Etusivu  ·  Keskustelufoorumit  ·  Tarinatupa  ·  Chatti  ·  WebMail  ·  Kuvagalleria  ·  Leffa-arvostelut  ·  Kilpailut  ·  DVD-luettelointi  ·  DVD-tietokanta  ·  DVD-julkaisuaikataulu ·  Uudet julkaisut ·  Markkinapaikka  ·  Trailerit  ·  Muistilista  ·  TV-ohjelmat  ·  Teatterileffat  
Sivu 4 / 6 Ensimmäinen 123456 Viimeinen
Viestit 61 - 80 / 115

Aihe: Kaiuttimien sisäänajo?

  1. #61

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: alspe View Post
    Kyllä uskon sen mahdollisuuteen. Nähtävästi sinä et usko siihen mahdollisuuteen, että elementti voisi ajan suhteen muuttua fysikaalisesti (tarpeeksi paljon)?
    Tiedän että elementeissä voi tapahtua ajan myötä merkittäviä muutoksia, koska tästä on todisteita. Vanhoista ferrofluididiskanteista saattoi nesteet kuivua ja dynaamisista elementeistä polypropyleeniripustukset hapertua. Näillä muutoksilla oli kuultavaa vaikutusta ääneen. Molemmat ilmiöt tulivat esiin vasta vuosien päästä.

    En ole vielä nähnyt yhtäkään luotettavaa todistusta siitä että ns. kaiuttimien sisäänajolla olisi korvalla havaittavaa vaikutusta ääneen. Hypoteettinen mahdollisuus toki on olemassa tällaiseen muutokseen. On väitteen esittäjän asia todistaa se oikeaksi. Koska kaiuttimia on jo tutkittu pitkän aikaa, eikä tällaista todistusta ole löytynyt niin pidän ilmiön esiintymistä erittäin epätodennäköisenä. Tätä käsitystäni tukevia tutkimuksia taas kyllä löytyy. Niitä on tähänkin ketjuun jo linkattu.

    Olen aina valmis muuttamaan käsitystäni kun esiin tulee uutta tietoa.

    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: alspe View Post
    Se tekee eron meidän kahden näkemyksille, sinä kiellät joitain mahdollisuuksia kokoaan, mä annan lähes kaikille mahdollisuuden kunnes toisin todistetaan.
    Jälleen arvioit minua omien käsitystesi etkä kirjoitusteni kautta. Se on epäreilua. Laittaisitko lainaukset kirjoituksista, joissa kiellän kokonaan aikaa myöten tapahtuvan kaiutinelementtien ominaisuuksien muutoksen mahdollisuuden?

  2. #62

    Rekisteröitynyt
    loka   2006
    Sijainti
    TRE
    Viestejä
    4 249
    ^ihminen muodostaa sellaisen käsityksen kuin sille annetaan (pitkän ajan kuluessa). Älä nyt yritä vääntää itseäsi minnekään subjektivistileiriin. Käytännössä asennoituminen : erittäin epätodennäköistä = totaali kieltäminen. Jos näin ei olisi, niin se kuulostaa vain siltä että jätetään itselle joka suuntaan keinotekoisesti ovi raolleen jotta voi lopuksi huokaista, että enpäs ollutkaan väärässä (vaikka ehdottomasti olin muuta mieltä).

    Naurettavuuksiin menee heitot jossa suurinpiirtein verrataan, että elementin ääni voi jopa muuttua jos toista elementtiä lyödään lekalla pölykuppiin ja toista ei lyödä.

  3. #63
    Voisin sen verran soppaan sotkeutua, että klassisen musiikin puolella esim. viulun ääni menee tosi tunkkaiseksi, jos sitä ei muutamaan kuukauteen soita. Ääni aukeaa ennalleen vasta kohtuu pitkänkin soiton jälkeen.

    Uskon saman jutun olevan mahdollista myös puukoteloisille kaiuttimille. Eli josko elementeissä ei niitä muutoksia tapahtuiskaan vaan koteloissa? Vai voisiko viulun tapauksessa äänen muutos esim. kielistä johtua?

