Asioita joita en voi ymmärtää

Niin, enkö juuri kirjoittanutkin, että Helsingissäkin olisi pitänyt jo 50-luvulla viedä läpi silloinen metroverkostosuunnitelma. Eli silloin, kun Tukholmassakin pistettiin asia kuntoon. Helsinki on vielä hankalampi maantieteellisesti, kun on pieni kantakaupunki ja meri rajaa alueen reunan. Toisaalta sitäkin helpommin hahmotettavissa, että säteiset linjat ja yhdistävä rengaslinja on ainoa oikea ratkaisu.

Sen sijaan saatiin vuosikymmeniä (ja edelleen) kestänyttä poliitikkojen tappelua ja suhmurointia, lopputuloksena 1982 surkea tynkälinja, joka avattiin käyttöön aivan keskeneräisenä. Länsimetro onkin todella tervetullut jatke ja hyvä parannus. Nyt vain tarvittaisiin nopeita avauksia muullekin kuin tälle yhdelle poikittaislinjalle. Metro on ihan ylivoimainen liikenneväline silloin, kun se osuu reitille.

Tukholma on ihan hyvä esimerkki hyvin kehitetystä metroverkostosta. Pari miljoonaa asuu Tukholman seudulla ja tuon kokoisia verrokkeja (esim. München, Bryssel) on aika paljon Euroopassa. Niitä kaikkia yhdistää hyvä metroverkosto. Helsingin seudulla asuu 1,5 miljoonaa ihmistä ja jos olisi noudatettu järkevämpää politiikkaa Suomessakin, niin pari miljoonaa voisi olla ollut ihan realistinen luku tähän mennessä täälläkin. Saisivat edes nämä isot kunnat yhdistettyä täällä, täysin järjetöntä pitää niitä erillään, mikä aiheuttaa kaikenlaista turhaa kitkaa. Kattava, ajoissa tehty metroverkostokaan tuskin olisi ollut haitaksi.

Parin miljoonan asukkaan kaupungeissa on tyypillisesti metrolinjoilla satakunta asemaa (esim. Tukholmassa tasan 100). Oslo Helsingin kokoinen asukasmäärältään, sielläkin 101 asemaa. Helsingissä nyt se 25 asemaa, ja itse linjahan alkaa olemaan aika pitkä sinänsä jo. Olen sitäkin miettinyt, että miksi Helsingissä on pitänyt louhia metro syvälle kallioon, kun monessa muussa ratkaisussa se on vedetty heti kadun alle. Voisi kuvitella olevan aika paljon halvempaa. Joka tapauksessa varmaa on, että rakentaminen on sitä kalliimpaa mitä myöhemmin se tehdään.

Niin, ehkä ongelma onkin ne / me yksityisautoilijat. Raitiovaunuilla on etuajo-oikeus ja niillä on hieman enemmän massaa kuin autoissa, joten on ihan fiksuakin väistää. Pysyt omalla kaistallasi, pidät silmäsi auki, etkä tuki risteyksiä vanhoilla vihreillä niin kaikki on ok. Käytännössä autojen kanssa samoja kaistoja raitiovaunut kyllä joutuu ajamaan verrattain vähän. Kaikki merkittävimmät reittien kohdat kulkee ihan omia kaistojaan. Aivan ydinkeskustassa sivukaduilla ja reittien toisissa päissä voi olla sellaisia paikkoja, joissa kiskot kulkee asukaskatuja pitkin, mutta niillä on liikennekin suhteellisen pientä. Joskus harvoin joku idiootti parkkeeraa niin, ettei julkinen liikenneväline (busseillehan tämä on isompi ongelma) mahdu kulkemaan, mutta suurin osa kaupunkilaisista osaa kyllä huomioida nämä tarpeet. Ei siis merkittävä ongelma.

