Nuo tehokuutiomittaukset ovat epäkäytännöllisen armottomia saatanoita koska ne vedetään todellakin hana auki l. lätkä lattiassa maksimijännitteellä. Siis Suomeksi sanottuna volumesäädin niin auki kuin menee. Ei kovin käytännöllistä suurimmalle osalle käyttäjistä. Kuin autolehdessä kiihdytystesti neljäänsataan. "Joo, ei tällä paskalla pääse kuin 200 km/h."
Vahvistimet voisikin demomielessä koeponnistaa myös kiinteällä tosielämän slummikajarilistenerirealiteetti-jännitetasolla, vaikkapa 5 voltilla.
Nämä vastaisivat ajoneuvovertauksena nykyisen (yksinään) melko typerän näköisen datsunilla lentoonlähdön yrittämisen sijasta kiihdytystä sataseen.
Näin käytännöllistä mittaustietoa esittämällä pystytään välttämään tuhansia turhia laitejojoon hyppäämisiä vuositasolla, kuten nyt esitettyjen todellisuutta murheellisempien käppyröitten johdosta tulee tapahtumaan.
Oikea tapa lukea talla pohjassa mitattua powerikuutiota on katsoa paljonko koneesta lähtee jännitettä johonkin impedanssiin/vaihekulmaan. Esim Yamahasta lähtee kahteen ohmiin yli 10 volttia millä saa SPL-rajoitteisympäristössä metelöinnistä turpaansa jo n. 9 volttia sitten. Mittaukset oli tehty vieläpä kerrassaan 1 ohmiin asti, minkä impedanssinen passiivikaiutin lasketaan Reaaliäänentoiston piirissä jo oikosuluksi l. suunnitteluvirheeksi. Oikosulkutehoja ei kannata eikä tarvitse mitata, jokainen vahvistin kyllä hyytyy hitsaustestissä.
Rajoittamattoman SPL:n ympäristössä l. kun volikkaa käytännössä todellakin saatetaan kääntää ihan kunnolla, kaikki järkevät tarvitsijat älyävät siirtyä päätevahvistuksessa tällaisten irtolaatikkoleikkien sijasta suoraan puhdasrotuisimpien Aktiivikaiuttimien käyttäjiksi.

Vastaa lainaamalla

Kuunteluarviot herättivät huvittuneisuutta, kun ovat aika ristiriitaisia, tosin kuuntelijoilla onkin aika erilaiset taustat.

