Heh, vain neljä tuntia? Olisinpa minäkin päässyt ekalla kertaa noin vähällä. Hienoa kuulla, että ohjeen avulla säätäminen onnistuu. Tavoite olikin päästä kokonaan manuaalista eroon, koska sen lukeminen oikeastaan sekoittaa vaan lisää. Vaste näyttää hyvältä. Olet tehnyt juuri oikein, eli vaimennetaan korostumia ja jos boostia tarvitaan niin kohtuudella. Erittäin hyvin näyttää onnistuneen kahden subbarin yhteensovitus. Käytät BFD:tä tavallaan myös jakosuotimena subbareiden välillä?
Juu, kuulostaakin hyvältä. Tuo 45 Hz:n korostuma oli todella häiritsevä. Nyt on sopivasti 'house curve', vaikka saattaa olla, että täytyy vielä pikkaisen nostaa alimpien tasoa. Johtuu ihan siitä, että normaali katseluvoimakkuus on sitä luokkaa (yleistaso ~70 dB), ettei bassot paljoa tunnu. Juu, tavallaan Onhan noissa molemmissa omat jakosuotimet vielä lisukkeena helpottamassa sovitusta. Kahteen kertaan tulee taajuuskorjausta, mutta se ei -yllättävää kyllä- vaikuta bassotoistoon mitenkään merkittävästi. Tai saapihan nähdä, kun huomenna pääsee kuuntelemaan tarkemmin. Takaraivossa vaan kummittelee edelleen ajatus kahdesta PB-10 ISD:stä noiden tilalle...
Olisiko joku plazalainen pk-seudulta halukas lainaamaan RS-mittaria? Sormet syyhyävät jo säätämään, mutta tuon mittarin hankkiminen ulkomailta kestää vähimmillään viikkoja. Tietysti voin ostaakin, jos joku on halukas myymään.
Mieluummin yksi kallis, kuin kaksi halpaa. Esim. PC-Ultra tai PC+, joko sylinteri tai kohta ilmestyvät uudet laatikkoversiot. Katsohan mitä tänne kirjoittelin.
Nyt BFD-paketti odottelee autossa että pääsen kotiin katsomaan paketin sisältöä. Näytti olevan hämmästyttävän suuri tuo paketti. Mittoja en ole mistään katsonut mutta en olisi uskonut että laatikko olisi noinkin suuri
Siitä olen yhtä mieltä, että yleensä mieluummin yksi kunnollinen kuin kaksi huonompaa. Mutta on tuota pikku-SVS:ää niin paljon hehkutettu, että pitäisi laadun riittää. Ja kahdella saisi varmasti riittävästi painetta alas asti, vaikka tukkisi refleksiputket. Sylinteri ei oikein houkuttele, kun on silmä tottunut laatikoihin. Eikä sylinteri peittäisi yhtä hyvin pistorasia/johtoviidakkoa, joka jää nyt hyvin toisen subin taakse. Kolmantena syynä kissa, jolla on hyvinkin vastaavan mallinen kiipeilypuu. Saattaisi olla aika nopeasti kynsien jäljet tuubin kankaassa... Kaksi sen takia, että tällä hetkellä kaksi subbasta toimii paremmin kuin yksi. Ja antiikkinen Jammuni ei osaa jakaa subbarille tavaraa kuin kiinteällä 90 Hz jaolla, joten jakotaajuus tulee välttämättä ylös. (Toisaalta eihän nyttenkään yläbassoja toista kuin toinen subba...) Mutta tämä nyt on (ainakin toistaiseksi) täysin teoreettista pohdiskelua. Täytyy vielä koeajaa nykyistä systeemiä riittävästi, että tottuu huonemoodien puuttumiseen.
Nuo saisi siihen 1100€ pintaan Suomeen, houkutteleva ajatus. Seuraava parempi vaihtoehto maksaa melkein 50% enemmän joten kannattaisi tuota ainakin kokeilla. Eroon noista pääsee nopeasti jos haluaa. Itse asiassa poltteli hieman kokeilla tuota kun oli kaksi laatikkoa peräkärryllä. Ttimonen odotteli omaansa niin innolla, että oli syytä laittaa paketti ajoissa matkaan.. Omat röörit on nyt tukittuna kaiuttimista sekä subbarista, pientä parannusta olin kuulevinani. (20Hz taitaa rauhoittua eikä resonaatiot huoneessa ole niin pahoja.) Onko kellään muuten kokemuksia subbarialustoista (Subdude jne) ? Paksu kumimatto voisi eristää sopivasti, pieni nosto lattiasta tekisi toistollekin vaan hyvää.
