Epävirallinen videotykki FAQ/UKK

Videotykki FAQ/UKK

Tämän FAQ:n on tarkoitus auttaa tykeistä kiinnostuneita löytämään helposti vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Näin ollen jokaisen ei tarvitse uudestaan kysyä niitä foorumilla.

Jos sinulla on kysymys jota tässä listassa ei ole, kirjoita se tähän threadiin. Pidä kysymys yksinkertaisena ja selkokielisenä. Siihen vastataan ja sitten se lisätään listalle.

Tähän threadiin ei ole tarkoitus kerätä kysymyksiä esimerkiksi siitä paljon joku tietty tykki maksaa tai muuta malli ja merkki kohtaista. Ei myöskään merkkikohtaisia asioista tänne, koska foorumin search toiminnolla löytää melkeimpä jokaisesta ostamisen arvoisesta tykistä keskustelua.

------------------------------------------------------------------------

K: Olen hankkimassa ensimmäistä tykkiä. Mihin minun tulisi kiinnittää huomiota?
V:
Ensin kannattaa miettiä käyttötarkoitus. Onko tykki tulossa pelkästään elokuva käyttöön vai tarvitseko myös sitä esityksiin jne. Myös omaa tietotaitoa kannattaa miettiä ja miten paljon on valmis harrastukseen uhraamaan. CRT tekniikka tarjoaa reilusti parhaimman hinta/laatusuhteen tekniikoista, mutta se vaatii paljon tietoa että tykin osaa kalibroida oikein. DLP ja LCD ovat "normaali" käyttäjälle helpoimmat vaihtoehdot. Molemmissa on omat huonot ja hyvät puolensa jotka selviävät alempaa FAQ:sta.

Pari seikkaa joihin ei välttämättä tule kiinnitettyä huomiota, mutta myöhemmin voi tulla ongelmia:
- Tykin sijoitus. Tykkiä ei ole aina mahdollista sijoittaa sille optimaaliselle paikalle, joten joissakin talouksissa kunnon lens shift toiminnot ovat pakolliset.
- Käyntiääni. Voi kuulostaa pikku seikalle, mutta sitä se ei ole. Voi pahimmassa tapauksessa pilata leffa nautinnon kokonaan.
- Liitännät. Tarvitseko tulevaisuudessa ehkä DVI liitäntää vai riittääkö sinulle s-video ja komponentti?
- Kaukosäädin ja tykin sammutus. Onko kaukosäädin hyvä ja löytyykö siitä tarvittavat toiminnot. Saako tykin sammutettua kokonaan kaukosäätimestä? Jotkut tykit menevät kaukosäätimestä stand-by tilaan ja esimerkiksi tällöin Infocus X1:ssä väripyörä pyörii edelleen pitäen pientä ääntä ja tietysti kuluttaen kallista sähköä. X1 täytyy sammuttaa tykissä olevasta on/off kytkimestä.

K: Mitä tarkoittaa DLP, LCD ja CRT?
V:
DLP on lyhenne sanoista Digital Light Processing. Tekniikan on kehittänyt Texas Instruments (TI). Valo heijastetaan jopa miljoonalla pienellä peilillä (yksi peili per pikseli), joita kutsutaan sanoilla "micro-mirrors" tai DMD. Jokaista peiliä ohjataan suoraan sähköllä kääntymään jopa 20 astetta kerrallaan todella nopealla vauhdilla. Peilit ovat todella pieniä ja kaikki nuo peilit ovat pakattu noin peukalon pään kokoiselle alueeseen. DLP tykeissä on kolmen päävärin (RGB) väripyörä, jonka läpi valo kulkee ennen heijastumistaan mikropeileistä. Näin kuvasta näytetään peräkkäin vihreä, sininen ja punainen komponentti. Väripyöriä on eri nopeuksilla kuten 2x, 4x, 5x ja 6x. Kalleimmissa DLP-tykeissä käytetään kolmea erillistä paneelia, jolloin väripyörää ei tarvita, vaan jokaisen osavärin kuva muodostetaan erikseen ja yhdistetään optisesti. Teknologiademo löytyy osoitteesta www.dlp.com.