  4. #64

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: alspe View Post
    ^ihminen muodostaa sellaisen käsityksen kuin sille annetaan (pitkän ajan kuluessa). Älä nyt yritä vääntää itseäsi minnekään subjektivistileiriin.
    Niin, minusta tuntuu että olet jo pitemmän aikaa lukenut kirjoituksistani muuta kuin mitä niihin on kirjoitettu. Olet siis jaotellut minut johonkin leiriin ja sen perusteella päättänyt puolestani mitä mieltä olen kaikista asioista. Ihmiset eivät ole näin helposti lokeroitavissa. Heillä on eri asioissa erilaisia mielipiteitä.

    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: alspe View Post
    Käytännössä asennoituminen : erittäin epätodennäköistä = totaali kieltäminen. Jos näin ei olisi, niin se kuulostaa vain siltä että jätetään itselle joka suuntaan keinotekoisesti ovi raolleen jotta voi lopuksi huokaista, että enpäs ollutkaan väärässä (vaikka ehdottomasti olin muuta mieltä).
    Väitteesi tueksi ei siis löytynyt yhtään lainausta kirjoituksistani. Perätön väitteesi oli oman mielikuvituksesi tuote.

    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: alspe View Post
    Naurettavuuksiin menee heitot jossa suurinpiirtein verrataan, että elementin ääni voi jopa muuttua jos toista elementtiä lyödään lekalla pölykuppiin ja toista ei lyödä.
    En ole myöskään kirjoittanut mitään tämän suuntaista. Tämäkin on oman mielikuvituksesi tuotetta. Keskustelua on aivan mahdoton käydä tältä pohjalta. Jatkan sitä reaalimaailmassa elävien kanssa.

  5. #65

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: lanchez View Post
    Voisin sen verran soppaan sotkeutua, että klassisen musiikin puolella esim. viulun ääni menee tosi tunkkaiseksi, jos sitä ei muutamaan kuukauteen soita. Ääni aukeaa ennalleen vasta kohtuu pitkänkin soiton jälkeen.

    Uskon saman jutun olevan mahdollista myös puukoteloisille kaiuttimille. Eli josko elementeissä ei niitä muutoksia tapahtuiskaan vaan koteloissa? Vai voisiko viulun tapauksessa äänen muutos esim. kielistä johtua?
    Mennään sitten alkuperäisestä aiheesta vielä enemmän sivuun. Soittimen äänen muutos käyttämättömänä johtuu useasta tekijästä. Lämpötila vaikuttaa sointiin, mutta tasautuu verrattain nopeasti käyttöönoton jälkeen. Puun kosteuden tasaantuminen vie taas pitemmän aikaa ja sillä on suuri merkitys. Tärkeä tekijä ja myös hitaasti muuttuva on staattisten ja dynaamisten kuormitusten aiheuttamat muutokset sointiin. Jos soitin on ollut pitkään käyttämättä, niin silloin usein on soittajakin ollut soittamatta. Kestää jonkin aikaa ennen kuin tuntuma palaa. Näistä tekijöistä kaiuttimien tapauksessa tulee kyseeseen vain dynaamisten kuormitusten vaikutukset. Tämänkin merkitys on häviävän pieni, koska kaiutinkoteloista pyritään tekemään mahdollisimman heikosti soivia toisin kuin soittimien rakenteista. Yleensä kaiutinkotelot eivät edes ole täyspuuta.

  6. #66
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: Ykskytä View Post
    Mennään sitten alkuperäisestä aiheesta vielä enemmän sivuun. Soittimen äänen muutos käyttämättömänä johtuu useasta tekijästä. Lämpötila vaikuttaa sointiin, mutta tasautuu verrattain nopeasti käyttöönoton jälkeen. Puun kosteuden tasaantuminen vie taas pitemmän aikaa ja sillä on suuri merkitys. Tärkeä tekijä ja myös hitaasti muuttuva on staattisten ja dynaamisten kuormitusten aiheuttamat muutokset sointiin. Jos soitin on ollut pitkään käyttämättä, niin silloin usein on soittajakin ollut soittamatta. Kestää jonkin aikaa ennen kuin tuntuma palaa. Näistä tekijöistä kaiuttimien tapauksessa tulee kyseeseen vain dynaamisten kuormitusten vaikutukset. Tämänkin merkitys on häviävän pieni, koska kaiutinkoteloista pyritään tekemään mahdollisimman heikosti soivia toisin kuin soittimien rakenteista. Yleensä kaiutinkotelot eivät edes ole täyspuuta.
    Aivan, näin ajattelinkin. Itsellä oli kolme viulua käytössäni, kun aktiivisesti soittelin ja kyllä niissä käyttämättömissä soundissa eron huomasi selkeästi (siis verrattuna siihen, miltä niiden olisi pitänyt kuulostaa ja soittajan soittamattomuudella ei ollut merkitystä). Mutta tosiaan, kaiuttimiin tällä tuskin on vaikutusta ja varsinkaan uusiin kaiuttimiin (ellei sitten ilmankosteus jne. kuultavasti vaikuta --> tuskin ainakaan ääntä parantavasti JOKA kerta).

