eli tässä suunnittelen subwooferkoteloa. ja nyt mietin että paljon tuommonen 12" subwoofer SUUNNILLEEN syrjäyttää tilavuutta kotelossa? subi on hertz es300d.. ja onko noissa valmistajan kotelosuosituksissa otettu kyseinen subin syrjäyttämä tilavuus huomioon? eli kun esim. tuo hertzin valmistaja suosittelee jotain 29.4l suljettua, niin pitääkö tehä vähä isompi tuosta, vai juuri tuon kokoinen?
Viestiä muokkasi viimeksi Junnuh; 14.04.2009 kello 23:50.
yleensä aina on elementin viemä tilavuus otettu huomioon.Viestin alkuperäinen lähettäjä: Junnuh
mutta tuo on hyvin paljon mutu arviota että miten arvuutella oikea kotelo sillä joskus valmistajan suosittelema kotelo on oikean kokoinen tai jopa liian suuri (harvoin) mutta lähes poikkeuksetta liian pieni (varmasti toimii siinäkin kotelossa mutta soundi ei ole parhaimmillaan)..
hatusta veikkaamalla suosittelen kokeilemaan ensin parilla erikokoisella kotelolla esim 30l ja 45l jotta selviää paremmuus.
jossakin vanhassa autosoundissa vertailtavana olevat 12" elementit olivat useimmiten noin 20-35litran koteloissa mutta melkein kaikista sanottiin että soivat huonosti ja nimenomaan väärin mitoitetun kotelon takia (liian pieni)
(autojen subikotelot ovat kuitenkin lähes aina noin 30-50l kokoiset refleksinä tai jopa 15-30l suljettuna mutta nuo on paljolti elementistäkin riippuvia asioita... itse tekisin autoon aina liian suuren kotelon kuin liian pienen sillä suurempaa voi aina pienentää [hiekkaa sisään haluamansa litrojen verran tms] )
Viestiä muokkasi viimeksi pinkeliviinica; 15.04.2009 kello 01:44.
Elementtiä ei tarvitse huomioida käytännössä. Perusteet:
Kultakorva-turbohifisti) elementissä on kookas magneetti joka syö pois litratilavuutta, mutta koska kotelon etulevy on 5...10 cm paksu, elementille sahattava reikä synnyttää valtavasti vapaita ilmalitroja, jotka kompensoivat magneetin ja tukevarunkoisen elementin varastamaa ilmatilaa.
Pahvikorva-kaduntallaaja) elementti on pienimagneettinen peltirunkoinen ja kotelo ohutseinämäinen. Magneetti vie pois yhtä mitättömästi tilaa kuin ohutseinäinen etulevyreikä tuo.
Ongelmia tulee vasta siinä tapauksessa jos joku kaheli sijoittaa kalliin järeän elementin kiinni ohutseinäiseen koteloon, tai panee halvan tarjouselementin kiinni kolmen tonnin betonikoteloon. Silloin kumoamiskaava ei enää päde, pitää tarkemmin laskea elementin varastama tila ja etulevyreiän luoma vapaa ilma.
Samoin jos kiinnittää elementin kotelon sisäpuolelle, silloinkin pitää laskea tarkemmin asiat. Mitä eksoottisemman rakenteen tekee, sitä enemmän laskettavaa syntyy, esim. jos elementillä on koteloiseinässä upotus-suuntain tai kotelon muoto muistuttaa vetelää kumiperunaa.
Helppo tapa päästä suunnilleen kärryille, on panna elementti pöydälle kartio kohti kattoa ja kaataa kartioon hiekkaa tai muuta kuivaa ja puhdasta ja epämagneettista rouhetta, mitata paljonko rouhetta kartioon mahtuu. Vettäkin voi käyttää jos kartio ja ulkoripustukset ovat muovia/kumia. Hiekkaa pannaan samaan tasoon asti, missä etulevyn ulkopintakin on. Pinta-asennustavassa elementin laipan takapinta on se taso, johon hiekka ulotetaan. Näin selviää paljonko kartio suunnilleen varastaa ilmaa kotelosta.
Muistetaan tietysti huomioida se ilma, jonka etulevyreikä synnyttää; lisää kotelon tilavuutta. Eli jos etulevy on 5 cm paksu ja elementtireikä on kooltaan 30 cm, se luo vapaata ilmaa 3,534 ltraa. Ja jos kartioon mahtui hiekkaa vaikkapa yksi litra, silloin kotelo on edelleen 2,534 litraa liian iso, johtuen elementtireiän luomasta lisätilasta.
Elementin rungon viemää tilavuutta ei kannata laskea, liikaa työvaivaa ja tulos kuitenkin on jossain desilitran-parin paikkeilla. Lasketaan vain magneetin viemä tilavuus. Jos magneettimöykky on vaikkapa 10 cm paksu ja 15 cm halkaisijainen kiekko, se syö tilavuutta pois 1,767 litraa. Kotelossa on edelleen "liikaa" litroja 0,767 litraa. Sen voisi kadottaa tukipuihin, mutta vaihteeksi annetaan toinen kikka avuksi:
Kätevä tapa alle litran kadottamiseen on upottaa elementtiä syvemmälle etulevyyn. 30 cm kokoisella elementtireiällä 0,767 litraa katoaa kun upotetaan elementti 10,85 mm aiottua syvemmälle, tai tehdään etulevystä vain 39,15 mm paksu, eikä 50 mm kuten aluksi aiottiin.
Amatöörin kotelossa koteloilman lämpeneminen pilaa ääntä korvinkuultavasti enemmän kuin se lievä virhe, mikä syntyy jos ei huomioi elementin tilavuutta mitenkään. Ei siis ole mitään hyötyä pohtia elementin viemää epäolennaista tilavuutta, ellei ENSIN opettele kotelon lämmönsiirtoa; pidä koteloilmaa vakiolämpöisenä. Suljettu kotelo on se kaikista pahin kotelotyyppi lämpöopillisesti, siksi on suorastaan naurettavaa keskustella elementin viemästä tilavuudesta, ellei lämpöasioita ensin ole ratkaistu.
Suljetussa kotelossa himoluukuttajan elementiksi kelpaa oikeastaan vain metallikartioinen metallipuhekelarunkoinen versio, siinä hukkalämpö poistuu kartion kautta. Pahin vaihtoehto on pahvikartio, se on lämpöeriste, silloin kotelo vaatii erillisen lämmönvaihdon. Joko metallinen kotelo mieluiten sisältä ja ulkoa rivoitettuna, tai erillinen neste- tai ilmakierto.
Juu, metallinen kotelo on suljetuksi kätevä. Itse tein myös omaan 15 litran suljettuun metalliseen autosubi koteloon 1,5mm reiän tasaamaan lämmön aiheuttamia painevaihteluita kotelon sisällä.
joo. koska en mikään hifisti ole, niin enköhän tee jonkun 30-32l suljetun kotelon. itse en varmasti pieniä eroja huomaa.
Olipas taas melkoinen teoriapläjäys meidän perfektionisti-DVB-G:ltä...
Ihan huvitti lukea, kuinka tarkkaa se on... Käytännössä kun se ei ole... Muutaman prosentin heitto kotelotilavuudessa ei vaikuta äänenlaatuu niin paljoa, että sitä moni kultakorvakaan kuulisi, puhumattakaan nyt jostain normaalista kaduntallaajasta.
Ja harva normaali kaduntallaaja autoonsa mitään 5-10cm:n seinämällä olevaa koteloa tekee, 2-3cm (20-30mm) on paljon lähempänä totuutta.
Posting Permissions
Vastaa lainaamalla