Pitäisi väsätä uudet kaiutinkaapelit tuleville Tannoy Fusion 2:lle, kannattaako käyttää kaiutinkaapeleissa banaani vaiko haarukkaliittimiä? Olen myös mietiskellyt, pitäisikö tehdä tuplajohdotukset kaiuttimille. Miten "oikeaoppisesti" pitäisi tuplajohdotuskaapeli tehdä, kun vahvistimestani löytyy vain yhdet lähdöt kaiuttimille? Niin ja mistä löytäisi suht laadukkaat haarukka/banaani liittimet kohtuu hintaan?
Itsellä on kaiuttimien päässä banaanit ja toisessa päässä hieman pienennetty haarukka. Puristettu lujaa yhteen ja laitettu vielä hieman tinaa ja kumisukka päälle. Haarukkaa tai banaania, molemmat käy. Jopa yhdessä. SP-elektroniikasta tai sitten biltemastahan noita saa.
SP-elektroniikan haarukat ovat ainakin minun käyttööni aivan liian pieniä. Jos ei sitten ole jotain uutta mallia tullut. Kullatut kokometalliset banaanit ovat mielestäni hyviä. Maksavat 2e/kpl.
Itsekin suosittelen Biltemaa. Tuo tuplajohdotus tuskin maksaa vaivaa...? Jos olisi "suuri" bassoelementti ja käytettäisiin hurjia tehoja, siitä teoriassa voisi olla hyötyä.
Itselläni on entuudestaan käytössä bilteman kullattu banaaniliitin pari keskikaiuttimessa, eikä se ole tehnyt itseeni vaikutusta tukevuudeltaan / laadullaan. Lähinnä haluaisin jämäkämmät ja luotettavamman tuntuisen liittimet. Suunnilleen tämmöinen kaiutinkaapeli viritys itsellänikin on käytössä keskikaiuttimessa: http://www.audioholics.com/techtips/setup/interconnects/DIY_speaker_cables.html
Tuli tossa mieleen ku kaikki puhuvat banaaniliittimistä. Saavutetaanko niillä jotain muuta ku helppoa edestakaisin kytkentää? Eikai nyt tälläsillä normaaleilla kotivehkeillä noilla oo merkitystä? Virrat suht pieniä. Jossain muistaakseni oli testattu kaapelien poikkipintojen vaikutusta jännitehäviöön eikä n. 10 metrin vedoissa ollu mitään häviötä edes 1.5 neliön kaapeleilla. Nykyään kaikki alkavat käyttämään 4 neliön tai jopa paksumpia kaapeleita ja päihin banaanit ja juotokset -> onko muka tarpeellista? Vai vaikuttaako toi poikkipinta sitten taajuuksien läpi menoon?
Jos pelkkä piuha on huonoa, niin kai se korroosiosta/hapettumisesta voi kärsiä. Jos sen piuhan juottaa banaaniin kiinni ja suojaa hyvin, niin kaippa sillä pitkällä ajalla voi saavuttaa etua...
Periaatteellinen hyöty on myös se että banaanipiuhojen kanssa kaiuttimia ei ole niin helppo laittaa oikosulkuun koska karvat eivät pääse räpsöttämään. Muussa tapauksessahan ne karvat saattavat koskettaa toisiaan jolloin seurauksena voi olla oikosulku ja pahimmassa tapauksessa laitteet hajoaminen ja jopa tulipalo kipinästä. Banaanit helpottaa myös kytkemistä, eipä kestä kauaa laittaa laitteita kiinni toisiinsa.
Näin vähän arvelinkin! Ja vielä sen verran noista poikkipinnoista, että tällähetkellä olemme tekemässä Kotkan teatterissa sähkötöitä. Olemme vetäneen kaiutinjohtoja äänentoistolaitteille ja poikkipinnat max 10 neliöö isoimmille subbareille ja vetopituudet 50 - 100m. Pääosin 2,5 ja 4 neliötä ja matkat samanlaisia. Eli tuskin kotivehkeissä yli 2,5 neliön kaapeleilla saavutetaan mitään hyötyä. Matkat on kumminkin max 20m.