    Omalta osaltani offtopic loppuu tähän

  7. #67
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: MikkoM View Post
    Mulla olis, ymmärrätkö magnitudia missä liikutaan jos aletaan puhumaan kiderakenteen muutoksista metallijohtimissa tai kvanttitason ilmiöistä ja ymmärrätkö sitä mitenkä ne ilmiöt vaikuttavat ääneen ajan funktiona ?

    Ehkä hifimystikoiden kannattaisi mennä töihin tutkimuslaboratorioihin, turhahan sitä on kalliita koejärjestelyitä tehdä jotta saadaan atomitason ilmiöitä tutkittua jos kerran hifimystikko kuulee sen heti äänikuvan avartumisena.
    Miksi ilmiön, joka otetaan mukaan keskusteluun mahdollisuuden muodossa, vaikutuksesta ääneen täytyisi olla varmaa tietoa? Täällä ei ole kenelläkään varmaa tietoa myöskään erilaisten kaiutinelementtityyppien (nauhat, domet, eslut ja kartiot pl. jotain näkemystä niiden jousituksen muuttumiseen) muuttumisesta aikajanalla, saatikka siihen kysymykseen kun puhutaan siitä yksittäisestä kaiuttimesta kuuntelijan kotona ilman että tukeudutaan yleistyksiin tai vaihteluväleihin. Kuten sanoin, tutkimuksia mainituista asioista (kaiutin kokonaisuutena ml. erilaiset elementit (ml. kartion muutokset), kompot, ja johteet) saadaan odottaa, ei niihin tiedä varmaa vastausta tällä hetkellä luultavasti kukaan. Harrastajien kohtaamiin yksittäistapauksiin tuskin koskaan voidaan antaa objektiivisesti varmaa vastausta. Yksittäistapauksen todistusvoimaisin todiste (koska on ainoa) on luultavasti aina aistihavainto ja kaiken mahdollisen aistihavainnon sekä ennakkoluulon ja -odotuksen väliltä yhdistävä kokemus (on myös asia, jolla vain on merkitystä lopulta).
    Viestiä muokkasi viimeksi LasseS; 22.09.2011 kello 15:19.

  8. #68
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: lanchez View Post
    Voisin sen verran soppaan sotkeutua, että klassisen musiikin puolella esim. viulun ääni menee tosi tunkkaiseksi, jos sitä ei muutamaan kuukauteen soita. Ääni aukeaa ennalleen vasta kohtuu pitkänkin soiton jälkeen.

    Uskon saman jutun olevan mahdollista myös puukoteloisille kaiuttimille. Eli josko elementeissä ei niitä muutoksia tapahtuiskaan vaan koteloissa? Vai voisiko viulun tapauksessa äänen muutos esim. kielistä johtua? )
    Kaiutinkotelon soinnilla on lähes aina jotain merkitystä kaiuttimen soundiin. Osa kaiutinkoteloista (mm. Harbeth) tehdään tarkoituksella soiviksi. Kotelot tuskin muuttavat kovin radikaalisti sointiaan ajan saatossa, aidosta puusta tehdyt kotelot ehkä vähän enemmän kuin massalevyistä tehdyt, mutta tuskin aivan merkityksetön asia tämäkään on.

    Sen sijaan jo mainittu kaiuttimen (kuitu)kartio on eri tapaus. Kartion resonointi ja seisovien aaltojen demppautuminen riippuu kartiomateriaalin ominaisuuksista, jotka muuttuvat luonnonmateriaaleilla kun niitä tärisytellään ja väsytellään.
    Viestiä muokkasi viimeksi LasseS; 22.09.2011 kello 16:43.

