Django (Sergio Corbucci 1966)

[Leterface]

Teinpä sitten tästä Blue Underground studion julkaisemasta 'spaghettilänkkäristä' ihan oman ketjunsa,
ihan vain koska tämä julkaisu mielestäni ansaitsee oman ketjunsa,
koska tämä on varmasti yksi kaikkien aikojen parhaimmista BD-julkaisuista - vanhasta 60-luvun elokuvasta.

Harmi vain että tämä on A-aluekoodattu. Tästäpä sitten löytyykin syytä vihdoin hankkia se A-alueen BD-soitin kakkos BD-soittimeksi.

HighDefDigest arvostelu: http://bluray.highdefdigest.com/3022/django.html

DVDbeaver vertailu: http://www.dvdbeaver.com/film/dvdcompare/django.htm

[hansolo]

http://www.avsforum.com/avs-vb/showt...0#post18711200

AVS:llä spekuloidaan Djangosta.

Kuvankaappausten perusteella leffan "filmirae" on kyllä erittäin hämmentävän näköistä. Samanlaista rakeisuutta on havaittavissa myös muutamissa muissa BU:n levyissä. Melkein jo tulin vakuuttuneeksi, että kyseessä ei voi olla oikea filmirae, vaan jotain keinotekoista ja lisättyä.

Heavy duty DNR + EE + Contrast boost + keinotekoista kohinaa = Django

[Leterface]

En väitä etteikö Blue Underground olisi jotenkin digitaalisesti muokannut Djangoa (Lowrykin myönsi lisänneensä digitaalista kohinaa Bondeihin). Mutta mielestäni, sekä kuvakaappausten ja esim. tämän arvostelun perusteella kyseessä on kuitenkin eräs kaikkien aikojen parhaista BD-julkaisuista vanhasta leffasta:

"Even with the many thousands of titles on Blu-ray at the moment, Django easily ranks as one of the most exceptional presentations on the format. This is a spectacular effort on the part of Blue Underground..."

[temeksi]

Jos puhutaan kuvalaadullisesti, niin ollaan aika kaukana parhaista. Mutta jos puhutaan transferin tasosta negatiiveihin, niin voi olla että on sieltä parhaasta päästä, olettaen tietenkin että tuo kohina negatiiveista jo löytyy.

[Leterface]

..kateuden ääniä eikä faktaa..pikkustudio ja genre jota kaikki eivät haluaisi nähdä, varsinkaan positiivisissa merkeissä..jota puoltaa hyvin vähäinen oikea keskustelu..ajatelkaa jos pikkusummalla oikeissa käsissä saa aikaan samaa kuin miljoonilla..se voi harmittaa alalla/näköalapaikoilla olevia..


Vertailun vuoksi: Saman firman tuotos kuin Django, Stendhal syndromen kohina näyttää yllättävän paljon samanlaiselta kuin Djangon kohina. Mutta Stendhal syndrome on vuodelta 1996 kun taas Django vuodelta 1966! Toisaalta molemmat leffat on kuvattu Italiassa mutta voisiko tosiaan olla kyseessä samanlainen filmi-laatu käytössä 30 vuotta? Vai onko kyse samanlaisesta manipuloinnista Djangossa ja Stendhal syndromessa? Miksi sitten kuitenkin Django näyttäisi sisältävän enemmän yksityiskohtia kuin 30v. nuorempi Stendhal syndrome?

Tässä lisää stendhal syndrome kaappauksia joista näkee hyvin kuinka paljon enemmän detaljia Djangossa on (vertaa esim. kasvokuvia).


