricky Kalin (Antti Luusuaniemi) on kiinteistönvälittäjä, joka rakastaa naisia. Annika Lahti (Pihla Viitala) on yksityisetsivä, ei niin kovin hyvä sellainen. Annika on erikoistunut monimutkaisten suhteiden paljastamiseen, kauniisti sanottuna. Ricky on erinomainen myyntimies, jolla on kaksi kalenteria – työkalenteri ja kalenteri naisille. Työkeikallaan Annika törmää kiinteistönvälittäjän ständiin. Asuntonäytössä ei turhaa aikailla: Annika haluaa pelkkää seksiä, ilman tunteita. Rickylle tämä on ihan fine. Suhde toimii molemminpuolisessa yhteistyö- ja avunantosopimuksessa – kunnes tulee se kuuluisa kuudes kerta. ”Tuskin me mitään rakkautta etsitään, kumpikaan.” [button style='primary' icon='elusive-videocam' url='https://www.dvdplaza.fi/trailers/kuudes-kerta/']Katso elokuvan trailer[/button] Continue reading the Original Blog Post.
Maarit Lallin Kuudes kerta on parisuhdekuvauksena aivan toista maata kuin eilen nähty Passengers, joka moraaliongelmien jälkeen kääntyi konventionaaliseksi ja lähes sadunomaiseksi. Kuudes kerta kuvaa realistisesti äärimmäisyyshahmoja, jotka kärsivät sitoutumisvaikeuksista (Annika) ja pakonomaisesta vietistä (Ricky). Tarina on omintakeinen ja raadollinen, ja se haastaa katsojan ajattelemaan. Alkupuolella tarina etenee nopein leikkauksin, ja mukana on tilannekomediaa (salissa naurettiin). Pienissäkin sivurooleissakin on maineikkaita näyttelijöitä, kuten Esko Salminen, Arja Saijonmaa, Pirkka-Pekka Petelius, Kaarina Hazard ym. Helsingin keskustaa kuvataan kauniisti ja kiinnostavasti. Spoiler Tarina saa synkempiä sävyjä, kun Rickyn seksuaalisuus osoittautuu yhä pakonomaisemmaksi ja hän paljastuu melkoiseksi Don Juaniksi. Silti Annika tuntee Rickyyn vetoa ja hylkää aviomiehensä ja poikansa. Lopun Job-sitaatti auttaa näkemään, mistä tarinassa on kyse: ihminen voi rikkoa itse itseään. Haluttaessa elokuvaa voi tulkita myös sosiobiologian kritiikiksi: jos ihminen tosiaankin toimii paritteluasioissa välittömästi viettinsä mukaan, se rikkoo hänen persoonansa. Kulttuuri ja kasvatus asettavat syystäkin rajoitteita välittömälle vietintyydytykselle, mutta Annikan ja Rickyn tapauksessa jotain tuntuu epäonnistuneen akkulturaatiossa, eivätkä he onnistu saavuttamaan aitoa onnellisuutta. Ihmisyyteen sisältyy myös sellaisia tekijöitä, jotka eivät periydy geneettisesti. Rikkinäiset hahmot ovat kiinnostavia, koska he paljastavat ehjien toiminnasta sellaista, mikä jää ongelmattomana kuoren alle näkymättömiin. (Välittömästi katsomisen jälkeen en osaa mietteitäni paremmin muotoilla.) Kuudes kerta on haastava teos — ei ehkä aivan yhtä välitön kuin Kohta 18. Jos käytte elokuvissa kerran vuodessa, menkää mieluummin katsomaan Luokkakokousta. Jos käytte elokuvissa 50 kertaa vuodessa, saatatte saada jotakin irti myös Kuudennesta kerrasta. 3½/5