  9. #69

    Rekisteröitynyt
    loka   2006
    Sijainti
    TRE
    Viestejä
    4 249
    ^käsittääkseni Harbethin idea on madaltaa kotelon sointitaajuutta soinnin amplitudin kustannuksella jotta se olisi korvan vähemmän heräkkällä alueella. Ohutseinästä koteloa kai on helpompi vaimentaa sen värähtelyssä jota aina kuitenkin tapahtuu.

  10. #70
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: alspe View Post
    ^käsittääkseni Harbethin idea on madaltaa kotelon sointitaajuutta soinnin amplitudin kustannuksella jotta se olisi korvan vähemmän heräkkällä alueella. Ohutseinästä koteloa kai on helpompi vaimentaa sen värähtelyssä jota aina kuitenkin tapahtuu.
    Ok. Kokeilin kädellä viime vuoden messuilla 40.1:n kylkeä humpan soidessa ja sen resonointi tuntui olevan aika laajakaistaista (ja kaiuttimeksi voimakasta), eli alakeskari- ja bassoäänien värähtely tuntui kyljessä messuvolalla tosi selvästi.
    Viestiä muokkasi viimeksi LasseS; 22.09.2011 kello 15:33.

  11. #71

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: LasseS View Post
    Taajuusvasteen mittaus mikki suoraan kaiuttimen edessä (0 asteessa), moniteillä mikki suurin piirtein yhtä kaukana elementtien k-pisteistä. Kulmavasteen merkitys löydetään sitten päättelemällä .
    Tiedän kyllä hyvinkin mikä on kaiuttimen taajuusvastemittaus suoraan edestä vapaakentässä. Etuvasteita taas käytetään kuorma-autoissa ja työstökoneissa käsiteltävän kohteen paikoittamiseksi.

  12. #72
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: Ykskytä View Post
    Tiedän kyllä hyvinkin mikä on kaiuttimen taajuusvastemittaus suoraan edestä vapaakentässä. Etuvasteita taas käytetään kuorma-autoissa ja työstökoneissa käsiteltävän kohteen paikoittamiseksi.
    OT: Saatat tietää, mutta nähtävästi yleisesti käyttössä oleva termi tuosta ei ollut tiedossa. Voit vapaasti itse kirjoittaa joka kerta "kaiuttimen taajuusvaste suoraan edestä", ei se väärin ole.

    Takaisin asiaan?
    Viestiä muokkasi viimeksi LasseS; 22.09.2011 kello 17:30.

  13. #73

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: LasseS View Post
    Kokeilin kädellä viime vuoden messuilla 40.1:n kylkeä humpan soidessa ja sen resonointi tuntui olevan aika laajakaistaista (ja kaiuttimeksi voimakasta), eli alakeskari- ja bassoäänien värähtely tuntui kyljessä messuvolalla tosi selvästi.
    Käsi ei ole kovinkaan tarkka värähtelymittari. Se on herkin matalilla taajuuksilla. Aistimuksen välittymiseen vaikuttaa voimakkaasti kehon osien resonanssitaajuudet.

  14. #74

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: LasseS View Post
    OT: Saatat tietää, mutta nähtävästi yleisesti käyttössä oleva termi tuosta ei ollut tiedossa. Voit vapaasti itse kirjoittaa joka kerta "kaiuttimen taajuusvaste suoraan edestä", ei se väärin ole.

    Takaisin asiaan?
    Oikeita termejä käyttämällä kirjoituksista tulee ymmärrettävämpiä. Satunnainen termien väärinkäyttö ei vakiinnuta niitä uuteen merkitykseen. Etuvaste ei siis myöskään tarkoita etuastetta, vaikka tätäkin näkee käytettävän.

  15. #75
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: Ykskytä View Post
    Käsi ei ole kovinkaan tarkka värähtelymittari. Se on herkin matalilla taajuuksilla. Aistimuksen välittymiseen vaikuttaa voimakkaasti kehon osien resonanssitaajuudet.
    Epäilet siis havaintoani, vai miksi saarnaat itsestäänselvyyksiä? Soitettu materiaali oli perinteistä messuilla soivaa muniinpuhaltelua, jossa soi yksi instrumentti kerrallaan, joten kotelon värähtelyn pystyi yhdistämään soivaan säveleen. Kehon osien resonanssitaajuuksiin, että en nojaillut kajariin mahalla tai silmällä, vaan sormenpäällä kokeilin ja myös kuuntelin kaiutinta (kuuntelu perusteella itseasissa keksin mennä kokeilemaan kylkeä).