Leffassa "300" tiedämme että käytettiin keinotekoista kohinaa. Silti "300" oli ja varmasti vieläkin on monien mielestä yksi parhaimpien kuvanlaadun BD-julkaisuista. Mutta "300" leffa on uusi leffa eikä sen manipuloinnilla saatu aikaan parempaa kuvanlaatua, se manipuloitiin ainoastaan "taiteellisten" seikkojen vuoksi (filmi näyttäisi vanhan ajan pätkältä eli realistisuutta yritettiin lisätä rakeella). Mutta mikäli Djangossa käytettiin vastaavaa tekniikkaa niin mielestäni siinä ollaan onnistuttu, vaikkakin vielä tueksi tarvitsi tarkempaa Django BD:n vertailua Djangon DVD-versioon jota en nyt äkkiseltään onnistunut löytämään.

Mielestäni "300:ssa" voi hyvinkin olla Djangoa vastaava kuvanlaadultaan (ja kuvamanipulaatioinniltaan). Mutta ottakaa nyt huomioon että "300" maksoi satoja miljoonia ja on uusi leffa kun taas Django oli vaatimattomalla budjetilla tehty elokuva..

[temeksi]

Mitäköhän kateutta ja ei faktaa tuossa aikasemmassakin viestissä taas oli?

Kuvanlaatu näyttää julkaisuna erinomaiselta, ehkä parasta mitä negatiiveilta irtoaa. But lets get real here, kohina on aivan älytön ja se hukkaa detailjia aivan turhaan, oli se sitten tarkoituksellista, taiteellista, budjetista johtuvaa tms. Aika kierosilmä saa olla jos tuon sanoo näyttävän yhtä hyvältä kuin vaikka 65mm, cinerama yms. kuvatut leffat samalta vuosikymmeneltä.

[hansolo]

..kateuden ääniä eikä faktaa..pikkustudio ja genre jota kaikki eivät haluaisi nähdä, varsinkaan positiivisissa merkeissä..jota puoltaa hyvin vähäinen oikea keskustelu..ajatelkaa jos pikkusummalla oikeissa käsissä saa aikaan samaa kuin miljoonilla..se voi harmittaa alalla/näköalapaikoilla olevia..


Vertailun vuoksi: Saman firman tuotos kuin Django, Stendhal syndromen kohina näyttää yllättävän paljon samanlaiselta kuin Djangon kohina. Mutta Stendhal syndrome on vuodelta 1996 kun taas Django vuodelta 1966! Toisaalta molemmat leffat on kuvattu Italiassa mutta voisiko tosiaan olla kyseessä samanlainen filmi-laatu käytössä 30 vuotta? Vai onko kyse samanlaisesta manipuloinnista Djangossa ja Stendhal syndromessa? Miksi sitten kuitenkin Django näyttäisi sisältävän enemmän yksityiskohtia kuin 30v. nuorempi Stendhal syndrome?

Tässä lisää stendhal syndrome kaappauksia joista näkee hyvin kuinka paljon enemmän detaljia Djangossa on (vertaa esim. kasvokuvia).


Leffassa "300" tiedämme että käytettiin keinotekoista kohinaa. Silti "300" oli ja varmasti vieläkin on monien mielestä yksi parhaimpien kuvanlaadun BD-julkaisuista. Mutta "300" leffa on uusi leffa eikä sen manipuloinnilla saatu aikaan parempaa kuvanlaatua, se manipuloitiin ainoastaan "taiteellisten" seikkojen vuoksi (filmi näyttäisi vanhan ajan pätkältä eli realistisuutta yritettiin lisätä rakeella). Mutta mikäli Djangossa käytettiin vastaavaa tekniikkaa niin mielestäni siinä ollaan onnistuttu, vaikkakin vielä tueksi tarvitsi tarkempaa Django BD:n vertailua Djangon DVD-versioon jota en nyt äkkiseltään onnistunut löytämään.

Mielestäni "300:ssa" voi hyvinkin olla Djangoa vastaava kuvanlaadultaan (ja kuvamanipulaatioinniltaan). Mutta ottakaa nyt huomioon että "300" maksoi satoja miljoonia ja on uusi leffa kun taas Django oli vaatimattomalla budjetilla tehty elokuva..

