^en löydä ainakaan X6200 mallin manuaalista miten pääkanavien ampit saa käyttöön vaikkapa kattokanaville. Ei oikein uskalla luottaa nettikirjoitteluun jos manuaalista ei löydy asiaa, eli miten se temppu tehdään oikeasti. parin kuukauden sisään tuleekin näemmä oikein runsaasti uutta konetta saataville, mm. Denon X4300H (9 päätettä) Denon X6300H (11 päätettä) Marantz 6011 Marantz 7011 Noissa demon/marsu -koneissa (samoja koneita) ihmetyttää se että mainostavat vähintään 11 kanavan prosessointia ja esivavahvistin lähdötkin on kaikille. Silti manuaalien mukaan tuetut konfikset on vajavaisemmat. Jos oikeasti vaikkapa 11 kanavan prosessointi tulisi esivahvistinlähtöihin, periaatteessa X4200 toteuttaisi jo 11 kanavaisuuden mutta siitäpä sanotaan että tukee 9.1 jos käytetään lisvahvistinta. Ei mitään mainintaa 11 kanavan konfiguraatiosta vaikka eisvahvistinlähdöt löytyykin ja vaihtoehdoissa missä on kattokanavat, rajoittuu muut kanavat niin että kokonaisuus on vain 9. Outoa...
"^Jammun manuaali ei kerro mitään asiasta. Mitä vastaavan hintaista mallia tarkkaan ottaen tarkoitat?" RX-V3060 voi muutella konfiksia: http://download.yamaha.com/api/asset/file/?language=en&site=usa.yamaha.com&asset_id=67396 Jossain sivulla 134 pääsee muuttamaan Presence kajareiden tyyppiä ja taas eri kohdassa konfata vahvistimia.... Bassopuolen säädöt muuten menee 15Hz asti kun esim. CX-A5100 jää 31Hz.. Silti erillisellä etusella ja aktiiveilla/irtopäätteillä on mukavampi kytkeä kun kaapelihässäkkä jakaantuu moneen paikkaan.
^Niinpäs näkyy olevan. Sivulta 131 alkaa tosiaan lista configuraatiovalinnoista jossa tosiaan voi käyttää pääkanavien ynnä etu/taka precense kanavien amppeja muuhun käyttöön (3060 only). Vapaata allokaatiota ei kuitenkaan ole mutta tuollaisenaankin tuo on hyvä. Vahvistin vaan on liian kallis (2400e) Siinä kesusteluketjussa muutes mainittiin demonin osalta että assign ominaisuus olisi vain 7200 mallissa. Se on kuitenkin hinnaltaan (3000e) , sanoisko aika tolkuton Katselin nimittäin jotain 1300e konettaa tai enintään jossain 1600e tuntumassa (alennuksineen) jos on todellinen killeri. 7200 mallin hinta varmasti putoaa nyt syksyllä kun uuden koneet tulee ulos. Pioneerin LX59 taitaa olla halvin missä pääkanavien ampit voi uudelleen allokoida vaan liekö muuten marsu/demonien veroinen.
Entäs jos tekee itse päätteet: Minähän sanon selvästi ääneen, että SMPS400A180, kaksi UcD180HG:ta ja niille kotelo sekä muutama liitin - 400 euron edestä tavaraa - kuulostaa absoluuttisella asteikolla todella hyvältä. http://audiovideo.fi/opas/rakennuso...a400-ja-ucd180hg-smps400a180-paatevahvistimet
Mitenkäkän pitkään tuommoinen 11-päätekanavainen AVR kestää kovaa käyttöä kärähtämättä? En ole termodynamiikan tohtori, mutta tuskin kovin pitkään... lämpöä muodostuu yhteen laatikkoon liikaa. Ainakin boksia olisi tuuletettava aktiivisesti tai pidettävä päätetehot melko pieninä. Todellisen 11-kanavaisen asentajan solution on tietenkin aktiivikaiutin. "Amppi" seuraa kaiutinta vaikka kattoon ja systeemin keskuslaite säilyy paremmalla ennusteella ilman lämpöhalvausta.
Eiköhän noissa ole lämpökuormat ja jäähdytykset huomioitu suunnitteluvaiheessa. D-luokan hyötysuhteella ja hakkuripowerilla saadaan yllättävän paljon tehoa pieneen tilaan. Ongelmana on ennemminkin se, että materiaalikustannuksissa säästetään ja mitoitukset tehdään ihan rimaa hipoen. Kestävyyskään ei ole ykkösprioriteetti, kunhan eivät hajoa takuuaikana.
