Ylläolevan mukaan antennimuksiin mahtuisi siis 2 kanavaa, puskemalla 3.Viestin alkuperäinen lähettäjä: unreal
Ja kuten tiedämme, SD-puolella kanavia on sullottu liikaa mukseihin, joten sama tapahtunee HD-puolellakin. Joten hyvinkin 4-5 kanavaa voisi tulla muksiin.
Äänikin vie oman osansa ja EPG jne.
Toki resoluutiokin vaikuttaa. En tiedä kumpi vie enemmän tilaa, 720p vai 1080i. Digitan testien mukaan 720p on usein parempaa kuin 1080i.
Viestiä muokkasi viimeksi Mika; 03.09.2009 kello 21:12.
Ei toki ole päätöksiä olemassa, mutta sanotaan nyt vaikka näin, että jos kaikki viisi verkkotoimiluvan haltijaa painottavat T2:n käyttöönottoa, niin ainakin itse harkitsisin viimeistään tässä vaiheessa, mitä suomenkieliseen mainostekstiin kannattaa laittaa. Ainakaan en pistäisi lupauksia "maanpäällisen verkon teräväpiirtolähetyksistä" mainostekstiin, DVB-T MPEG4-tuki toki voidaan jossain mainita.
Luonnollisesti nämä mainokset on tehty ennen tuon päätöksen julkaisua, mutta silloinkin tilanne oli vähintäänkin epävarma ja varmasti Sonyllä myös oli tiedossa, että on hyvin mahdollista, ettei Suomessa tulla ikinä DVB-T HD:ta näkemään laajassa mittakaavassa lähetyksissä, joten voi tuota maanpäällisen teräväpiirron pitämistä markkinointiteksteissä pitää vähintäänkin kyseenalaisena markkinointitaktiikkana, oli yleiseurooppalaisia mainoksia tai ei.
Kuten sanottua, mitään valheitahan noissa esitteissä ei ole, vaan laitteen ominaisuudet kyllä siinä ihan selkeästi sanotaan, mutta tavallisen kuluttajan nyt ei voi olettaa tietävän niin paljon, että osaisi tuota "maanpäällisen verkon teräväpiirtoa" tuosta välttämättä kyseenalaistaa.
1080i:ssä on 12,5% enemmän informaatiota kuin 720p50:ssä. Jos siis lasketaan pikseleitä per sekunti.
DNA:n kaapelissa näkyvät kuusi HD-kanavaa on jaoteltu kolmeen muxiin: VoomHD ja Nelonen HD, C+ Film HD ja C+ Sport HD sekä kolmantena Viasatin kaksi HD-kanavaa. Ainakin VoomHD/Nelonen HD muksissa on lisäksi muutama SD-kanava. Esim. Liv (hulppealla 6.9 Mbits virtauksella). Kaikki muksit ovat QAM256 moduloinnilla eli aika lailla maksimaalinen DVB-C kaista käytössä. Nelonen HD vaikuttaa olevan vakiobittivirralla n. 15-16 Mbits + ääni 256 kbits. C+ Film HD:tä yhden illan seuranneena (näkyi jostain syystä salaamattomana) sen bittivirta oli hyvin adaptiivinen ja vaihteli kuvan kompleksisuuden mukaan jopa välillä 10-23 Mbits. Päälle sitten vielä normi ja dd5.1 ääniraidat. VoomHD:tä seurasin useamman kuukauden edellisten olympialaisten tienoilla ja kanavan kuvassa vilahteli aika ajoin aika pahojakin kompressiovirheitä, vaikka päällisin puoli kuva oli hyvää HDTV-tasoa. Bittivirrasta ei tietoa, mutta kompressiovirheistä päätelleen välillä liian vähän.
DVB-T2:sen välityskyvystä saa ehkä parhaiten tietoa DVB:n julkaisemasta implementation guidelinesta eli täältä:
http://www.dvb.org/technology/standa...Guidelines.pdf
Sivulla on 53 on laskettu kapasiteetteja erilaisilla parametreilla. Jos tuolta nyt ottaa vaikka 256QAM:n 2/3 code ratella, niin kapaa olisi UHF:llä (8Mhz kaista) noin 40mbit/s. Eli VHF:llä suunnilleen 40*7/8 = 35mbit/s. Jos voidaan käyttää pienempää virheenkorjausta, niin sitten kapaa on vielä enemmän.