Minulla on tuo BU:n Django dvd (yksi niitä harvoja dvd-julkaisuja, joiden bonarilevy on Ø8 cm kokoa). Voin ottaa screenshotteja, jos on tarpeen. Oli "upgreidaus" mielessä, mutta meni ainakin toistaiseksi jäihin, kun aloin perehtyä uuteen BD:hen tarkemmin. Ainakin itse toivon lisää hyviä spaguja BD:lle. Seuraavaksi vaikkapa Il grande silenzio.

Djangon ja SS:n kohina voi hyvinkin olla samannäköistä, koska niihin on ajettu samalla softalla ja samalla algoritmilla jonkin detail boost kohinageneraattorin tekemää feikkikohinaa. Mutta enpä tiedä. En ole kumpaakaan leffaa nähnyt BD:nä, mutta sen sanon, etten ole ikinä missään elokuvassa teatterissa saati BD:llä nähnyt noin kummallisen näköistä "raekohinaa".

Katsokaapa nyt tuota ensimmäistä kuvavertailutriplettiä (Dvdbeaver), jossa Django seisoo kukkulalla arkun vieressä. Katkokaa varsinkin itse arvostelussa näkyvää pienennettyä kuvaa. Aivan omituisesti kuvan "kohina" pomppaa sieltä esiin. On niin feikin näköistä kuin olla voi . Seuraavaksi suurentakaa kuva 1920x1080 kokoon klikkaamalla sitä. Jopa EE-efektin (valkoinen reunakorostushuntu Djangon ääriviivoissa) päällä on tätä kummallista kohinaa (kuten myös mainittiin tuolla AVS:llä). Jos kohina olis lähtöisin filmiltä, niin jälkikäsittelyssä syntynyt EE peittäisi sen, mutta Djangossa näin ei käy. Tai sitten EE hunnun näköinen efekti on syntynyt jo kameran objektiivissa.

Mutta en kiellä, etteikö BD-version kuva ole selvästi parempi kuin dvd:llä. Samoin sankka kohina näyttänee hyvin erilaiselta, kun kuva pyörii sen 24 ruutua sekunnissa. Pysäytyskuva hämää jonkin verran.

[Leterface]

Hansolo olisi mielenkiintoista nähdä BU:n DVD:stä jokunen screenshotti, mielellään lähikuva Djangon kasvoista. Siis onko se sinun BU DVD se uusin versio joka on vissiin samasta masterista tehty kuin BD-versio?

[equilibrer]

Hansolo olisi mielenkiintoista nähdä BU:n DVD:stä jokunen screenshotti, mielellään lähikuva Djangon kasvoista. Siis onko se sinun BU DVD se uusin versio joka on vissiin samasta masterista tehty kuin BD-versio?

http://www.dvdbeaver.com/film/dvdcompare/django.htm

Tuollahan niitä on. Siellä on verrattu vanhaa Anchor bayn aikaista DVD:tä, BU:n uudempaa DVD:tä ja Blu-rayta. Minulla on tuo BU:n DVD-versio. Ja mielestäni tuossa BU:n DVD-versiossa on suurempi harppaus kuvanlaadullisesti aiempaan kuin nyt BD:ssä verrattuna BU DVD:hen.

Vaikka terävyyttä ja detaljia on BD:n myötä tullut selvästi lisää, on väripaletti mennyt jotenkin kummallisen "mustavalkoiseksi". Vähän samaan tyyliin itse asiassa kuin MGM Dollari-trilogiassa (vs. Italian julkaisut). Samoin tuo "rae", olkoon se sitten aitoa tai ei, on kyllä erikoisen näköistä. Jotenkin niin digitaalisen näköistä.

Ainakin kuvankaappausten perusteella näyttää siltä, että mielestäni paras olisi BU-DVD ja BU-BD:n versioiden välimuoto.