Sen sijaan ongelma on "vapaa liikenne" eli yksityisautoilijat, joilla on pakottava tarve ajaa joka paikkaan ovelta ovelle. Sinänsä pidän ihan hyvänä nykyistä vahvaa linjausta julkisen liikenteen, varsinkin raideliikenteen kehittämiseksi ja yksityisautoilun (muualta kantakaupunkiin) ikävämmäksi tekemiseksi. Julkisen liikenteen nostaminen ilmaan (jotta yksityisautoilijat saisivat lisää tilaa 60-lukulaisen ajattelemallin mukaisesti) tuskin on hirvittävän realistinen. Voi tehdä laskuharjoituksen, mitä Helsingin raitiovaunukapasiteetin omaavan järjestelmän kiskojen ja kaluston hävittäminen sekä vastaavan ilmaan rakennetun järjestelmän kustannukset olisivat. Tulee varmaan metro aika halvaksi sen rinnalla. Ihan mielenkiinnosta kysyn kuinka monta ilmaan tehtyä ratkaisua maailmassa on verrattuna maanvaraisiin raitiovaunujärjestelmiin?

Bussikokemus on kuin kehitysmaasta verrattuna raideliikenteeseen. Ovien avaaminen ei ole se ongelma (paitsi aika usein, kun ovet eivät toimi ja sitten jumpataankin niitä pysäkillä 15 minuuttia), vaan se että lämmöt on tyypillisesti täysillä ulkolämpötilasta huolimatta. Se on tosi kiva talvipalttoossa (joka tietenkin mitoitettu ulkona pärjäämiseen) hikoilla täpötäydessä ruuhkabussissa, joka nykii ja rykii.

 

On, mutta kun bussilinjoja on sillä kaistalla n+1, jotka eivät pääse toisistaan ruuhkassa ohi, kun viereiset kaistat ovat henkilöautoja täynnä. Sitten pitää bussien jonottaa, että pääsevät pysäkille, jossa joku onneton bussiinnousija päättää maksaa käteisellä ja koko kaistallinen busseja seisoo paikallaan. Joo totta kai sama on mahdollista ratikoiden osalta, mutta kun mennään kauemmaksi keskustassa niin voi olla, että raiteilla menee vain yksi linja eli pysäkille ei joudu jonottamaan. Lisäksi monille pysäkeille mahtuu kaksikin ratikkaa samaan aikaan ja useiden ovien ansiosta, ratikka tyhjenee ja täyttyy nopeasti sen sijaan, että kaikkien pitäisi kammeta sisään etuovesta.

Ratikoilla on mallista riippuen isompi kapasiteetti kuin busseilla, mikä yhdistettynä omiin kaistoihin ja etuuksiin tekevät siitä hyvinkin tehokkaan liikennevälineen etenkin tiheämmin asutulla ja liikennöidyllä alueella. Edut busseihin nähden tietenkin pienenevät, kun mennään väljemmille alueille tai bussi pääsee motarille ja olen monesti huomannut, että iltaisin liikenteen ja väkimäärien vähentyessä bussille meneminen on lähes yhtä nopeaa kuin ratikalla, jos siis on jokin vertailukelpoinen reitti.

Jos jokin erityisen hyvä piirre busseissa on, on se että niissä on monesti vähemmän spurguja. Itseäni ärsyttää, kun välillä noita spugeja näkee ratikoissa, joka on heille baarin korvike ja varmasti mitään lippujakaan löydy. Siellä vaan vievät tilaa ja haisevat. Bussiin kun ei pääse ilman lippua niin se parantaa kanssamatkustajien laatua ainakin hieman.

 

Ruotsi taisi 50-luvulla olla taloudellisesti aivan eri tilantessa kuin sodasta toipuva ja sotakorvauksia maksanut (jopa 16 % valtion menoista) Suomi, eli ehkä ne metrosuunnitelmat olivat aikoinaan länsinaapurissamme aivan toisella tavalla taloudellisesti realistisia? Täällä Suomessa taisi olla paljon "tärkeämpiäkin" asioita kuntoon laitettavaksi...

 

Samaa mieltä. Tämän vuoksi metroonkin pitäisi kiireen vilkkaa saada portit, niin kuin lähes kaikkialla muualla maailmassa on. Rajoittaisi edes hieman sekakäyttäjien ja nistien mellastamista ja matkustamista metrossa. Mielenkiintoista seurata, millaiseksi länsimetron suunnan matkustajakunta muodostuu. On Espoossakin omat ghettonsa.