LCD on lyhenne sanoista Liquid Crystal Display. LCD tykki sisältää tyypillisesti kolme LCD paneelia, yksi per pääväri. Näiltä kolmelta paneelilta saapuvat värit yhdistetään prismalla ennen kuin ne ohjataan linssille.

CRT on lyhenne sanoista Cathode Ray Tube. CRT on jo pidemmän aikaa käytössä ollut tekniikka, jota käytetään mm. tavallisissa televisioissa. Siinä käytetään kolmea eri putkea emitoimaan valoa, punaista, vihreää ja sinistä.

K: Mitä hyviä / huonoja puolia on videotykeissä käytettävissä eri tekniikoissa kuten DLP/LCD/CRT?
V:
CRT
+ hyvälaatuisen crt tykin kuvanlaatu oikealla kuvalähteellä (esim. htpc tai laadukas de-interlacer/skaalain) on eri tekniikoista paras: kontrasti ja mustan toisto omaa luokkaansa
+ putket kestävät yleisesti n. 10000 - 15000 tuntia
+ Tahdistuu täydellisesti käytännössä kaikkiin videosignaaleihin
+ Mahdollistaa kaikki käytännön kuvasuhteet ja muotokorjaukset kuvanlaadun kärsimättä
- crt tykit ovat suurikokoisia ja raskaita, joten sijoittamainen/asennus voi olla hankalaa (ulkonäkö mahdollisesti myös esteettisesti arveluttava joidenkin mielestä, ellei voi sijoittaa erilliseen kotiteatterihuoneeseen)
- kuvan säätäminen vaikeinta kaikista tekniikoista (crt/lcd/dlp), vaatii perehtymistä ja testailua. Perussäädöt oppii tekemään itsekin, mutta useimmat mattimeikäläiset tarvinnevat ammattiasentajan/expert-harrastajan apua saadakseet säädöt täysin optimaalisesti kohdalleen.

LCD
+ hinta (uutena), kohtuullisella hinnalla saa kohtuullisen hyvän kuvan
+ kuvan säätäminen helppoa
- kuvan pikseliverkkorakenne (= "kanaverkko") saattaa näkyä häiritsevästi jos kuvaa katsoo liian läheltä tai tykin resoluutio on pieni
- kontrasti ja mustan toisto heikoin kaikista tekniikoista (crt/lcd/dlp)
- valmistajan lupaama lampun kestoikä yleisesti vain 1500 - 3000 tuntia, takuu yleensä heikko (muutaman kuukauden) ja vaihtolampun hinta kallis: n. 300 - 500 e. Lamppu saattaa hajota muutaman sadan käyttötunninkin jälkeen jos käy huono tuuri, eikä sitä saa vaihdettua takuuseen jos aika on kulunut umpeen.

DLP
+ hinta (uutena), kohtuullisella hinnalla saa hyvän kuvan
+ kuvan säätäminen helppoa
+ kontrasti ja mustan taso lcd tekniikkaa paremmat, edistyneimmät dlp:t alkavat jo saavuttaa crt tekniikkaa siinä määrin että erot eivät enää välttämättä ole peruspuusilmälle merkittävät, tosin laadukkaimmat dlp:t ovat myös kalliita..
- kuvan pikseliverkkorakenne (= "kanaverkko") saattaa näkyä häiritsevästi jos kuvaa katsoo liian läheltä tai tykin resoluutio on pieni
- kuvassa saattaa näkyä "sateenkaaria", eli värikkäitä välähdyksiä suurilla kontrastirajoilla kun esim. kääntää katsettaan kankaalla sivusuuntaan. Sateenkaarien näkeminen on täysin yksilöllistä: jotkut näkevät herkästi, jotkut eivät ollenkaan. Myös dlp tykin väripyörän nopeus vaikuttaa sateenkaarien näkymiseen: mitä nopeampi väripyörä, sitä vähemmän todennäköistä sateenkaarien näkyminen on. Nykyisissä dlp:issä on yleensä 4 tai 5 nopeuksiset väripyörät. Väripyörän nopeudesta riippumatta kannattaa kuitenkin käydä esikatselemassa dlp:eitä jälleenmyyjällä ennen ostopäätöstä, muuten voi tulla pettymys kotona..
- valmistajan lupaama lampun kestoikä yleisesti vain 1500 - 3000 tuntia, takuu yleensä heikko (muutaman kuukauden) ja vaihtolampun hinta kallis: n. 300 - 500 e. Lamppu saattaa hajota muutaman sadan käyttötunninkin jälkeen jos käy huono tuuri, eikä sitä saa vaihdettua takuuseen jos aika on kulunut umpeen.