Tasan tätä arvelinkin! Ja vielä sen verran noista poikkipinnoista, että tällähetkellä olemme tekemässä Lärvätsalon Näkövammahoitolassa videotykkiasennusta. Olemme vetäneet telalla harmaata Harmonyä suoraan pyöröhirsiseinään, eivät ne näkörajoitteiset kuitenkaan niitä pikseleitä kunnolla erota. Äänentoistolaitteiksi asensimme 6,99 maksaneen taskuradion, joka oikeastaan tuli kännykkäliittymän kylkiäisenä. Eivät ne kuulorajoitteiset kumminkaan mitään stereoääniä kuulisi. Ja mitään ihmeen poikkipinnojahan ei tänne panna, enkä edes tajua mistä pinnoista te aina höpötätte. Max 10 neliöö isoimmille potilaille riittää teatterihuoneen kooksi, siinähän sakki pysyy lämpimänä kun joutuvat seisaaltaan leffaa katselemaan, ja säästyy tuolien/sohvien asentamiseltakin. Ja vetopituudet 50 - 100m yleensä tulee kun niitä kiljuvia paljasjalkaisia mummoja raahataan lumihankea pitkin leffaa katsomaan, kun se asuntola sijaitsee korttelin toisella puolella tähän teatteriin nähden. Pääosin 2,5 ja 4 neliötä muuten on se mummojen asuinhuone siellä asuntolassa, joten mitä ihmettä ne kirkuvat kun 10 neliöiseen juhlatilaan pääsevät hyvää leffaa katsomaan. Ja matkat toiseen suuntaan on samanlaisia sätkimistä. Eli tuskin kotivehkeissä yli 2,5 neliön huonekokoolla saavutetaan mitään hyötyä. Matkat on kumminkin max 20m jääkaapilta sohvalle. Juu anteeksi vaan. Kun ottaa hiukan pattiin se, miten jonkun muun kuulovammaisuuden ja vähään tyytymisen perusteella muka tullaan päin naamaa todistelemaan, ettenkö minä muka tarvitsisi huippulaitteita. Se ei todista minun kuulokyvystäni vielä yhtään mitään jos joku muu puolikuuro on tyytyväinen hiirenkarvapiuhoihinsa, jotka punahehkuisena savuavat siinä sadan metrin matkalla. Se vain todistaa, että se joku muu ehkä on tyytyväinen. Jota kylläkin vahvasti epäilen. Haloo: jos pitää 100 m piuhaa kuskata, se tehdään optisesti, eli sijoitetaan päätteet kaiuttimien vierelle. Siinä 30 sentin matkalla päätteestä kaiuttimeen sitten saa käytellä niitä mopopiuhoja ihan rauhassa, 10-neliömillisiä. 30 sentin matkalle ne jo riittävätkin, annan hyväksymisleimani. Kunhan piuhan rakenne diskanttielementeille on monikarvainen, eli 0,1 neliömillin karvoista kasattu. Muuten eivät ultraäänet piuhassa etene ja lepakkoyleisö alkaa marmattaa kesken vivaldin konserton, etteivät triangelit kilise autenttisesti.
Liittimenä haarukka+ruuvikiristys tietenkin on parempi kuin banaani, eli on saavutettavissa pienempi ylimenovastus liitännässä. Liitännän nopea avaaminenkin saadaan haarukkaliitännässä aikaan kun siihen ruuviin eli mutteriin kiinnitetään kiinteä vipuvarsi (muovia tai puuta, ettei sillä vivulla kolhita oikosulkuja). Siitä sitten nopsaan kiepauttaa puoli kierrosta tai kierroksen ruuvia auki ja haarukan saa vedettyä pois. Eli vastaava nopeus kuin kiristettävissä banaaneissakin, ja kiristymättömät banaanithan eivät kisassa pärjääkään (ylimenovastus).
DVB-G, hienoa pakinaa. Tällaisia juttuja olisi kiva lukea jatkossakin. Ja tuo optinen ratkaisu taitaa olla liian outo jopa minulle, missään en ole moista tavannut. Linkkiä saa laittaa. Tekstiin ei muuta lisättää oikeastaan kuin se että kuulovammaisethan ne juuri monesti ovat juuri parhaita testaajia eri audio-laitteille, varsinkin kaiuttimille. Tietysti vain silloin kun heillä on kojeet kunnossa ja ne kalibroituna kuntoon, kuulevat muuten sitten jopa tarkemmin, korkeammalle ja selvemmin kuin jopa ns. normaalit ihmiset. Varsinkin jos laittavat laitteensa ylikovalle. Suvussa on huonokuuloisuutta joten tiedän. Ja ainiin, kerrotkos vielä DVB-G että mikä on ihanteellinen korkeus kaapelille, onko se 2-4 vaiko jopa päälle 10 cm?
Kerroppas DVB-G... Onko mitään perää jutussa, jos väitetään, että edullinen kullattu banaaniliitin on huono (huonohko), koska virta ei kulje kuin kultauksessa? Tämä johtuisi siitä, että metallin ja kultauksen välissä on jokin tartunta-aine tms. huonontamassa johtavuutta?
Käyttäisin korkeuteen kaavaa: h = zzz = hhh jossa: h = kaapelin korkeus irti jostain pinnasta zzz = se etäisyys, jolla hifisti levitoi lattian yläpuolella, kun ihan omassa spesiaalissa fysikaalisessa todellisuudessaan kelluskelee hhh = se etäisyys, miten kaukaa yli fyysikon hilseen viuhahtaa hifistin väitteet ylimaallisista poppakonsteista äänen parantamiseksi. Eli sitä korkeammalla piuhat kellukoon, mitä kahelimpi on kelluttelija. Nimittäin betoniraudoitusta ei pääse pakoon parin sentin nostolla, piuhat pitäisi asentaa keskelle huonetta, kauas kaikista pinnoista, jos jotain induktansseja ja pintavuotovirtoja pelkäileepi.