Täällä on joku ihmeellinen poliittinen tahtotila pummilla matkustamisen ja muutenkin mellastamisen sallimiseen. Sitä on vaikea ymmärtää. Helsingissä on käytetty ihmeellistä porttien vastaista perustetta mm. ettei muka asemille mahtuisi portit. Ihan bullshittiä, ei ne tilaa vie juuri mitään muuallakaan. Jos haluaa tiiviitä ja pieneen tilaan tehtyjä asemia nähdä, niin Helsingistäkin voi tehdä opintomatkan vaikka New Yorkiin.

 

Kyllä, Tukholman metropäätös tehtiin 1941, Suomessa oli silloin mielessä vähän muut asiat.

Johonkin se raha aina menee ja töillekin oli silloin (50-luvulla) huutava tarve. Kattavan metroverkoston rakentaminen olisi helposti kestänyt 60-luvun loppupuolelle saakka. Miestyövoima oli siihen aikaan huomattavasti halvempaa kuin nykyään. Maanteistäkin suuri osa on alun perin tehty työllistämistyönä.

Joidenkin mielestä on edelleen tärkeämpiä asioita kuin laittaa julkinen liikenne kuntoon. Kysehän on vain valinnoista, mihin raha laitetaan ja mitä tehdään.

 

Tämä on vain liikennesuunnittelua. On päätetty että yksi linja (raitiovaunut) ajaa kiskoilla ja pääsee muiden edelle ja pysähtyy tyhjille pysäkeille joihin ei muilla linjoilla (busseilla) ole asiaa. Keskustasta kauempana raitiovaunupysäkille ajaa se yksi linja ja läheiselle bussipysäkille 10 linjaa. Okei, hieman kapeampia ovat, mutta muuten keksin aika vähän syitä miksi sen pitää olla kiskoilla ja rautapyörillä.

Raitiovaunut ovat lähes kaikkialla jäänteitä jostain 40-luvulta. Silloin niille oli paremmat perusteet, ne oli helppo sähköistää, jne. Sen toki ymmärtää Helsingissä että kun se infra on olemassa, niin toki sitä kannattaa käyttää. Mutta sitä en ymmärrä että johonkin reilun 200 tuhannen asukkaan pikkukaupunkiin aletaan tyhjästä rakentaa kiskoja ja linjoja. Imagosyyt lienee vahvasti taustalla. Ei tule ihan heti mieleen yhtään eurooppalaista kaupunkia johon olisi lähiaikoina rakennettu tai edes suunniteltaisiin raitiovaunulinjoja tyhjästä, saati sitten sellaiseen jossa kaupungissa on reilut 200 tuhatta ja vaikutusalueellakin vain reilut 300 tuhatta asukasta. No Dubliniin rakennettiin pari linjaa varmaankin siksi kun EU sen rahoitti, ja niitäkin kovasti kritisoidaan kun linjat eivät edes kohtaa missään. No, toisten rahoilla on hyvä rakentaa.

Ei olisi mitään estettä että se "raitiovaunun kaltainen" kulkuneuvo kulkisi kumipyörillä, jolloin se olisi halvempi, voisi poiketa tarvittaessa reitiltä eikä olisi riippuvainen kiskojen linjauksista. Sillä olisi samat edut, eli sille on oma pysäkki kun bussit jonottavat sille yhdelle ja samalla bussipysäkille. Halvempi ja toimivampi.

 

Suurin moka tuli siinä, että kantakaupungin rakentaminen lopetettiin juurikin 50-luvulla, ja alettiin rakentaa lähiöitä. Fiksu metroverkko edellyttää tiivistä rakentamista, kun taas lähiöiden ideana nimenomaan on väljyys. Jos kantakaupunki olisi laajempi, niin kyllä kannattaisi rakentaa metroverkkoa enemmänkin. Itämetro on käytännössä lähijuna Kalasatamasta itään, koska se rakennettiin maan päälle.

