Päräytetääs topiikki pystyyn kisojen avauspelistä Venäjä - Saudi-Arabia. Kuukausi aikaa käydä runsaasti saunomassa ja kitata kaljaa.
Kyllähän tässä varmaan muutama peli tulee kuukauden aikana katseltua ja useampi kalja kitattua. Hienoa aikaa penkkiurheilijalle! Yleensä oon Italiaa kannustanut, mutta sille kävit ruattit. Mutta onneksi on Hollanti, eiq... Pitänee varmaan Englantia kannustaa. Rahat on lyöty Brasilialle ja kaverit lyödään futispörssissä!
Jalkapallomaailman vuoden todellinen kohokohta eli alle 17-vuotiaiden tyttöjen MM-kisat järjestetään kuitenkin vasta marraskuussa Uruguayssa. #SuomikinMukana Niin, ja 2009 päästiin alle 21-vuotiaiden MM-kisoihin miesten puolella. Tehtiin muistaakseni jopa maali siellä. Nauttikoon muu maailma nyt peleistä, joissa heillä on jotain panosta. Itseäni kiinnostaa vuosi vuodelta vähemmän katsoa muiden maiden pelejä.
Suomi pärjäisi siinä missä tämä Saudi-Arabiakin, mutta näinhän se aina MM-kisoissa menee. Eli joistain maanosista pääsee heikommallakin jengillä kisoihin. Eli urheilullisesti EM-kisat kovemmat, mutta kuitenkin MM-kisat ehkä kiinnostavammat vaikka jalkapallokulttuureissa ei enää niin isoja eroja olekaan kuin ennen.
Urheiluruudussa tuli klippi Ruotsin maajoukkueesta, joka palautti mieleen että Zlatan ei tosiaan enää pelaa siellä. Edellisen kerran joukkue pääsi kisoihin 2006. Sopivan altavastaaja ja hyvin sympaattiselta vaikuttava jengi ilman sitä ärsyttävää egoistia, joka puhuu itsestään kolmannessa persoonassa. Pientä kisakiimaa siis sittenkin havaittavissa. Ruotsin pelit on katsottava. Tämä on varmaan realistisin simulaatio siitä miltä Suomen olo tuolla tuntuisi?
Vaan kukahan mahtaa tehdä Ruotsiin maalit? Kolmella nollanollalla voi olla vaikea päästä jatkoon. Mutta niin se Italia kaatui jatkokarsinnassa (yhdellä tehdyllä maalilla), joten vi ska se.
Ruotsi on liian kova ja perinteikäs menestyjä verrokiksi Suomelle. Tuplasti isompi maan väkimääräkin selittää osittain asiaa, mutta moni muu asia vielä enemmän. Toisaalta Ruotsista on paljon otettavaa malliksikin, hyvä yhteispeli joukkueena on aina pienemmän maan valtti. Tosin sekin on todettava, että menestyäkseen kisoissa tarvitaan vähintään 1, mieluummin 2 kansainvälisen tason hyökkääjää. Monella isollakin maalla tämä voi olla ongelma. Mielestäni Suomen kannattaa ottaa opiksi erityisesti Islannin menestyksestä. Jälleen kerran tiukka yhteispeli joukkueena ja omien vahvuuksien hyödyntäminen sekä heikkouksien minimoiminen on tae menestykseen rajallisella materiaalilla. Onhan se huikeaa, että noin pieni kansa on jo toistamiseen arvokisoissa. Samoin Norjan aiempi nousu on oppimisen arvoinen tarina. Tällä hetkellä Huuhkajat on niin heikko joukkue, etten usko kisapaikkaan kuin ehkä 10 vuoden päästä, kun uutta sukupolvea nousee aikuistasolle. Parhaat mahdollisuudet oli silloin kymmenisen vuotta sitten ”kultaisen sukupolven” aikaan. Se jengi pätkisi nykyhuuhkajia pataan 3-0. Itse asiassa monesti viime vuosien arvokisakarsintoja katsoessa (katson käytännössä kaikki Huuhkajien arvokisakarsintapelit) onkin käynyt mielessä, että miksi enää jaksaa katsoa niitä pelejä. Masentaa vain.
Tuolla MM-kisoissa on kyllä niin monta turistia mukana, että välillä itkettää. Koko Afrikka saisi jäädä pois, ja kukaan ei kaipaisi ainakaan pelillisesti. Mutta joo, kaikki pelaa ja erilaisuus on kivaa! Katson joka tapauksessa pelejä silmät kipeänä!
Juuri Senegal vei Puolaa 2-1! Tylsimpiä ja samalla heikoimpia on usein Lähi-idän ja Aasian maat. Eihän noissa Afrikan ja Etelä-Amerikankaan maissa enää samaa pelaamisen vapautta ja iloa ole kuin ennen, mutta silti ehdottomia väriläiskiä kisoissa. Tuo sitä mukavaa pientä vaihtelua, jota EM-kisoissa ei ole.
^^ Kamerunin visiitin jälkeen ei säväyttäjiä ole ollut kuin Nigeria ja sekin vain ajoittain. ^ Kolumbia on taas ollut perintenen alisuorittaja, joka osaa munata omat vahvuutensa, joko itse kokonaisuutena tai yksilöidensä kautta (eikös viime kisoissa ollut tämä "hammas"-kuonokoppajätkä?). T: Vesku
Mielestäni tämä on näitä nykyfutiksen ongelmia. Maailma on pienentynyt niin paljon ja kotimaastaan huolimatta huippupelaajat pelaa samoissa seurajoukkeissa. Valmennuskin on ottanut vaikutteita. Lisäksi tarkalla tylsällä pelillä menestytty. Suuria persoonallisen pelitavan (tai edes ulkonäön osalta) persoonia on entistä vähemmän.
Iran - Espanja -ottelun yhteydessä oli mielenkiintoista keskustelua. Miksi Iran pelaa ikävää jalkapalloa, koska pelkästään puolustaa? Näin siis teki ottelun ensimmäisen puoliajan ja muissakin otteluissa. Kun Islanti tekee samaa, on se hienoa kamppailua ja kaikki ovat täpinöissään.
eipä voittanu, vaan tuli pataan huolella, peli toki oli kohtuutasainen, nigeria kuitenni ansaitsi pojot.