Joo, no varmaan on oikein huomio-huomioitu... esim. näin: 11 kanavassa täysi ohjaus päällä yhtäaikaa, antoteho kaiutinkuormaan 11 x 20w @ 8 ohm, <4 ohm = protect. Tehoa tulee "yllättävän" paljon, kunnes sen tuleminen ei-yllättäen loppuu.
x_jmt_x en ymmärrä mitä ajat takaa. Tuossa aiemmin kerroin jo miten ihan riittävän tehokkaan lisävahvaimen riittävällä laadulla surround kanaviin saa ostamalla vaikka T-amp S-100 mallin tai pari. Tuolla 1300-1600 hinnalla saa vain 9 amppisen koneen. Lämmön tuotosta; noissa koneissa ekana notkahtaa poweri. Ei niistä kanaavista saa jatkuvaa teho kovinkaan paljon, siis kaikkia kuormitettaessa, eikä ole tarvekaan. Missään leffassa ei ole kaikissa kanavissa tasaista jatkuvaa kuormaa. Suurimman osan aikaa surrounditkanavat on hipihiljaa ja kun siellä jotain tapahtuu niin sekin on aika maltillsita. Isot rytinätkään ei kestä kuin muutaman sekunnin. Hakkuripoweri ei paranna hyötysuhdetta käytännössä ollenkaan. Se vain on halvempi ja kevyempi. Pioneer muistaakseni on ainoa missä on hakkuripäätteet muissa on B-luokkaiset.
Onko sillä mielestäsi merkitystä, MIKÄ osa siellä nyykähtää? Lämpöihin hyytyminen harvemmin tarkoittaa koko paskan syttymistä konkreettisesti palamaan. Vaan esim. HDMI-liitäntöjen pimenemistä, äänen katoamista/pätkimistä tai muuta vastaavan tyyppistä v-mäistä rämppää. Tehon tarve riippuu käytöstä, sanoin "kovassa käytössä". Kanavien käyttöaste taas riippuu elokuvasta. Kunnon blockbusterissa kun ydinpommin päävarmistin lähtee / emoalus avaa tulen koko arsenaalilla = tehoa voi mennä aika haipakkaa, aika moneen suuntaan. Kanavien käyttöaste voi olla aivan mitä tahansa väliltä 11x mute - 11x dBFS-hana kaakossa. Sinä et voi ennakkoon sitä tietää. Äänisuunnittelijat voivat käyttää playback-kanavia miten milloinkin keksivät ja lystäävät. Tavallinen lofi-karvaperse tuskin huomaa vahvistimen virranrajoitus-hyytymistä, ellei kyseessä ole protect -levelin "täyshyytyminen". Parkkiintunut tosihifisti kuitenkin saattaa hyvinkin huomata. Ja kova käyttö ei sitten ole jossain fucking-olohuoneessa eukon kukkavaasien keskellä tissuttelua silencer peräluukussa + huopatossut jalassa. Vaan oikea hifisti "irti" kunnon volankäyttö-olosuhteissa. Mukana kuunteluvolumen lisäksi toinenkin tuntematon muuttuja: minkalaista passiivista oikosulku-virtaimuria siellä milloinkin on perässä kiekumassa.
Ei sitä tehoa siltikään tarvita kaikista yhtäaikaa niin paljon, siis käytännössä. kas kun aika harvalla on kaikki kälättimet large-asetuksella. Tehon tarve tuppaa just nimenomaan keskittymään sinne matalaan päähän ja useimmilla sen hoitaa subbari. Mutta joo jos on kyse isosta tilasta niin silloinhan ne esivahvistin lähdöt tulee kyseeseen. Dolby määrittelee jokaisen kälättimen pitää pystyä 105dB jatkuvaan metakkaanmutta (3dB hetkellinen yliohjaus päälle) määrittely ei ole koko kaistainen vaan painottuu bassoihin niin että basoilla on vaateena se 105dB mutta jo keskialueella 101dB ja diskantissa 98dB. Mutta tämä on elokuvateattereita koskettava. Käytännössä seinä/katto boostaa 6dB tasoa matalailla verrattuan vapaakenttäsijoitukseen ja huone sitten vielä lisää. Tehoa siis ei tarvita kovin paljoa jos kaiuttimet on herkkyydeltään jotain muuta kuin 80dB/W. Dolby ei vaadi että kaikissa kälättimistä pitäsi tulla yhtäaikaa tuo 105dB. No jos vielä laskeskellaan niin surround kaiutin 5" bassolla ja 5mm (per suunta) liikevaralla saa aikaan suljettuna vain 94dB 100Hz taajuudella vapaassa kentässä. Jos kälättimen herkkyys 100Hz:llä on vaikka tyypillinen 85dB niin tehoa tarvitaan tuohon vajaa 10W. Seinällä tuo toki olisi 100dB mutta lisäteho ei tuota muuksi muuta. 8" elementillä vastaava tilanne olisi 102dB eli käytännössä vasta sillä päästään Dolbyn tavoitteeseen ilman elementin ajamista tappiin. AIka harvalla on surround elementeissä 5mm lineaarinen liike per suunta ja vielä harvemmalla 8" elementit niissä. Siis jos surroundeissa on 5" basso, ne rajoittaa tehoa reilusti ja jos on 8" niin sitten se voi olla vahvistin mutta vain jos metakkaa tarvitaan yhtäaikaa kaikkiin täydeltä laidalta mitä ei tapahdu ikinä. En kantaisi huolta asiasta olohuoneteattereissa jos kyseessä on tuollaiset yli 1000e koneet. Jos huolettaa niin sitten PA-elementteihin pohjautuvat kaittimet. Ei tarvitse olla isokaan laatikko kun yli 80Hz taajuudet tulee seinäsijoituksella >95dB/W. Sitten jos vielä tarkastellaan vahvistinta. Jäähdytys ripoja (oikeammin niiden massaa) noissa koneissa on sen verran että sieltä kyllä 10s ajan pystytään 500W tehoa hukkaamaan eli saman verran saataisiin ulos. Siitä voi laskea kuinka paljon se tekee äänenpaineessa (85dB/W kälättimillä mennään jo kiourajan tuntumaa). Ei se rymistely 10s pidmepään maksipaineilla kestä. Jep ja se subbarihan pitäisi tässä tilanteessa koostua sitten jo parista 15" elementistä.