 

Tampere on vahvasti kasvava kaupunki, ja raideinvestoinneilla saadaan ohjattua rakentamista ratikkalinjan varrelle. Raitioliikenne kokee renessanssia kaikkialla maailmassa. Raideliikenteellä saadaan julkista liikennettä näppärästi saasteettomaan muotoon, eikä tule renkaidenkaan kulumisesta hiukkaspäästöjä. Bussitkin tulevat tietysti sähköistymään tulevaisuudessa, ja niitä kannattaa jatkossakin käyttää syrjäisemmillä pätkillä, mutta runkolinjoilla ratikka on hyvä.

Pikagooglauksella löytyi ratikkaprojekti Tanskan Århusista, joka on suunnilleen Tampereen kokoinen kaupunki:
https://en.wikipedia.org/wiki/Aarhus_Letbane
Varmaan enemmänkin löytyy, sillä tuota ei tarvinnut kauan etsiä.

Tuollaisia on olemassa, ja hankintakustannukset ovat halvempia kuin ratikoilla, mutta käyttökustannukset korkeampia. Bussi joutuu kovempaan höykytykseen. Esim. Helsingin liikenteessä ei ole ollut vuosiin yhtään nivelbussia, vaan suurehkoa kapasiteettia tarvittaessa käytetään telibusseja, koska ne kestävät paremmin. Eikä tämäkään muuta sitä tosiasiaa, että ihmisten mielestä on miellyttävämpää ratikan tasainen kyyti kuin bussin höykytys.

 

Helsingissä(-Espoossa) on ajettu Jokeri-linjaa (kehämäinen poikittaislinja n. Kehä I suuntaisesti, nykyään virallisesti Runkolinja 550) busseilla kymmenisen vuotta. Tulos on, että linjasta tehdään pikaraitiotie, koska kapasiteetti kumipyörillä ei vain yksinkertaisesti riitä.

Raidejokerin sivuilta:

"Raideyhteys korvaa runkobussilinja 550:n eli Bussi-Jokerin, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Sen kuljetuskapasiteetti ei pysty vastaamaan kasvavaan matkustajamäärään.

Raide-Jokerilla on ennustettu olevan vuonna 2040 noin 102 000 käyttäjää arkivuorokaudessa. Nykyisin bussilinjalla 550 matkustaa 40 000 henkeä vuorokaudessa.

Ennusteena on, että Helsingin seudulla on vuonna 2050 noin 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Väestömäärän kasvusta johtuvan liikkumisen lisääntyminen tavoitellaan suuntautuvan kestäviin liikkumismuotoihin: joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn."

Kyllä, samaa mieltä, tiivistä kantakaupunkimaista kaupunkirakentamista olisi pitänyt jatkaa eteenpäin. Nythän sitten toisaalta noita lähiöitä tiivistetään ja rakennetaan yhteen näin jälkijättöisesti. Lopputulos ei tietenkään ole yhtä laadukas kuin jos vaikka haagamaista rakennetta oltaisiin jatkettu pidemmälle.

Muotoutuneeseenkin (esi)kaupunkirakenteeseen on kuitenkin ratkaisuja, kuten jo aikoinaan keskusteluissa pyörineet vaihtoehdot pikaraitiotiestä (perusraitiotiessähän alkaa matka-aika tuntumaan, ellei se tule vauhdikkaammin säteittäisiä matkoja kohti keskustaa ulkokaupungilla). Monessa kaupungissa tehtiin ratkaisu tehdä reittejä, jotka vedetään keskustassa tunneliin ja laidemmalla pinnalla ja joita voitiin aluksi ajaa raitiovaunuilla suunnitelmana ollen siirtyä myöhemmin metrokalustoon. Näin esim. Saksassa (Stadtbahn), Tukholmassa ja Oslossa. Usein myös haluttiin korvata maanpäällinen raitiotieverkosto "jäänteinä jostain 40-luvulta". Tätä Helsingissäkin veivattiin. 60-luvulla tunneliin vetämisen tärkein pointti oli tietenkin fantasia tehdä henkilöautoille tilaa. Helsingin itämetrokin pääasiallisesti tosiaan maan pinnalla (samoin muut tehdyt reittivaraukset) ja hyvin toimii, kyse on vain tilankäytöstä lopulta.