Eli vastaavat pikselikellot ovat 1920x540(interlaced)x50 = 51,84 MHz ja 1270x720(progressive)x50 = 46,08 MHz.
Natiivi 720p lähetyksissä voi olla 50 tai 60 todellista kuvaruutua sekunnissa. Eli 50 tai 60 oikeasti eri ajanhetkellä kuvattua ruutua. Tämän huomaa esim. 720p NHL-lätkälähetyksissä tai muissa vastaavissa nopeaa liikettä sisältävissä urheilulähetyksissä. Liikesumeudesta ei ole tietoakaan verrattuna 1080i muotoiseen urheilulähetykseen.
Mitä se laitevalmistajia liikuttaa, mihin beetta-testiin viestintäministeriö/YLE kansan tällä pakottaa. Telkkari on varustettu eurooppalaisella teräväpiirtovirittimellä. Piste.
Yle tai viestintäministeriöhän ei tässä tapauksessa ole pakottanut ketään yhtään mihinkään vai meinaatko, että sieltä ollaan vuorotellen käyty kulisseissa uhkailemassa kaikkia viittä verkkooperaattoriksi tarjolla olevaa firmaa sanomaan, että aikovat lähettää T2:lla? Toimilupahan nimenomaan ei edellyttänyt T2-lähettämistä, joten ihan omiin johtopäätöksiinsä perustuen ovat kaikki viisi firmaa tuohon kuitenkin päätyneet.
Jos laitevalmistajia ei kiinnosta, minkälainen mielikuva käyttäjille jää siitä, millaisilla argumenteilla laitetta on heille myyty, niin ei siinä mitään. Se on yksi tapa tehdä bisnestä, myydään tuotteita korusanoilla ja näiden muututtua pettyneiksi kuluttajiksi etsitään uusia asiakkaita. Tässä kyseisessä tapauksessa jää vielä oiva takaporttikin: syytetään Yleä, viestintävirastoa ja vielä verkko-operaattoreitakin, kun eivät valinneet sitä tekniikkaa, millä heidän laitteensa toimii.
Ehkä iso osa asiakkaista uskookin, ettei esimerkiksi Sonyllä tiedetty, että on ylipäätään mahdollista, ettei heidän televisiollaan näkisikään maanpäällisiä lähetyksiä Suomessa ja kuran saa, taas kerran, niskoilleen Yle ja muut tahot. Tosiasia kuitenkin on, että varmasti tiedettiin, T2-suunnitelmat ovat olleet julkisia jo aikapäiviä, eikä ainakaan missään minun silmiini osuneessa kommentissa ole ikinä luvattu T-standardin HD-lähetyksiä, joten kyllä tuo maanpäällisen teräväpiirtosisällön käyttäminen markkinoinnissa on korkeintaan toivotaan, toivotaan-tyyppistä tuuripeliä.
Edelleen, ymmärrän isojen konsernien euroopanlaajuisen mainostuksen, mutta kyllä minusta valmistajien kannattaisi olla huolissaan siitä, mitä tekee merkin imagolle se, jos mainosteksteissä hehkutetaan ominaisuutta, jolla ei todennäköisesti tee ko. maassa yhtään mitään. Vaikka syyn voisikin vierittää muiden niskoille, ei se poista sitä tosiasiaa, että asia on ollut tiedossa ja siitä olisi voitu rehellisesti kertoa, mutta eipä kerrottu.
Jos vertaa vaikkapa Sonyn UK-sivuilla olevia ominaisuustietoja samasta TV-mallista Suomen vastaavaan listaan, niin heti pistää silmään, että tuo "Voit katsella maanpäällisen verkon ja kaapeliverkon teräväpiirto- ja tavallisen tarkkuuden lähetyksiä sisäisen MPEG-4 AVC-virittimen avulla" löytyy pelkästään suomenkielisestä materiaalista. Brittilän mallissa mainostetaan itse asiassa vain SD-tunereita, vaikka laite (katsoin tietoja W5500:sta) kyllä sisältää Briteissä ihan samat ominaisuudet kuin Suomessakin. Jokainen voi pohtia, miksi näin on, emme voi sitä tietenkään tietää, mutta itse veikkaisin, ettei haluta antaa harhaanjohtavaa kuvaa siitä, mitä televisiolla oikeasti Britanniassa tulevaisuudessa näkee.