K: Mitä eroa on 4:3 ja 16:9 kuvasuhteen tykeillä?
V: 16:9 kuvasuhteen omaava tykki tuottaa laajakuvamateriaalille sopivampaa kuvaa. Kuva on leveämpi kuin perinteisissä videotykeissä. 4:3 tykillä katsottaessa laajakuvamateriaalia kuvan ylä- ja alareunaan jää mustat palkit. 16:9 tykillä taas katsottaessa 4:3 materiaalia jää sivuille mustat palkit. Ero on siis sama kuin perinteisillä 4:3 ja laajakuvaisilla 16:9 televisioilla.

K: Mihin käytetään anamorfista linssiä, mitä vaikutuksia on?
V: Anamorfista linssiä käytetään yleensä 4:3 kuvasuhteen projektoreissa venyttämään tai litistämään kuva 16:9 muotoon optisesti. Optiikan avulla toteutettuna anamorfinen venytys on hyvin korkeatasoinen. Käytännössä optiikan avulla voidaan käyttää 4:3 projektorissa pelkästään 16:9 muotoista screeniä. 800x600 resoluutioinen projektori toistaa linssin avulla koko PAL-resoluution typistämättä, eli yksityiskohtia näkyy enemmän. Jos projektorin resoluutio on 1024x768 tai suurempi, ei anamorfinen linssi laajenna kuvaan enää lisää yksityiskohtia mutta screenin muodoksi tulee 16:9. Anamorfinen linssi käytännössä yleensä samalla tasoittaa pikselirajoja, eli ns. kanaverkkoilmiön näkymistä. Linssi voi vaikuttaa hieman kuvan kirkkauteen ja se pienentää ns. mustia palkkeja kuvan ylä ja alalaidassa.

K: Mitä haittapuolia anamorfisella linssillä on?
V: Sijoittaminen monimutkaistuu ja lisäksi hankaloituu projektorin säätö sekä geometrian säätäminen. Linssi voi tuottaa pientä lisäaberraatiota kuvaan laadun mukaan. Lisäksi linssin hinta on lisäkustannus suoraan 16:9 suhteisen projektorin hankintaan verrattuna.

K: Tekeekö anamorfisella linssillä mitään 16:9 suhteen projektorissa?
V: Ei yleensä. Jotkut ovat käyttäneet 2,35:1 suhteisten elokuvien kanssa 16:9 projektorilla poistamaan mustat palkit kuvan ylä- ja alalaidasta ja lisäämään resoluutiota sekä eliminoimaan kanaverkon. Tämä vaatii PC:n kuvantoistajana. Käytännössä tekstitetyillä elokuvilla menetelmä ei toimi täysin.

K: Tykkitermejä?
- Vertical banding: LCD tykeillä esiintyvä ilmiö. Kuvassa esiintyy ohuita vaaleita raitoja.
- Rainbow effect - DLP tykeillä esiintyvä ilmiö. Osa ihmisistä näkee "sateenkaaria" kuvassa. Sateenkaarien näkyminen on täysin yksilöllistä. Esimerkki efektistä: http://www.dietforum.net/balagee/projected/rainbow.html
- Kanaverkko - Pikselipohjaisissa tykeissä oleva pikseliverkko. Joitakin tämä häiritsee pahasti ja jotkut eivät edes huomaa. Selviää katsomalla.
- Smoothscreen - Pehmentää LCD tykeissä esiintyvän kanaverkon pois näkyvistä.
- Ansi lumen - Projektoreiden valoteho ilmoitetaan ansi lumeneina. Kuva-ala jaetaan yhdeksään yhtä suureen suorakulmioon, jonka jälkeen valoisuus mitataan kunkin alueen keskeltä. Arvo tulee, kun kerrotaan eri keskipisteiden valoisuusarvot alueen koolla.
- Kontrasti - Kontrasti kertoo kuinka suuri ero on projektorin mustan ja valkoisen välillä.
- Keystone - Kuvan ylä- tai alaleveyttä voi säätää jos tykki on esimerkiksi liian alhaalla screeniin nähden ja kuva on alhaalta ohuempi. Sähköinen keystone joka löytyy melkein jokaisesta tykeistä heikentää kuvanlaatua, joten sitä ei tulisi käyttää. Optinen keystone - kts. Lens shift.
- Lens shift - Tykin optiikkaa kääntämällä saadaan kuvaa korjattua ja tykin sijoitus on helpompaa. Lens shift on optinen, joten se ei vaikuta kuvanlaatuun heikentävästi.