    Tuossa kajarin mittaukset: http://www.stereophile.com/content/h...r-measurements . Jälkivärähtelykuvaajasta ei voi erottaa kopan vaikutusta, mutta basson ja alakeskarin jälkivärähtely on selvästi nähtävissä ja kopan vaikutus ei jää epäselväksi ainakaan minulle.
    Viestiä muokkasi viimeksi LasseS; 22.09.2011 kello 17:56.

  16. #76

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: LasseS View Post
    Miksi ilmiön, joka otetaan mukaan keskusteluun mahdollisuuden muodossa, vaikutuksesta ääneen täytyisi olla varmaa tietoa?
    Eihän tässä edellytetty varmaa tietoa, vaan edes jonkinlaista käsitystä ilmiöiden vaikutuksen suuruusluokasta.

  17. #77

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: LasseS View Post
    Epäilet siis havaintoani
    Kyllä, koska väitit värähtelyn olevan laajakaistaista ja tätä ei oikein voi noin sormella havaita. Veikkaan että olet tuntenut osan sävelien perustaajuuksista.

    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: LasseS View Post
    Kehon osien resonanssitaajuuksiin, että en nojaillut kajariin mahalla tai silmällä, vaan sormenpäällä kokeilin ja myös kuuntelin kaiutinta
    Sormen, käden ja kehon asento vaikuttaa resonanssitaajuuteen ja siten havaintoon.

  18. #78
    Sisäänajoon liittymään OT:
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: Ykskytä View Post
    Kyllä, koska väitit värähtelyn olevan laajakaistaista ja tätä ei oikein voi noin sormella havaita. Veikkaan että olet tuntenut osan sävelien perustaajuuksista.
    Tarkoitatko siis, että kyseisen Harbethin kotelo ei värähtele bassoilla ja alakeskarilla laajakaistaisesti, tai että epäilet että se ei värähtele, vai mikä pointti havaintojeni kyseenalaistamisessa on?


    Harbeth Audio M40.1, cumulative spectral-decay plot calculated from output of an accelerometer fastened to name plate on rear panel (MLS driving voltage to speaker, 7.55V; measurement bandwidth, 2kHz).

    /OT

    Oliko sinulla jotain lisättävää kaiuttimen sisäänajoa koskien, vai ammutko jatkossakin haulikolla sieltä täältä keskustelijoiden (= valikoiden "tämän puolen") kirjoitusvirheitä, mielestäsi "virheellisiä" termejä ja hymiöitä, listaat latinankielisiä termejä ja muuta mikä usein liity kaiuttimen sisäänajoon millään tavalla? Jälkimmäisessä tapauksessa tämä taitaa olla taputeltu minun puolesta ja siirryn poppariosastolle.
    Viestiä muokkasi viimeksi LasseS; 23.09.2011 kello 02:27.

  19. #79

    Rekisteröitynyt
    heinä  2001
    Sijainti
    Ulvila
    Viestejä
    2 609
    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: LasseS View Post
    Tarkoitatko siis, että kyseisen Harbethin kotelo ei värähtele bassoilla ja alakeskarilla laajakaistaisesti, tai että epäilet että se ei värähtele, vai mikä pointti havaintojeni kyseenalaistamisessa on?
    Testin ja havaintojesi perusteella kotelo varmaankin värähtelee normaalia enemmän. Stereophilen mukaan kaista on 80-250 Hz, joka on 1.65 oktaavia. Kun sitä verrataan kuultavaan taajuusalueeseen joka on noin 10 oktaavia, niin ei voida puhua laajakaistaisestä värähtelystä. On suorastaan ristiriitaista puhua kapean taajuusalueen aika laajakaistaisesta toiminnasta.

    Toiseksi sormi, kuten muutkin kehon osat, on oman resonanssitaajuutensa takia epäluotettava mittalaite. Kuuloalueen alapuolella se on herkimmillään. Herkkyys laskee voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän takia luotettavia havaintoja värähtelyn taajuudesta ei voi sen avulla saada. Varsinkin kun käytössä on ollut musiikkisignaali.