Mutta tosiaan, livenähän pitäisi nämä nähdä, aluelukitus tosin toistaiseksi joka tapauksessa esteenä.

[hansolo]

Hansolo olisi mielenkiintoista nähdä BU:n DVD:stä jokunen screenshotti, mielellään lähikuva Djangon kasvoista. Siis onko se sinun BU DVD se uusin versio joka on vissiin samasta masterista tehty kuin BD-versio?

Ilmeisesti juuri sama BU:n dvd-julkaisu (ei kai niitä ole kuin tämä yksi), jossa on italia ja englanti ääniraidat. Anchor Bay versio on sitten se vanha todella huonolla kuvalla ja pelkällä enkkudubilla.

Tosiaan, Dvdbeaverin vertailussa on käytetty myös BU dvd:n kuvankaappauksia. Voin toki ottaa muutaman uuden, jos tulee tosi tarpeeseen .

[Leterface]

Mitäköhän kateutta ja ei faktaa tuossa aikasemmassakin viestissä taas oli?

Kuvanlaatu näyttää julkaisuna erinomaiselta, ehkä parasta mitä negatiiveilta irtoaa. But lets get real here, kohina on aivan älytön ja se hukkaa detailjia aivan turhaan, oli se sitten tarkoituksellista, taiteellista, budjetista johtuvaa tms. Aika kierosilmä saa olla jos tuon sanoo näyttävän yhtä hyvältä kuin vaikka 65mm, cinerama yms. kuvatut leffat samalta vuosikymmeneltä.

En toki tarkoittanut tätä foorumia, pelkään vain ettei osata suhtautua neutraalisti Djangon tarkasteluun. Se mikä itseäni ihmetyttää lähinnä on että filmirakeen vahvat puolustajat eivät Djangoa ole puolustaneet..tosin filmirakeen vihaajien kommentteja en niin mielellään kuulisikaan..

Mutta mielestäni tämä Django on loistoesimerkki siitä miten vähän kuvaruutukaappaukset voivat kertovat jonkin BD:n todellisesta laadusta. Mutta nyt kun aluekoodit rajoittavat oman Djangon hankintaa niin täytyy ruutukaappaukset jotenkin yrittää analysoida..jospa sitten tulisi joskus tämänkin julkaisun takia hankittua se A-alueen BD-soitin.

[Leterface]

http://www.dvdbeaver.com/film/dvdcompare/django.htm

Tuollahan niitä on. Siellä on verrattu vanhaa Anchor bayn aikaista DVD:tä, BU:n uudempaa DVD:tä ja Blu-rayta. Minulla on tuo BU:n DVD-versio. Ja mielestäni tuossa BU:n DVD-versiossa on suurempi harppaus kuvanlaadullisesti aiempaan kuin nyt BD:ssä verrattuna BU DVD:hen.

Vaikka terävyyttä ja detaljia on BD:n myötä tullut selvästi lisää, on väripaletti mennyt jotenkin kummallisen "mustavalkoiseksi". Vähän samaan tyyliin itse asiassa kuin MGM Dollari-trilogiassa (vs. Italian julkaisut). Samoin tuo "rae", olkoon se sitten aitoa tai ei, on kyllä erikoisen näköistä. Jotenkin niin digitaalisen näköistä.

Ainakin kuvankaappausten perusteella näyttää siltä, että mielestäni paras olisi BU-DVD ja BU-BD:n versioiden välimuoto.

Mutta tosiaan, livenähän pitäisi nämä nähdä, aluelukitus tosin toistaiseksi joka tapauksessa esteenä.

Hyviä pointteja, olen myös ihan samaa mieltä väreistä. Ainoa ongelma on noissa dvdbeaverin kuvankaappauksissa se että DVD-versioiden kuvia ei saa suurennettua joten niitä ei kunnolla pysty vertaamaan BD-versioon. Tämä on muuten mielestäni yksi dvdbeaverin suurimmista synneistä muuten mielenkiintoisista, tosin ainakin välillä kyseenalaisista, kuvaruutukaappauksista.