20-39PC+ sylinterinä tai boksina tulee samaan hintaan ja ainakin itse ottaisin mieluummin sen kuin kaksi PB10.
Nyt säätelin n. tunnin ajan vielä hieman lisää ja tuloksen näette liitteessä. Aiempi, ilman BFD:tä punainen käyrä ja säädeltynä sininen käyrä. Jos joku ei jostain syystä ymmärtäisi kuvasta... Mittaus on tehty 70 dB:n tasolla kuuntelupaikalta kolmesta pisteestä pään kohdalta (vasen korva, oikea korva ja keskeltä). Jos arvoissa on eroja mittauspisteiden välillä, on taulukkoon lätkäisty keskiarvo. Alle 100 Hz:n taajuuksilla erot ovat maksimissaan 2 dB, mutta siitä ylöspäin mennessä heittoa tulee parilla ongelmataajuudella jopa yli 10 dB. Tuo 110-130 Hz:n kuoppa on ja pysyy, mutta ei kuulosta taajuuspyyhkäisyllä niin pahalta kuin miltä näyttää käyrässä. Käytössä on aika paljon filttereitä (9 ja 6), mutta halusin nysvätä pienetkin korostumat pois mahdollisuuksien mukaan. Tuloksena on omaa korvaa miellyttävä alataajuuksille nouseva vaste, joka sopii hillittyyn kaksikanavaiseen hifistelyyn ja leffakatseluun kompensoiden korvan epäherkkyyttä matalilla taajuuksilla käytetyillä äänenpainetasoilla. Juuri nytkin musiikki on mielestäni melko 'isollaan' ja huipputasot ovat n. 80 dB, keskimääräinen taso on 70:n ja 75 dB:n välillä. Miltä se sitten kuulostaa verrattuna 'entiseen'? Sanalla sanoen hyvältä. Aiemmin pari huonemoodia, varsinkin 45 Hz, jäi 'soimaan' ja 70-80 Hz:n korostuma sai toiston kuulostamaan hieman 'paksulta'. Ilmeisesti näistä ja muista pienistä korjauksista johtuen toisto tuntuu entistä erottelevammalta, tiukemmalta ja kontrolloidummalta. Suosittelen tämän kokemuksen jälkeen BFD:tä surutta kaikille, jotka painivat basso-osaston ongelmien kanssa. Ja tietty vielä edelleen kiitokset Zipmanille loistavasta 'tutoriaalista' :thumbsup: Täältä tähän.
Kannattaa jossain vaiheessa mitata pelkkien subbareiden vaste. Saa vähän lisätietoa missä mennään. Sinullahan oli se Yamaha, eli siinä on melko jyrkät suotimet. Subbari ei toista juuri mitään yli 100Hz taajuuksia. Siksi tuo 110-130Hz kuoppa on ja pysyy. Sinun pitäisi päästä korostamaan pääkaiuttimia, jotta se häviäisi. Jotta kaksi eri voimakkuustasoa (dB) vaikuttaisivat toisiinsa, niiden on oltava noin 10dB sisällä toisistaan, eli jos toinen signaali on voimakkuudeltaan 50dB ja toinen 80dB, niin yhteisvaikutus on edelleen se 80dB, eikä yhtään päälle. 70dB ja 80dB on noin 80.4dB. Siksi kannattaakin plotata myös tuo pelkkä subbareiden vaste, jottei turhaan tee sinne >100Hz alueelle mitään turhia piikkejä, koska ne eivät kuitenkaan vaikuta kokonaisvasteeseen, mutta voivat silti kuulua jossain tilanteessa. Kannattaa ennemminkin laittaa sinne miinusfiltteritä ja tasoitella se yläpään (subbareiden) toisto mahdollisimman hyväksi.
Tuo Jammun suodin on muistaakseni 12 dB / oktaavi, ei siis mitenkään erityisen jyrkkä. Tuo 110-130 Hz on interferenssiä. Jos menen seisomaan toisen kaiuttimen eteen tai käännän kajautinta reilusti, nousee mittarissa desibelit selvästi. Ja sitten taas raportointiin. Tuubin vaihdon yhteydessä mittailtiin AVIA:lla kanavien tasot referenssitasolla kohdalleen, mutta subbari oli AVIAn mukaan 10 dB kylmänä Nuo aiemmin postaamani käyrät on mitattu kaksikanavaisena, mutta siltikin vaikutti kovin kummalliselta. HiFi-lehden testi-dvd:llä LFE-kanavan tasotestissä subi oli vain desibelin-pari kylmänä, joten nostin subin tasoa yhdellä dB:llä. Tuo 10 dB:n tasonnosto olisi vain yliohjannut taas bfd:n huipputasoilla, joten päädyin tuohon. Niinjoo, ennen tason pudotusta Jammun sub-lähtö yliohjasi bfd:tä jo referenssitasolla, joten subin tasonsäädön joutui tiputtamaan kuusi dB:ä -20 dB:iin ja REL:ssä meinasi loppua gain kesken (nyt säätö tapissa), mutta onneksi riitti säätövarat. Meinasi yllättää tuo sisäänmenon yliohjaus, kun normaalisti ei tule käytettyä referenssitason paineita.