    Kolmanneksi, tunnet varmaan teorian mittalaitteen vaikutuksesta mitattavaan kohteeseen. Sormen vaikutus heikkoihin värähtelyihin on merkittävä. Kun sormi koskettaa värähtelevää osaa niin sen värähtelyominaisuudet muuttuvat, eikä havainto enää vastaa tilannetta ilman sormea.

    Uskon sinun havainneen tavallista voimakkaampaa värähtelya Harbethin kaiutinkotelossa, mutta taajuuskaistaveikkausta pidän käytetyn havainnointimenetelmän takia mutuiluna.

  20. #80
    Sisäänajoon liittymätön OT jatkuu:

    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: Ykskytä View Post
    Testin ja havaintojesi perusteella kotelo varmaankin värähtelee normaalia enemmän. Stereophilen mukaan kaista on 80-250 Hz, joka on 1.65 oktaavia. Kun sitä verrataan kuultavaan taajuusalueeseen joka on noin 10 oktaavia, niin ei voida puhua laajakaistaisestä värähtelystä. On suorastaan ristiriitaista puhua kapean taajuusalueen aika laajakaistaisesta toiminnasta.

    Toiseksi sormi, kuten muutkin kehon osat, on oman resonanssitaajuutensa takia epäluotettava mittalaite. Kuuloalueen alapuolella se on herkimmillään. Herkkyys laskee voimakkaasti taajuuden kasvaessa. Tämän takia luotettavia havaintoja värähtelyn taajuudesta ei voi sen avulla saada. Varsinkin kun käytössä on ollut musiikkisignaali.

    Kolmanneksi, tunnet varmaan teorian mittalaitteen vaikutuksesta mitattavaan kohteeseen. Sormen vaikutus heikkoihin värähtelyihin on merkittävä. Kun sormi koskettaa värähtelevää osaa niin sen värähtelyominaisuudet muuttuvat, eikä havainto enää vastaa tilannetta ilman sormea.

    Uskon sinun havainneen tavallista voimakkaampaa värähtelya Harbethin kaiutinkotelossa, mutta taajuuskaistaveikkausta pidän käytetyn havainnointimenetelmän takia mutuiluna.
    Lue uudelleen mitä Stereophilen mittaaja tarkalleen sanoi, siteerasit nimittäin väärin. Pahimmat/pisimmät värähtelyt osuivat tuolle alueelle ja siellä todettiin näin, mutta värähtelyhän on paljon laajakaistaisempaa mikä oli ilmeistä myös kuvaajassa (jos niitä osaa lukea).

    Jo näytetty Harperttien kopan värähtely:


    Linn Majik 140 kopan värähtely:


    B&W 800 Diamond kopan värähtely:




    Se siitä kapeakaistaisuudesta. Pädet taas vailla mitään ymmärrystä.

    Muodostat heppoisesti mielipiteitä, sillä et tiennyt edes mikä kappale messuilla soi ja en otaksuisi että olet itse kokeillut Harperthin kylkeä, sillä olit kuvaajankin todelliselle luonteelle niin sokea, eli sinulla ei ole käsitystä minkälaisesta värähtelystä todella puhutaan. Harberthin koppa värähtelee suurin piirtein kaikilla taajuuksilla 20 ja 600Hz välillä, joten ei ole äärimmäisen vaikeaa tehdä käden ja kuulon yhteistyöllä nopeaa arviota (onko värähtely laajakaistaista vai ei) pimpelipom-musiikilla, jossa pim, pom, pem ja pum soivat mukavasti erillään. Kokeile 20, 40, 80, 160, 320 ja 640Hz värähtelevää kartiota sormella kuuloaisti poissuljettuna tai ei - tuntuuko mitään eroa?

    Onko muuten sanomillesi asioille sormen taajuustunnistuskyvystä olemassa jotain hevosmiesten tietotoimistoa virallisempaa lähdettä? (tässä ei kylläkään kyse ole puhtaasti siitä vaan korvan ja käden yhteispelistä)

    /OT
    Viestiä muokkasi viimeksi LasseS; 23.09.2011 kello 15:18.

Sivu 4 / 6 Ensimmäinen 123456 Viimeinen

Posting Permissions

  • You may not post new threads
  • You may not post replies
  • You may not post attachments
  • You may not edit your posts
  •