K: Mikä on gain? Mitä eri gainilukemat tarkoittavat?
V: Valkokankaiden heijastuskyky ilmoitetaan hyötykertoimella eli gainillä.

Mattakangas on hyvä yleiskangas laajan katselukulmansa ansiosta, noin 160°. Mattakangas ei myöskään aseta rajoituksia projektorin tyypille tai sijoitukselle. Mattakankaan gaini on tyypillisesti 1 tai (1,1).

Markkinoilla on myös vain hieman mattaa kirkkaampia kankaita, gain esim 1.3. Eroa mattakankaasta on ehkä vaikea havaita ja luulempa että näiden eroista keskusteleminen menee jo sinne ”todellisen harrastelun piiriin”.

Helmiäis kankaat heijastavat valoa tulosuuntaan, eli kohti projektoria. Näin saadaan kirkkaampi kuva projektorin suuntaan, eli projektorin on oltava riittävästi katselusuunnassa. (esim vieressä tai hieman pään yläpuolella). Jos projektorin sijoittaa esim 2,6m korkeuteen katonrajaan, on kuva mattaa kirkkaampi vain seisaaltaan katsellessa. Helmiäsikankaiden gainit voivat olla esim luokkaa 2.5 - 2.9.

LCD-projektoreilla helmiäiskankaan kuva saattaa kuultaa ikävästi.

Lisää gainistä esim :
http://www.display-optics.com/pdf/screen_gain.PDF
http://www.lpmorgan.com.au/projecti...screen_gain.htm
http://www.nextftp.com/juro-kikuchi...screengain.html

K: Kuluuko lamppu stand by tilassa?
V: Ei, koska se ei ole käytössä silloin.

K: Auttaako lampun vaihto VB:hen tai kuolleisiin pikseleihin ?
V: EI, Vika on tykissä, mutta huolto voi auttaa.

K: Mikä on paras valkokangas LCD/DLP tykille?
V: Harmahtava jossa on mustat reunukset. Pitää tehdä itse MDF-levystä. Myytävät kankaat yleensä valkoisia.

Draperilta saa esimerkiksi HCG-mallista harmaata 16:9 rullakangasta mustilla reunuksilla. Rätistä löytyy paljon keskustelua Plazaltakin.

K: Mikä on progressiivinen dvd-soitin?
V: https://www.dvdplaza.fi/arvostelut/skyworth1050.html
[Lisäys] Tärkein progressiivisen soittimen kuvanlaatuun vaikuttava tekijä on siinä käytettävä deinterlacer-piiri (jos et tiedä mikä on deinterlacer-piiri, katso em. linkki). Silicon Imagen ja Faroudjan valmistamat piirit ovat selkeästi yli muiden ja soittimesta olisi suotavaa löytyä jompikumpi näistä. (Faroudjan piirit valmistaa nykyään Genesis, mutta näitä piirejä ei pidä sekoittaa Genesiksen aikaisemmin valmistamiin omiin piireihin, jotka olivat heikkolaatuisia.) Jos soittimen ominaisuuksissa ei mainita piirin olevan Faroudja tai Silicon Image, on siinä käytetty piiri jokin heikompi vaihtoehto. Progressiivisen kuvan saa joko komponentti- (isojen valmistajien soittimista löytyy ainoastaan tämä), VGA- tai nyt uusimmista malleista DVI-liitännästä. VGA on komponenttia parempi ja DVI vielä tätäkin hieman parempi.