Mikäs Yamaha sinulla olikaan? Kaverin RX-V630:stä olen mittaillut ja ainakin siinä suotimet vaikuttaisivat olevan 24dB/oct, ainakin subbarille. Juu, tarkoitin vaan että ei kannata laittaa subbariin +15dB sille kohtaa, koska se ei auta mitään. Kuulostaa todella mielenkiintoiselta. Hifin levyllä ei kannata käyttää LFE-testiä, vaan kaistakohinaa LCR kanavissa. Jos (ja kun) kaiuttimet ovat pieninä, niin vahvistin ohjaa suurimman osan bassoista subille. Jos käyttää pelkkää LFE- kanavan testiä, niin taso on hieman pienempi, etenkin jos subbariin on ekvalisoitu miinusta 50-100Hz välille. Avia:n testithän ovat myös aina jossain kanavassa, ei koskaan pelkästään LFE:ssä. Ja subbarin tasonsäätöön ei kannata käyttää vahvistimen säätöä, vaan itse subbarin säätöä. Vahvistimesta kun on taso säädetty kohdilleen, niin siihen ei sen jälkeen kosketa. 10dB kuulostaa ihan kohtuu mahdolliselta. Itsekin tykkään pitää matalien tason musiikilla noin 5-6dB miinuksella. Leffoilla tason voi nostaa sitten tasalle, ei kuitenkaan kuumaksi. Kannattaa mitata tasot uudestaan noudattaen näitä ohjeita: -ota keskiarvo LCR kanavista avian testillä -avialla muut kanavat 85dB ja subbari 83dB -käytä hifin testissä kaistakohinaa LCR kanavissa, ota keskiarvo 50Hz ja 63Hz kaistoista (kaistat noin 20Hz levyisiä, kun taas avian kaista on noin 30-80Hz). -hifillä molemmat 78dB (ja kaikissa huomioitu jo mittarin virheet, eli nuo lukemat ihan mittarissa näkyviä) -lue tästä ketjusta vielä paremmat ohjeet, on äärettömän helppoa "mokata" noissa mittauksissa Saatkin toimia testaajana. Kerrohan noiden testien jälkeen, paljonko nuo kaksi testilevyä eroavat toisistaan? Hifin tasoja kun ei ole kerrottu missään, ne ovat minun omia mittauksia. Avian tasot ovat varmistettuja monelta taholta. Jo referenssitasolla? Mites kovaa sitten yleensä kuuntelet? Itsellä yleensä tasot pysyttelevät -10RL tai alle. Kaverin yammussa sub-lähtö oli muistaakseni -10dB ja se riitti ainakin mainiosti tuolle -10RL tasolle. En tiedä oikeastaan ketään, kuka kuuntelisi referenssitasolla, edes hetkellisesti. Riippuu tietysti leffasta, mutta suurin osa nykyisistä ääniraidoista on koodattu sen 10dB kuumaksi. Eli -10RL on tavallaan jo RL. Ei siis kannata laittaa tasoa liian pieneksi, jos et koskaan kuuntele niillä tasoilla. Suosittelisin kokeilemaan tuota -10RL tasoa ja säätämään ulostulon sille sopivaksi. Tuosta sinun vasteesta vielä. Vaikka ihmisen kuulon herkkyys laskeekin suht exponentiaalisesti mentäessä kohti matalia, yleinen suositus house curveen on, että nosto tehdään 100Hz - 30Hz välillä ja alle 30Hz taso pidetään samana, eli suorana. 20-30Hz välin korostaminen (esim. sinun tapauksessa 5db) aiheuttaa subbarille melkoisen kuormituksen ja usein se ei myöskään kuulosta hyvältä, alapäästä tulee liian raskaan kuuloinen. Monet ovat viime aikoina päätyneet jopa täysin suoraan vasteeseen, leffoille tasoa vaan nostetaan se 5dB tms. Muistipaikkojahan BFD:ssä riittää. Mutta kannattaa kokeilla mikä omaan korvaan kuulostaa parhaalta. Yhtä oikeaa ratkaisuahan kun näihin ei ole olemassa.