[temeksi]

Itse en ole koskaan ollut filmirakeen/ kohinan ystävä, vaikka ymmärränkin jos se filmin tai laitteiston/ valoisuuden takia on sinne tullutkin. Sen poistaminen vain poistaa myös detaljia, eikä se ole suotavaa missään tapauksessa.

Mutta tätä kohinan lisäystä jälkeenpäin en ole ikinä ymmärtänyt. Jos haluaisin katsoa elokuvia siten, kasvattaisin moskiittoyhdyskunnan ja katsoisin parittelukuukausina sen läpi leffoja.

Enkä nyt tarkoittanut, että sitä tuohon Djangoon olisi lisätty.

[sokka]

Tuntuu pikkasen hassulta tämä keskustelu. Onko tuota nyt edes kukaan ostanut/saannut/katsonut läpi? Eihän nuo kuvaruutu kaappaukset kerro juuri mitään. Ainakaan omasta mielestä. Kun tuon lataseen siihen tv tai tykkiruudulle, niin eiköhän se selviä, mikä sen varsinainen laatu on

[Leterface]

Itse en ole koskaan ollut filmirakeen/ kohinan ystävä, vaikka ymmärränkin jos se filmin tai laitteiston/ valoisuuden takia on sinne tullutkin. Sen poistaminen vain poistaa myös detaljia, eikä se ole suotavaa missään tapauksessa.

Mutta tätä kohinan lisäystä jälkeenpäin en ole ikinä ymmärtänyt. Jos haluaisin katsoa elokuvia siten, kasvattaisin moskiittoyhdyskunnan ja katsoisin parittelukuukausina sen läpi leffoja.

Enkä nyt tarkoittanut, että sitä tuohon Djangoon olisi lisätty.

Melko samaa mieltä olen kanssasi. En minäkään mikään filmirakeen ystävä ole, mutta jos alkuperäinen filmi-laatu on ollut rakeinen niin ei sitä raetta tule yrittää poistaa.

Minua henkilökohtaisesti ei edes juurikaan haittaa muutkaan pienet ongelmat alkup. filmissä kuten pienehköt naarmut. Kyllähän niidenkin poistamisesta jotakin haittaa on, tosin ainakin tietokoneella on helppo käsitellä sellaisia hyvin tuloksin. Mutta mitenköhän filmin naarmujen kanssa on - tuhoutuuko alkuperäinen yksityiskohta miten? Djangon tapauksessahan spekuloidaan juuri DSR:n eli digitaalisesta naarmujen poistamisesta. Toisaalta naarmujahan poistetaan yleensä kaikista vanhoista leffoista BD:llä hyvinkin tehokkaasti.

Mielestäni tämä Django onkin mielenkiintoinen tässä suhteessa minulle koska se näyttää niin poikkeavalta esimerkiltä.

[sergio leone]

Filmirae ei ole sama läpi leffan. Yleensä päiväkohtaukset kuvataan hitaammalla filmillä jossa on pienempi rae ja yökohtaukset, tai valaistut nopeammalla, jossa on isompi rae. Negakoko vaikuttaa vielä enemmän. 70mm on ylivoimainen materiaali, tai vanha Vistavision. Jokainen tekstitys tai ristikuva lisää myös rakeiden määrää, koska niitä varten pitää tehdä dubbis negatiivista. Tunnustan pitäväni filmirakeesta. Jos se näkyy oikein, vanha leffa näyttää siltä miltä pitää. Rakeen poisto tekee kuvasta muovimaista. Naiset alkaa näyttää Johanna Tukiaiselta ja pistoolit kakkulapiolta. Mutta Django ei saa Ike Kanervalta tekstareita.