Tulee DVB-C2 käyttöön ja jäävätkö uudet hienot Welhon Wboxit hyllyn päälle pölyttymään?
Aika älyvapaata ettei toista noista muxeista toteuteta dvb-t tekniikalla. Siihen voitaisiin laittaa vaikka 3 ilmaista hd kanavaa(nelonen hd, voom hd, ja joku muu)
Maksukanavia varten sitten dvb-t2 muxi.
Nämä luvathan ovat kuitenkin vain 2016 asti kai? Sen jälkeen voitaisiin mennä dvb-t2:lla. (ylen kanaville yks dvb-t mpeg2 muxi 2016 jälkeen)
Tuskin ihan kovin nopeasti. Kaapelissa on teknologiat HD-lähetyksille valittu (DVB-C + H.264). Kaapeliverkoissa kuitenkin riittää välityskykyä ihan DVB-C:lläkin...
Miksi? Kun kerran joutuu ostamaan HD-boksin, jos haluaa HD-lähetyksiä katsella, niin eikö se ole sitten sama ostaa kerralla DVB-T2-tuella varustettu? Vai onko sinulla kenties jo ostettuna nykystandardin mukainen HD-boksi tai -televisio odottamasssa antenniverkon lähetyksiä?
Verkkotoimiluvan haltija voi valita, käyttääkö se televisiolähetyksissä nykyistä DVB-Ttekniikkaa
vai uudempaa DVB-T2-tekniikkaa. Toimilupaviranomaisen tavoitteena on, että
maanpäällisissä teräväpiirtolähetyksissä käytetään viimeistään vuodesta 2017 DVB-T2
jakelutekniikkaa.
http://www.lvm.fi/c/document_library...=DLFE-6935.pdf
Kuten Kaptah76 totesi yllä, niin tuskin(ainakaan niin nopeasti jos ollenkaan), koska kaistaongelmat eivät ole samanlaiset kuin terrestial-puolella.
Juu löytyy erillinen boksi ja on myös tv jossa on mpeg4 tuki. Varmasti suomessa on kymmeniä tuhansia dvb-t/mpeg4 virittimellä varustettuja telkkareita.
Eikös näillä laitteilla näy kumminkin SD-lähetykset? En näe mitä järkeä olisi alkaa tuhlaamaan muutenkin jo rajoitettua kaistaa muutaman myydyn telkkarin takia, jotka kumminkin saadaan DVB-T2 yhteensopiviksi ulkoisella virittimellä.
Kannattaa huomata, että vielä ei ole oikeasti DVB-T2 laitteita saatavilla. Ja kun niitä tulee, ne eivät aluksi toimi kunnolla. Ja kun ne alkavat maailmalla toimia, huomataan ettei niissä ole tukea conax-paritukselle, eivätkä ne käy Suomeen jne. Vielä on pitkä matka siihen, että Suomesta löytyisi oikeasti Suomessa toimivia DVB-T2 -laitteita.
Lähettelin pari päivää sitten Koreaan mailia suomen antenni-HD:n tilanteesta. Ja ensimmäinen kysymys oli "ei kai siihenkin tule se conax-pairing?". Samainen valmistaja on aiemmin (olisko ollut about 12kk sitten) kertonut, että ei ole olemassa kuin yksi piiri joka osaa hoitaa conaxit, paritukset, HD:t jne. ja kyseinen piiri oli kuulemma "bad quality".
EDIT: Onhan yllämainitusta "bad quality" kommentista jo about 15kk. Kyseinen piiri ei myöskään tue esim DivX:iä. http://www.dvdplaza.fi/forums/showth...22#post1045314
Viestiä muokkasi viimeksi Mika; 03.09.2009 kello 21:11.