K: Miten saan selvitettyä sopiiko DVD-soittimeni jonkun tykin kanssa yhteen?
V: Periaatteessa: tykin ohjekirjassa / specseissä mainitaan mitä signaaleja se kelpuuttaa. Tätä tietoa sitten verrataan soittimen antamaan signaaliin; lomiteltu kuva on 576i (PAL) ja 480i (NTSC), useimpien progressiivisten soittimen antama signaali on vastaavasti 576p/480p. Tarvittavat liitännät pitää tykistä tietenkin löytyä.

Käytännössä: joillakin soitin / tykkiyhdistelmillä on yhteensopivuusongelmia (esim. Skyworth 1050P ja Panasonic AE300), joten varmin tapa soittimen ja tykin yhteensopivuudelle on testata itse tai lukea jonkun muun testaus vaikkapa täältä Plazalta. Tämä koskee lähinnä progressiivisia soittimia, tavallisten lomitettua kuvaa antavien soitinten pitäisi toimia kaikkien tykkien kanssa.

Pikseliprojektorille (LCD/DLP) paras signaali usein on tykin natiiviresoluutio esim. HTPC:stä tai ulkoisesta skaalaimesta sopivalla virkistystaajuudella (60, 59.94Hz tai joku muu), koska tällöin ohitetaan tykin oma usein heikohko deinterlacer (jos et tiedä mikä deinterlacer on, katso kysymys Mikä on progressiivinen dvd-soitin?) ja skaalain. Joillakin harvoilla tykeillä (esim. Panasonic AE300) natiiviresoluutiota ei voi käyttää. Vaikka tykin natiiviresoluutioon skaalattu signaali onkin paras mahdollinen, niin tavallisella progressiivisella soittimellakin (signaalina siis 576p/480p) kuvanlaatu paranee usein huomattavasti lomitettuun kuvaan verrattuna, jos tykki kyseisiä signaaleja vain ymmärtää.

K: Millä liitännällä kuva kannattaa kytkeä dvd-soittimesta pikselipohjaiseen projektoriin (LCD/DLP)?
V: Liitännät ovat teknisessä paremmuusjärjestyksessä (paras ensimmäisenä), käytännössä lopputulos saattaa riippua hieman soitin-tykkiyhdistelmästä (jokin kolmesta ensimmäisestä erittäin suositeltava):

1. DVI
2. VGA (progressiivinen RGBHV)
3. Progressiivinen komponentti
4. Lomitettu RGB ja komponentti
5. S-video
6. komposiitti

K: Riittävä resoluutio Pal projektoreille (DLP/LCD)?
V: PAL-kuvan resoluutio on 720*576. Periaatteessa tykin pitäisi olla vähintään tuonresoluutoinen, mutta käytännössä 960*540 riittää. Jos resoluutio on pienempi kuin em., niin kuva pehmenee selkeästi pienempään resoluutioon skaalattaessa.

K: Tarvitseeko huone pimentää tykin kuvaa varten?
V: Ehdottomasti kyllä. Täysin säkkipimeä huoneen ei tarvitse olla, tosin se on suositeltavaa. Kannattaa lukea seuraava juttu: https://www.dvdplaza.fi/modules.php?...article&artid=2

K: Miten kuva sijoittuu tykkiin nähden?
V: Yleensä tykki heijastaa kuvan siten, että linssin keskipiste ei saa olla edes kuvan kanssa kohtisuorassa vaan kuvan ulkopuolella. Eli kattoasennuksessa jos kangas roikkuu katosta ja tykki on katossa vaakatasossa niin suorakulmainen kuva muodostuu kankaalle muutaman sentin katosta.

------------------------------------------------------------------------

Hyödyllisiä linkkejä:
sfnet.harrastus.audio+video faq (Hyvä, mutta ei ole päivitetty pitkiin aikoihin)
CRT projectors general faq (CRT projuista asiaa)
Projector central (Asiaa eri tekniikoista ja muista projuihin liittyvistä)

 

Videotykin lampun kestoista keskustellessa, on monessa thredissä pistänyt silmään, että tykkiä ei saisi jatkuvasti laittaa pois päältä ja takaisin, kun se kuluttaa lamppua ja näin lyhentää sen käyttöikää. Mikä on jatkuvasti?

a) Jos katsoo leffan per vuorokausi
b) Elokuvien välissä, jos niitä katsoo parikin vuorokaudessa, mutta käy välillä ulkona, syömässä, urheilemassa tms.
c) Jos katsoo leffan viikossa

Kannattaako tykkiä pitää kokonaan pois päältä virtakytkimestä käännettynä vai stand by tilassa, lampun kestoa ajatellen, jos käyttää kohtaa a) tai c)

Kuluuko lamppu stand by tilassa?