Lopultahan kyse on kokonaisuutena vain siitä, minkä järeyksisellä kalustolla reittiä ajetaan ja vedetäänkö maan pinnalle vai alle. Metro on kallis ratkaisu, mutta aika ylivoimainen yhdistelmä nopeutta, asemien tiheyttä ja kapasiteettia. Helsingin metro lienee muuten edelleen maailman järein metro, jonka vaiheista voi lukea kattavasti mm. täältä. Toisaalta samalla varsin tilava myös sisältä ja hienosti on kalusto kestänyt, 40 vuotta vanhoja jo ekan sarjan vaunut.

 

Hienoa jälkiviisastelua täällä. Oikea elämä ei ole koskaan sitä, että vaan tehdään parhaat ratkaisut, joita sitten ihastellaan 100 vuoden päästäkin. Päätökset ovat poliittisia kompromisseja ja jo tästä syystä ne eivät juuri koskaan ole täydellisiä. Helsinki on ollut väkiluvultaan aika pieni 50-luvulla ennenkuin kaupungistuminen alkoi 60-luvulla, jolloin sitten se metron suunnittelu pikkuhiljaa aikoikin. Metroa vastustettiin kovasti ja ties millä lehmänkaupoilla hommasta tuli jotain. Melkoinen sotku, joka tapahtui vähän liian kauan sitten, jotta olisin sitä pysynyt seuraamaan. Tehtyjen virheiden taivastelu ja jälkiviisastely on aina helppoa.

 

Nojoo, tämä on kyllä totta. Esimerkiksi juuri väljiä lähiöitä ihailtiin 60-luvulla, koska kantakaupungissa ilma oli saastuneempaa kuin nykyään. Ratikoista meinattiin luopua kustannussyistä myös Helsingissä, koska siihen aikaan käytettiin rahastajia, ja ratikoissa oli perävaunuja, jolloin tarvittiin kaksi rahastajaa. Tekniikan kehitys tuo kaikenlaisia muutoksia prioriteetteihin.

 

Tällaiset päätökset.

 

Ollaan päätöksestä mitä mieltä hyvänsä niin tässä on hyvä verrata värittynyttä uutisointia vs todellinen päätös.

Tilan säästämikseksi Suomen Uutiset on varmaan jättänyt pois tiettyjä sanoja kuten 'välttämätön' ja 'kiireellinen' ja 'lasten'.

 

Samaan aikaan kun valtio pohtii (tai ainakin sanoo pohtivansa) miten laittomasti maassa oleskelua vähennetään tehokkaasti, kutsuu Helsinki kaikki kylään. Ilmaiseksi.

No Helsinki on poliittisesti vihervasemmistolais-suvakkipakkoruotsittajakommareiden valtaama, joten mitä muuta voikaan odottaa kuin täysin päättömiä femakkopäätöksiä femakkojen äänestämiltä femakkovasureilta (kts. päätöksen kyllä -äänestäneet..)

Se on sitten jännä nähdä, että miten esimerkiksi hallitus suhtautuu tähän asiaan...Noloa myös että päätöstä kannattaneet sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät hurskastelevat puheissaan pienituloisen ihmisen puolustamisella...

Se on tietysti positiivista, jos tämän päätöksen myötä kaikki loiset ja parasiitit ryntäisivät joukolla Helsinkiin ja jättäisivät muun Suomen rauhaan!

 

Helsingissä Kokoomus on suurin puolue ja sen mukaisesti pormestarikin on Kokoomuslainen Vapaavuori, mutta sinulle kai yksikin vihervasemmistolainen tarkoittaa valtausta.

 

Valtion kutsumiahan tässä ollaan "hyysäämässä" eli Helsinki siivoaa sotkuja. Sinällään en näe tässä mitään huonoa jos saadaan paperittomien asioita hoidettua, jäivät he sitten maahan tai eivät. Hätä- tai kiireellinen apu tuskin toimii minään suurena houkuttimena tänne.