Monille sisäinen tv:hen integroitu viritin on ehdoton käyttömukavuustekijä. Ja luultavasti h.264 DVB-T/C telkkuja on myyty parin viime vuoden aikana kohtuullisen paljon. Itse en tosin kuulu tähän ryhmään, koska nykyään vähintään kahdella virittimellä varustettu erillinen tallentava digiboksi on vaatimus. Lähiaikoina vähintään kahdella virittimellä varustettu erillinen HD-digiboksi. Syynä tietenkin se, että ohjelmat voi katsoa silloin kuin itse ehtii eikä silloin, kun se lähetys sattuu tulemaan. Siinä mielessä en ole juurikaan kiinnostunut telkkujen viritinpolitiikasta. Pieni kiinnostus toki on siinä mielessä, että maksukanavan korttia voisi välillä vilauttaa myös olohuoneen telkun virittimessä (vielä mennään kuvaputkella), jos tykkiä ei jaksa käynnistellä. Tämähän on mahdollista, kun kortinlinkitys on mahdollista tehdä enintään kolmeen saman talouden HD Cable Ready -virittimeen.
Onneksi näyttää siltä, että kaapeliasiakkaat ovat hieman paremmassa asemassa niin tekniikan kuin tarjonnankin osalta. Nykyinen DVB-C QAM256 modulaatiolla tarjoaa jo riittävästi kaistaa per muksi ja muutenkin taajuusaluetta on tarjolla hurjasti enemmän verrattuna DVB-T puoleen. En näe järkevää tarvetta DVB-C2 tekniikalle, kun siitä saatava lisäarvo on aika olematon.
Sinällään tämä on mahdollinen skenaario ainakin jollain tasolla, mutta sen verran täytyy nyt kuitenkin muistaa, että DVB-T -> T2-muutos ei välttämättä ole komponentti- ja ohjelmistotasolla niin suuri muutos kuin esimerkiksi MPEG4 ja HD-resoluutioiden tukeminen on ollut, joka sinällään on tuntunut piirisarjoissa ja laitteissa sujuneen melko kivuttomasti, nykyiset HD-kelpoiset laitteet eivät ole millään tavalla epävakaampia kuin SD-laitteetkaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö ongelmia voisi tulla, kysymys on vain siitä, miten hyvin piirisarja- ja ajuritasolla DVB-T2-toteutuksissa onnistutaan, mutta perussääntöhän yleensä on se, että ohjelmiston / laitteen kompleksisuuden kasvaessa virheiden todennäköisyys kasvaa myös merkittävästi.
Conax-pairing chipin huonosta laadusta tai epävakaudesta en tarkemmin tiedä, mutta sen verran, mitä olen noita pairingia tukevia laitteita nähnyt, niin ihan yhtä vakaasti ovat toimineet kuin normaalilaitteetkin, myös salauksenpurun suhteen. Ei se silti tarkoita, että Korealaiset olisivat hakoteillä, voihan se olla, että piiri vaatii esimerkiksi laitteen tekijältä paljon enemmän työtä virheisiin varautumisessa yms. Suht monessa laitteessa tuo Conax pairing-tuki kuitenkin jo on, joten jos tuo ilmeisesti siis ainoa piiri olisi aivan mahdoton, niin kyllä asialle varmaan olisi nyt jo jotain tehty.
Jotenkin alkaa tuntua siltä, että kun tämän terrestiaali-HD:n kanssa on Suomessa vetkuteltu jo niin pitkään, niin pieni lisäodotus ei tätä soppaa enää pahemmaksi tee.
Eikös kannattaisi odottaa AVC 4.2-profiilin laitteita, jos kerran DVB-T2:lla aloitetaan? Saataisiin saman tien tuki 1080p50:lle ja 1080p24:lle. Ei tarvitsisi heti alkaa itkemään vanhentutta tekniikkaa. Super-HD eli AVC5.0-profiili ei kuitenkaan tule kaistavaatimusten vuoksi kyseeseen terrestiaaliverkossa (satelliissa kylläkin).
Posting Permissions
Vastaa lainaamalla