Kuvan digitaalisessa värimäärittelyssä keinotekoinen rae lisää kuvaan kontrastia, mutta hävittää samalla värien kuulautta. Yksi varomaton napinkääntö voi ryssiä koko homman. Djangossa on vähän on-off värit. Ja tuo rae näyttää enemmän digitaaliselta kuin filmirakeelta. Sitä on aika paljon myös päiväkuvissa. Eikä kuva kuitentaan ollut yliterävä. Jotain siinä on yritetty, ehkä juuri lisätä tuota kontrastia?

Julkaisu on kuitenkin mielestäni kunniakas ja katsottava. Reilusti parempi kuin dvd. Skaalaimella tuon rakeen saa kuriin kun pudottaa vähän terävyyttä. Eikä se ylipäätään ole luonnossa noin paha kuin stopparista luulisi.

[Leterface]

Kiitos Sergio Leone selityksestäsi siitä miksi Djangon (ja A Few Dollars More [MGM]) värit ovat haalistuneet.

Minua henkilökohtaisesti ei edes juurikaan haittaa muutkaan pienet ongelmat alkup. filmissä kuten pienehköt naarmut. Kyllähän niidenkin poistamisesta jotakin haittaa on, tosin ainakin tietokoneella on helppo käsitellä sellaisia hyvin tuloksin. Mutta mitenköhän filmin naarmujen kanssa on - tuhoutuuko alkuperäinen yksityiskohta miten? Djangon tapauksessahan spekuloidaan juuri DSR:n eli digitaalisesta naarmujen poistamisesta. Toisaalta naarmujahan poistetaan yleensä kaikista vanhoista leffoista BD:llä hyvinkin tehokkaasti.

Mielestäni tämä Django onkin mielenkiintoinen tässä suhteessa minulle koska se näyttää niin poikkeavalta esimerkiltä.

Vastaus naarmujen poistamiseen liittyvään ihmettelyyni löytyi AVS-ketjun (linkki yllä hansolon postissa) postista #66:

Three words; Digital Scratch Repair. You can either hire a team of people to use something akin to photoshop to handle every single spot of dirt on the print, or you can use an automated algorithm to try and zero out any "random" spec that appears only once out of every three frames. The former is preferable, of course, but the fact is computers are better at doing it than people sometimes. (Also, computers don't ask for an hourly wage.)

Not only does DSR erode away grain (which from a mathematical standpoint does look a bit like random noise), but if you process the transfer with DVNR first, it will make it easier for the algorithms to "tell" what is and isn't dirt/scratches. Having used scratch removal tools on VHS/LD sources, I can tell you that a little DVNR first goes a long way in getting rid of all sorts of print anomalies.

So now you have a "clean" copy of the film that doesn't have print damage, but it's also soft and looks rather digital. The easiest way to hide that fact is adding some digital noise on top to emulate the look of film grain. It's not a perfect solution, but it's by far the most cost effective way to deal with a dirty source.

Eli tietokone hoitaa naarmujenpoiston automaattisesti eikä freimi freimiltä photoshop-muokkaus-tyyliin tehdä aikaavievää (lue kallista) naarmujen poistoa. Lopputulos voi olla muovisen näköinen ja tämän takia lisätään sitten "tietokone-raetta" jotta muovisuus tai digitaalisuus ei paistaisi läpi ja jotta leffaan saataisiin taas alkuperäistä filmiä matkiva filmi rae.

[Leterface]

AVS:llä mietitään vielä kuvanlaatua. Mahdollisesti negatiivin skannaukseen käytetty skanneri on jättänyt jälkeensä kohinaa:

In other words, it might not be "DNR and re-graining" at all, but a scanner that doesn't handle film grain correctly, and the resulting digital noise causing nasty artifacting during the encode stage. This makes more sense to me than Lustig paying to de-grain then re-grain an image, and would help explain why the "grain" looks so digital.

toisaalta digitaalisen kohinan lisääminen ylläolevan maskaukseen ei ole poissuljettu:

... it would indeed be illogical for Lustig to de-grain and then re-grain the transfer. What more likely happened (if it did in fact happen) is that the master he received was already DNR'd and then BU just made the best of a bad situation by trying to mask things with synthetic grain. Whiggles isn't the only one who has come to a similar conclusion.