 

Miten saan selvitettyä sopiiko Primare DVD-V25 Sanyon PLV-Z2:n kanssa täysin yhteen. ts. antaako soitin parhaan mahdollisen reson tykille. tjsp

 

Listaa päivitetty. Voisiko joku, vaikkapa Klemmari vastata noihin listassa oleviin kysymyksiin.. Kiitän.

 

K: Auttaako lampun vaihto VB:hen tai kuolleisiin pikseleihin ?

Vastaus: EI, Vika on tykissä, mutta huolto voi auttaa.

K:Mikä on paras valkokangas LCD tykille (pana ae300) ?

Vastaus: Harmahtava jossa on mustat reunukset. Pitää tehdä itse MDF-levystä. Myytävät kankaat yleensä valkoisia.




Siina pari.

 

K: Mikä on progressiivinen dvd-soitin?

Vastaus: https://www.dvdplaza.fi/arvostelut/skyworth1050.html

 

Moe!

K: Wide paneeliset tykit.
Kuinka nvidian kortit (GF3 - GF4) 'taipuvat' näihin wide resoluutioihin kun käytetään vga-dvi liitäntöjä? Lähinnä tuo Sanyo Z2 kiinnostaa. Eli kuinka tykki käy HTPC:n kanssa yksiin?

 

K: Miten saan selvitettyä sopiiko DVD-soittimeni jonkun tykin kanssa yhteen?
V: Periaatteessa: tykin ohjekirjassa / specseissä mainitaan mitä signaaleja se kelpuuttaa. Tätä tietoa sitten verrataan soittimen antamaan signaaliin; lomiteltu kuva on 576i (PAL) ja 480i (NTSC), useimpien progressiivisten soittimen antama signaali on vastaavasti 576p/480p. Tarvittavat liitännät pitää tykistä tietenkin löytyä.

Käytännössä: joillakin soitin / tykkiyhdistelmillä on yhteensopivuusongelmia (esim. Skyworth 1050P ja Panasonic AE300), joten varmin tapa soittimen ja tykin yhteensopivuudelle on testata itse tai lukea jonkun muun testaus vaikkapa täältä Plazalta. Tämä koskee lähinnä progressiivisia soittimia, tavallisten lomitettua kuvaa antavien soitinten pitäisi toimia kaikkien tykkien kanssa.

Pikseliprojektorille (LCD/DLP) paras signaali usein on tykin natiiviresoluutio esim. HTPC:stä tai ulkoisesta skaalaimesta sopivalla virkistystaajuudella (60, 59.94Hz tai joku muu), koska tällöin ohitetaan tykin oma usein heikohko deinterlacer (jos et tiedä mikä deinterlacer on, katso kysymys Mikä on progressiivinen dvd-soitin?) ja skaalain. Joillakin harvoilla tykeillä (esim. Panasonic AE300) natiiviresoluutiota ei voi käyttää. Vaikka tykin natiiviresoluutioon skaalattu signaali onkin paras mahdollinen, niin tavallisella progressiivisella soittimellakin (signaalina siis 576p/480p) kuvanlaatu paranee usein huomattavasti lomitettuun kuvaan verrattuna, jos tykki kyseisiä signaaleja vain ymmärtää.

(Tulikohan liian vähän rautalankaa? No, lisää saa kysyä, jos ei selvinnyt.)

K: Mikä on progressiivinen dvd-soitin?
V: https://www.dvdplaza.fi/arvostelut/skyworth1050.html

[Lisäys] Tärkein progressiivisen soittimen kuvanlaatuun vaikuttava tekijä on siinä käytettävä deinterlacer-piiri (jos et tiedä mikä on deinterlacer-piiri, katso em. linkki). Silicon Imagen ja Faroudjan valmistamat piirit ovat selkeästi yli muiden ja soittimesta olisi suotavaa löytyä jompikumpi näistä. (Faroudjan piirit valmistaa nykyään Genesis, mutta näitä piirejä ei pidä sekoittaa Genesiksen aikaisemmin valmistamiin omiin piireihin, jotka olivat heikkolaatuisia.) Jos soittimen ominaisuuksissa ei mainita piirin olevan Faroudja tai Silicon Image, on siinä käytetty piiri jokin heikompi vaihtoehto. Progressiivisen kuvan saa joko komponentti- (isojen valmistajien soittimista löytyy ainoastaan tämä), VGA- tai nyt uusimmista malleista DVI-liitännästä. VGA on komponenttia parempi ja DVI vielä tätäkin hieman parempi.