RX-V3000 (siis lähes antiikkia, jo vuodelta 2001). En löytänyt manuskasta mitään mainintaa tuosta sub-ulostulosta, mutta jostain muistelen lukeneeni, että se olisi 12 dB/oktaavi. Täytyy yrittää kaivaa jotain faktaa. Tuo yksi dB oli pakko nostaa vahvistimesta, kun REL:n gain on jo maksimissa. Täytyy pummia AVIA JaniH:lta lainaan ja tehdä mittaukset. Referenssitasolla tarkoitin 85 dB:n tasoa. Kyllähän tuon verran pahimmissa rymistelyissä tulee huiput, vaikka yleistaso hiippaileekin 70 - 75 dB:ssä. Siis BFD yliohjasi sisääntulevan signaalin 85 dB:n ulostulotasolla. Ja subit puhaltavat kuitenkin tarvittaessa 100 dB:n huiput. Joten sisäänmenevän signaalin tasoa piti pudottaa ja vastaavasti kääntää subbareista gainia lisää. Täytyyhän sitä olla hieman 'headroomia' siltä varalta, että tulee nautiskeltua isoveli alkoholia. Se kun vie tunnetusti kuulon jo melko pieninäkin annoksina.
Minäkin muistelen lukeneeni, että Yamahoissa jyrkkyys on 12dB, mutta mittaukset kertoivat omaa karua kieltään. Tässä tapauksessa tietysti sallittua. Ah, luulin että itselläsi on molemmat. Noh, jos vaan viitsit, niin teet suuren palveluksen! 85dB tasolla yliohjaa??!! Taitaa Yammu antaa melkoisia jännitteitä sub outiin. Itse tarkoitin referenssitasolla ihan oikeaa referenssitasoa. Eli laitetaan esim. Monsters Inc. pyörimään (ei kuuma/kylmä koodaus) ja asetetaan taso siihen kalibroituun tasoon (esim. 0dB vahvistimessa). Tässä vaiheessa punainen valo saattaa vilkahtaa. Jos normaalia kuuntelutaso on esim. -10RL, niin kannattaa kalibroida sub out siihen tasoon. Punainen valo siis saa vilahtaa, muttei palaa pidemmän aikaa. -20dB sub out kuulostaa kyllä hurjan pieneltä noilla kuuntelutasoilla. Ehkä se on vaan Yamahan vika. Ja sekin vielä että subbarin gainit joutuu kääntämään täysille? Kaverin SVS:n gaini on hyvän matkaa alle puolessavälin. Voihan niissäkin tietysti olla eroja, mutta tuntuu oudolta. Millaiset filtterit sinulla on nyt käytössä? Paljonko plussaa/miinusta? Pyydähän Jani vaikka vilkaisemaan, ettei jossain mennä nyt metsään...?
Kyllähän minä olin siellä mukana hääräämässä, mutta oli nuo äänipuolen säädöt hieman sivuseikkana, joten ei ihan kympillä tullut niihin sen tarkemmin syvennyttyä. Yorcci on tänään tulossa kuuntelemaan SVS:ää, joten jos hän nappaa Hifin testi-dvd:n ja mittarin mukaansa, niin voidaan tarkastaa levyjen erot "tutussa" systeemissä.
Hienoa! Kokeilkaa nimenomaan vertailua niin että otatte keskiarvot Avian LCR kanavista ja Hifillä sitten LCR kanavien testi 50Hz ja 63Hz (kaistakohinat). Molemmista kun ei löydy tasan samaa testiä, mutta näin ollaan mahdollisimman lähellä.
Siis vielä tarkennusta: Nemoa etsimässä ja muistaakseni tankin koputtelukohtaus. Jammusta sen verran volumea, että dB-mittari näytti n. 85 dB:n lukemia. Siinä vaiheessa silloisella sub out-asetuksella BFD alkoi leikkaamaan sisääntulevaa signaalia. Tämän takia pudotin sub out-tason minimiinsä. Gainit joutuu vääntämään täysille vai REL:ssä, 100/1:n päätevahvistimessa riittää vielä varaa, gain on vajaata puolivälissä. REL Q100 on valmistajan pienin malli ja ei ole niittänyt mainetta minkäänlaisena painetykkinä Metsään ei mennä.
Nappaan matkaan. Ja teen sitten (varmaankin huomenissa) vertailumittaukset vielä kotona, niin saadaan lisää dataa.