Eikä AVForums myöskään osaa kertoa kuvanlaadusta mutta antaa silti ikäänkuin varmuudenvuoksi vähän huonomman arvosanan Djangon kuvanlaadusta..

[marlan]

Djangon kuvassa on selvästi digitaalista kohinaa. Joissakin kohden se on aivan häiritsevän "kimaltelevaa". Filmirakeen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. On vaikea ymmärtää, mistä se on kuvaan ylimalkaan ilmestynyt ja mitä BU:ssa on toheloitu. Kohina on niin häiritsevää, ettei elokuvaa viitsi katsoa teräväpiirtona. Kun BD-soittimen pakottaa antamaan 480p-signaalia, kuva muuttuu siedettäväksi ja kohina alkaa "näyttää" filmirakeen kohinalta.

Tämä on sääli, koska esimerkiksi seuraavasta kuvakaappauksesta voi päätellä, että käytössä on ollut todella hyvälaatuinen filmi, jossa on terävä ja syvätarkka kuva ja värit ovat kohdallaan:



Aivan hyvin HD-siirto olisi voinut olla samaa laatua kuin tämä: Clint & Ed. Käytännössä Djangon kuvanlaatu muistuttaa hiukan "Suurta Fortunaa", jossa kuvaan on tarkoituksella lisätty maalausmaista efektiä:

[Leterface]

Tuli katsottua äsken Django. Vaikea tietää mitä missäkin BU on BD:lle tehnyt. Sanoisin että tarkoituksella on ollut tehdä, (omille) silmille alussa hyvin häiritsevää digi-kohinaa joka tututtaa silmät digi-kohinalle joka vaihtelee suuresti koko leffan ajan, sekä ollaan haluttu yrittää luoda paikoin hyvin huonoille ja paikoin erinomaiselle negatiivi-siirrolle yhdenmukaisuutta.

Jännä kun monista mustista taustoista puuttuu kohina kokonaan kun taas etualan tekstuureissa näkyy kohinaa. Sanoisin että tämä on kuin Lowryn parhaat Bondit - ollaan pyyhitty yksittäisistä freimeistä kohinaa ja likaa/naarmuja. Mutta kuten Djangon alkuteksteisteissäkin pahoiteltiin - alkup. negatiivit ovat huonossa kunnossa tai ehkä oikeammin ajattelisin että ne ovat hyvin vaihtelevasti säilyneet (parhaimmillaan kuin uudet ainakin BU:n käsittelyn jälkeen?).

Eli alun melkein päänsäryn aiheuttavan välkkyvän kohinan jälkeen kohinataso parantuu koko ajan (no ihan lopussa se palaa miedosti - ehkä se kuitenkin peittää oikeaa kohinaa joka kuitenkin olisi alussa ollut varmaan vähemmän häiritsevää), mutta parhaimmillaan kohina ei ollenkaan häiritse tai sitten se on silloin pelkkää skannerista lähtenyttä kohinaa joka ei välky häiritsevästi. Mielestäni muistuttaa M (MoC) kuvan kohinaa ja M:n kuvanlaatua onkin jokapuolella kehuttu kun taas Djangon mielipiteet ovat olleet vaihtelevia.

Itse antaisin BD:lle arvosanoiksi yhteensä noin 8 kuvanlaadulle (jopa 9 jos lähinnä alun häiritsevä välkkyvä teko-kohina puuttuisi), 8 italo-äänille enkkua vielä edes kuulematta (9 antaisin jos mono olisi oikeasti 1 kanavaista (keskikaiuttimesta) eikä 1 Left + 1 Right mikä onkin joku ihme trendi BD:llä) ja 9 antaisin itse elokuvalle arvosanaksi.