K: Millä liitännällä kuva kannattaa kytkeä dvd-soittimesta pikselipohjaiseen projektoriin (LCD/DLP)?
V: Liitännät ovat teknisessä paremmuusjärjestyksessä (paras ensimmäisenä), käytännössä lopputulos saattaa riippua hieman soitin-tykkiyhdistelmästä (jokin kolmesta ensimmäisestä erittäin suositeltava):

1. DVI
2. VGA (progressiivinen RGBHV)
3. Progressiivinen komponentti
4. Lomitettu RGB ja komponentti
5. S-video
6. komposiitti

 

Riittävä resoluutio Pal projektoreille (lcd or whatever) Gurut täällä, kommentteja.

 

Kiitän kysymyksistä ja vastauksista. Vielä jos joku voisi noihin auki oleviin kysymyksiin vastata.

 

K: Riittävä resoluutio Pal projektoreille (lcd or whatever)
V: PAL-kuvan resoluutio on 720*576. Periaatteessa tykin pitäisi olla vähintään tuonresoluutoinen, mutta käytännössä 960*540 riittää. Jos resoluutio on pienempi kuin em., niin kuva pehmenee selkeästi pienempään resoluutioon skaalattaessa.

 

K: Tarvitseeko huone pimentää tykin kuvaa varten?
V: Ehdottomasti kyllä. Täysin säkkipimeä huoneen ei tarvitse olla, tosin se on suositeltavaa. Kannattaa lukea seuraava juttu:

https://www.dvdplaza.fi/modules.php?name=Sections&op=viewarticle&artid=2

 

Samalla voisi myös selvittää näitä muita yleisiä ongelmia, kuten sateenkaaret, kanaverkko, häntiminen, jne., ja mielellään linkit esimerkkeihin.

 

Mitä ovat:

-screendoor
-smoothscreen

Eli ei pelkästään ongelmia vaan jonkunlainen pieni videotykkisanasto olisi ihan kiva!

 

K: Mikä on skaalain?
K: Mikä on natiiviresoluutio?

 

Listaa jälleen päivitetty.

 

"K: Mikä on paras valkokangas LCD tykille (pana ae300) ?
V: Harmahtava jossa on mustat reunukset. Pitää tehdä itse MDF-levystä. Myytävät kankaat yleensä valkoisia."

Sen verran tarkentaisin, että Draperilta saa esimerkiksi HCG-mallista harmaata 16:9 rullakangasta mustilla reunuksilla. Rätistä löytyy paljon keskustelua Plazaltakin.
Toki halvemmalla pääsee jos tekee itse. Suosituin värisävy on ollut Tikkurilan Harmony X073 -sävyinen harmaa.

 

Äh, olen tähän asti pitänyt noita LCD-projuja ainoana vaihtoehtona, mutta nyt kun selvisi että nuo DLP:tkin on "halpoja"...

Ajatellaan että tykki on paikassa A. Onko kuvan keskusta silloin samalla tasolla kuin linssi, vai miten kuva sijoittuu tykkiin nähden? Tulipa sekavaa. Joka tapauksessa:

K: Miten kuva sijoittuu tykkiin nähden? (Infocus X1)

Yritin jostain Infocus FAQista tätä jo kurkkia, mutta mitään selkeää vastausta en saanut. Tämä lienee joka tapauksessa aika yleispätevä kysymys.

Sanyon PLV-Z2:han olisi kyllä se paljon puhuttu lensshift.