Hyvänä sääntönä kotiin voi pitää sitä että L+R vähintäin 8", mieluimmin 10" alapää ja kolmitienä ja aktiivisena largena, keskari 6,5" tai 8" alapää 2,5-3 jakona, surroundit ja muut 5,25 tai 6,5" kaksitienä ja subbarit tosiaan useampi 15". Noin kun toimii niin ei voi pahasti mennä pieleen kajareiden osalta.
1) Elementtikoko, 2) kolmitie, 3) aktiivikaiutin eivät mikään takaa, että toisto ylettyy riiittävän alas, tai että vahvistinteho riittää (edes kohta 3)) eikä muuta sitä tosiasiaa, että subwoofer on sijoiteltavissa vapaammin kuin L/R, ja bassovaste helpommin equtettavissa (sijoittelulla tai sähköisellä korjauksella). Kuten kovin usein, kategoriset väitteet harvemmin pitävät universaalisti paikkansa. Ihailtavan sitkeästi kuitenkin puolustat omaa järkkymätöntä näkökantaasi ja väität kaikkea muuta huonoksi/vääräksi.
Jos haetaan referenssitasoa kuuntelupaikalle, niin se määrittää kaiuttimen koon, ei kartion tuumakoko. Keskikaiutin olisi hyvä olla identtinen L + R:n kanssa, kuten on elokuvateattereissa ja masterointistudioissakin. Takakaiuttimien osalta selviää yleensä pienemmillä, mutta ääniraidan kannalta kyseessä on identtinen kanava dynamiikaltaan ja taajuusalueeltaan. Subbareihin pätee sama juttu kuin muihinkin kaiuttimiin. Riittävä kuuntelupaikalle toteutunut äänenpaine ja taajuusvaste on se, mikä ratkaisee, ei tuumakoko tai subbareiden lukumäärä. Lisäksi kotikäytössä tilannetta voi helpottaa se, että usein haetaan parasta toistoa vain yhdelle istumapaikalle, kun elokuvateatterissa joudutaan miettimään asiaa koko katsomon kannalta.
B&W: Dynaudio: Dynaudio: JBL: JBL: jne. jne. Se, että valmistajat tarjoavat keskikaiutinta kompromissiratkaisuna asiakkaille, joilla ei ole mahdollista mahduttaa identtisiä kaiuttimia etukanaville ei ole mikään peruste sille, että kaikkien pitäisi sellainen hankkia tai ettei se olisi kompromissi.
Hienoja kuvia ja kaikki on tuttuja vermeitä. Noissa ei vaan ollut mukana yhtää Atmos miksaamoa. Tuossa on muuten noille LSR708 sopiva keskari kun ne laittetaan kotiin. http://www.jblsynthesis.com/productdetail/id-880-array.html
Ei ne tarvi mitään tuollaista kompromissikeskaria, kun laittaa perforoidun valkokankaan. Atmos ei sinällään tuo muutosta etusektoriin. Edit: Array-sarjan pääsuunnittelija Greg Timbers kertoo seuraavaa:
Pahoittelut, missasin tuon. Pointti nimenomaan oli, että mahtuisivatko erilliset muutamat päätteet budjettiin, mutta tämä olikin jo harkittu.
Onko Atmos joku äänentoistosta tietämisen kriteeri nykyään? Valtaosa miksausesta tapahtuu edelleen vielä 2.0 ja 5/7.1 -konfiguraatioilla. Ilmeisesti esim. musiikin tuotantoon erikoistunut studio ei myöskään tiedä äänentoistosta mitään, kun heillä ei ole Atmos-konffia?
Kyllä. Atmos on määritellyt uudestaan: - kaiuttimien sijoittelun, - kaiuttimien rakenteen (pitää olla kolmitie etukanavissa), - elementtien koot, - subbarien määrän, - bassomanageroinnin oikeaoppisen käytön, - keskikanavassa käytettävät kaiuttimet. Ainakin. Päälle vähän muutakin vielä.