 

Ilmaispalveluiden puolesta äänestivät Paavo Arhinmäki (vas.), Veronika Honkasalo (vas.), Maria Ohisalo (vihr.), Marcus Rantala (rkp.), Nasima Razmyar (sdp.), Anni Sinnemäki (vihr.), Reetta Vanhanen (vihr.) ja Sanna Vesikansa (vihr.).

(ps. Pormestari Jan Vapaavuori (kok) vastusti)

Ymmärrän kyllä vihreiden logiikan: jokaisesta olisi hienoa, jos kaikki maailman ihmiset olisivat onnellisia ja kukaan ei joutuisi kärsimään puutetta. Mutta näillä metodeilla luodaan enemmän ongelmia kuin hyötyjä.

Näen jo raflaavat markkinointilauseet:

"Saitko kielteisen turvapaikkapäätöksen? Ei hätää. Helsingissä kaikille on tarjolla ilmainen asunto, sosiaalituet ja toimeentulo",.. voi vain kuvitella ihmismäärää, joka Saksasta, Ruotsista ynnä muualta olisi tulossa.

Mistä suomalainen saa ilmaiset palvelut ja lääkkeet? Ei mistään. Voiko tämä edes olla lain mukaista, että toiset maksaa, toiset eivät. Siis ne maksaa, joilla on laillinen oikeus olla ja ne eivät, joilla ei ole... Juu enhän minäkään tässä mitään huonoa nää.. ihan vitun hieno juttu tarjota asioita ilmaisiksi (paitsi omille kansalaisille).

Suomalaisen pienituloisen kannattaa Helsingissä ilman muuta naamioitua vaikka bulgarialaiseksi paperittomaksi jotta saa ilmaiset ruoat, lääkkeet, lääkäri- ja hammashoidon.

 

Vaikea tuota päätöstä on ymmärtää. Eikä tietenkään tarvitsekaan, kaikilla äänioikeutetuilla saa olla oma mielipiteensä poliittisiin päätöksiin, muillakin kuin pravda-maisen oikeassa olevilla vihervasemmistolaisilla.

Ymmärtää päätöksen toki helposti sitä kautta, että kunnallispolitiikassa on jo pidempään ollut henki, jossa nettoveronmaksaja on kunnan vihollinen tai korkeintaan hyödyllinen idiootti. Yritäpä veronmaksajana saada hyvää hammashoitoa kunnalliselta puolelta. Onnea vaan yritykseen.

 

Minuakin ihmetyttää tarve syytää rahaa ja palveluita laittomasti maahan jääneille. Heillä on ollut mahdollisuus valittaa Migrin kielteisestä turvapaikkapäätöksestä mutta myös oikeus on todennut, etteivät he tarvitse suojelua. Vasta tuossa vaiheessa henkilö muuttuu "paperittomaksi". Pyrin aina näkemään vastapuolen argumenteissakin puolensa, mutta tässä niitä ei vain ole. Vihervasemmiston poliittinen johtajisto sahaa omaa oksaansa tuomalla noin selvästi esille perimmäisen ajattelutapansa, jonka voi tiivistää niin että heidän mielestään ihan jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus jäädä tänne. Vihervasemmiston äänestäjien enemmistöhän kyselytutkimuksen mukaan haluaisi heittää papperslösat ulos maasta.

 

En ole asiaan paneutunut, joten en ala kommentoimaan päätöstä muuten kuin toteamalla, että joskus rahan "haaskaus" fiksulla tavalla voi säästää rahaa, kun vältytään kalliimmilta seurauksilta. Miten ongelmat ja hyödyt mitataan? Vaaditko, että kaikesta on aina hyötyä juuri sinulle? Mitään suoraa hyötyä päätöksestä ei liene meille kummallekaan, mutta eihän tämä maailma meidän navan ympärillä pyörikään. Onko elämäsi kunnossa? Katto pään päällä? Ruokaa pöydässä? Rahaa harrastuksiin? Jos on niin mitä valitat? 90 % maailman ihmisistä on sinua köyhempiä ja superrikkaat eivät ole sinua onnellisempia. Keskity omaan elämääsi, äläkä ole kateellinen paperittomille hyvinvointiyhteiskunnan pitopöydästä tippuvista murusista.