 

V: CRT
+ hyvälaatuisen crt tykin kuvanlaatu oikealla kuvalähteellä (esim. htpc tai laadukas de-interlacer/skaalain) on eri tekniikoista paras: kontrasti ja mustan toisto omaa luokkaansa
+ putket kestävät yleisesti n. 10000 - 15000 tuntia -> ei tarvetta vaihtaa tykin normaalin käyttöiän puitteissa, kuten lcd/dlp:n lamppuja
+ hinta (käytettynä): käytettyjä laadukkaita grafiikka crt:itä (Sony, Barco ym.) liikkuu markkinoilla kohtuuhinnalla, löytöjä voi tehdä esim. yritysten "jäämistöistä"..
- hinta (uutena): laadukas crt tykki on uutena kallein vaihtoehto kaikista tekniikoista (crt/lcd/dlp)
- crt tykit ovat suurikokoisia ja raskaita, joten sijoittamainen/asennus voi olla hankalaa (ulkonäkö mahdollisesti myös esteettisesti arveluttava joidenkin mielestä, ellei voi sijoittaa erilliseen kotiteatterihuoneeseen)
- kuvan säätäminen vaikeinta kaikista tekniikoista (crt/lcd/dlp), vaatii perehtymistä ja testailua. Perussäädöt oppii tekemään itsekin, mutta useimmat mattimeikäläiset tarvinnevat ammattiasentajan/expert-harrastajan apua saadakseet säädöt täysin optimaalisesti kohdalleen.

LCD
+ hinta (uutena), kohtuullisella hinnalla saa kohtuullisen hyvän kuvan
+ kuvan säätäminen helppoa
- kuvan pikseliverkkorakenne (= "kanaverkko") saattaa näkyä häiritsevästi jos kuvaa katsoo liian läheltä tai tykin resoluutio on pieni
- kontrasti ja mustan toisto heikoin kaikista tekniikoista (crt/lcd/dlp)
- valmistajan lupaama lampun kestoikä yleisesti vain 1500 - 3000 tuntia, takuu yleensä heikko (muutaman kuukauden) ja vaihtolampun hinta kallis: n. 300 - 500 e. Lamppu saattaa hajota muutaman sadan käyttötunninkin jälkeen jos käy huono tuuri, eikä sitä virallisesti saa vaihdettua takuuseen jos aika on kulunut umpeen - tällaisessa tapauksessa hyvitystä voi tosin hakea vaikka virkateitse (kuluttaja-asiamies) ellei myyjäliike suostu neuvottelemaan.

DLP
+ hinta (uutena), kohtuullisella hinnalla saa hyvän kuvan
+ kuvan säätäminen helppoa
+ kontrasti ja mustan taso lcd tekniikkaa paremmat, edistyneimmät dlp:t alkavat jo saavuttaa crt tekniikkaa siinä määrin että erot eivät enää välttämättä ole peruspuusilmälle merkittävät, tosin laadukkaimmat dlp:t ovat myös kalliita..
- kuvan pikseliverkkorakenne (= "kanaverkko") saattaa näkyä häiritsevästi jos kuvaa katsoo liian läheltä tai tykin resoluutio on pieni
- kuvassa saattaa näkyä "sateenkaaria", eli värikkäitä välähdyksiä suurilla kontrastirajoilla kun esim. kääntää katsettaan kankaalla sivusuuntaan. Sateenkaarien näkeminen on täysin yksilöllistä: jotkut näkevät herkästi, jotkut eivät ollenkaan. Myös dlp tykin väripyörän nopeus vaikuttaa sateenkaarien näkymiseen: mitä nopeampi väripyörä, sitä vähemmän todennäköistä sateenkaarien näkyminen on. Nykyisissä dlp:issä on yleensä 4 tai 5 nopeuksiset väripyörät. Väripyörän nopeudesta riippumatta kannattaa kuitenkin käydä esikatselemassa dlp:eitä jälleenmyyjällä ennen ostopäätöstä, muuten voi tulla pettymys kotona..
- lamppuun pätee sama kuin lcd tykkien kohdalla

 

Jos otetaan kantaa DLP:n ja LCD:n kestävyyteen, niin kannattaa huomioida myös tutkimustulokset LCD-paneelien vanhenemisesta. Tykkiotos on tässä jutussa ollut kohtalaisen pieni, mutta antaa jotain osviittaa ikääntymisongelmista:

http://www.projectorcentral.com/lcd_dlp_test.htm