Otetaan lähtökohdaksi himmennyksen pohdinnalle 1000 mA kuluttava ledi (CREE R2, koka pohdin nyt omia juttujani). Merkittävä valon himmennys tapahtuu kun virta pudotetaan kolmannekseen, siis 333 milliampeeriin. Seuraava pykälä on kolmannes tästä eli 100 mA. Seuraava 33,3 mA ja sitten 10 mA. Vaikka säätö siis olisi portaaton, nämä mainitut askelmat olkoon esimerkkeinä komponenttien laskemisessa.
Verkkolaitteena olkoon sama josta jo olen jauhanut yllä. Se säädetään 9,0 volttiin (1000 mA virtaa poweri jaksaa antaa). Ledejä pannaan 2 kpl sarjaan. Lisäksi voidaan tarvita pieni etuvastus sarjaan, arviolta 0,5 ohmia, mutta tämä asia pitää tutkia käytännön testeillä erikseen. LM317 kytketään jänniteregulattoriksi, yllätys yllätys. Näin voidaan käyttää heikkotehoista potentiometria, jopa logaritmista jos niin halutaan.
Maksimikirkkaudella virtaa kulkee 1 ampeeri ja kumpikin ledi saa tällöin noin 3,7 volttia. 484 lumenia valoa lähtee. LM317 kuumenee 1,3 wattia.
333 mA virralla kumpikin ledi saa noin 3,2 volttia. Noin 200 lumenia valoa lähtee. LM317 kuumenee 0,9 wattia.
100 mA virralla kumpikin ledi saa noin 2,8 volttia. Noin 80 lumenia valoa lähtee. LM317 kuumenee 0,3 wattia.
33,3 mA virralla kumpikin ledi saa noin 2,5 volttia. Noin 30 lumenia valoa lähtee. LM317 kuumenee 0,1 wattia.
10 mA virralla kumpikin ledi saa noin 2,2 volttia. Noin 10 lumenia valoa lähtee. LM317 kuumenee 0,05 wattia.
LM317 ei siis oikeastaan tarvitse jäähdytyslevyä, mutta joku kolikon kokoinen alumiiniplätty siihen silti kannattaa ruuvata. Noin yksi watti tehoa häviää regulaattoriin.
Ledit luonnollisesti vaativat jäähdytyslevyn, kuten teholedit aina. Niihin menee sähköistä tehoa 0...7,4 wattia himmennysasennosta riippuen.
Verkkolaite on hakkurimallia, sen hyötysuhde lienee 80% paikkeilla. Eli maksimikirkkaudella kun ledit saavat 7,4 wattia ja LM317 imee 1,3 wattia (=8,7 W), poweri syö sähköverkosta noin 11 wattia. Tämä suhteessa ledien 7,4 wattiin tekee kokonaishyötysuhteeksi noin 67%.
100 mA virralla (0,56 W 5,6 V ledeille, 0,9 W 9 V powerista, sähköverkosta kenties 1,5 W) kokonaishyötysuhteeksi tulee noin 37%.
Potikan arvo ja säätöalue mitoitetaan niin, että regu antaa suurimmillaan 7,4 volttia (tai 7,5 volttia). Kannattaa käyttää erillistä trimmerivastusta, jolla säädetään maksimikirkkaus niin, että virta on tasan 1000 mA himmennyspotikan maksimiasennossa.
Himmeän pään asennossa ledeille tarjotaan yhteiseksi jännitteeksi suunnilleen 4 volttia eli 2 volttia per ledi. LM317 toki kykenee laskemaan antojännitteensä 1,2 volttiin eli 0,6 volttiin per led, jolloin ledit ovat täysin pimeänä, mutta niin alas jännitteessä ei ole tarvis mennä. Mikäs "valaisin" se sitten enää on, jos se ei valaise yhtään mitään, tai valaisee yhtä paljon kuin television standby-ledi.
Siispä himmennyspotikan+trimmerien avulla säädetään regun antojännite alueelle 4,0...7,5 volttia, tällä jännitealueella valovoimakkuus säätyy muutamasta lumenista 484 lumeniin.
Siispä jännitereguloinnillakin pystyy ledin kirkkautta säätelemään ja vieläpä kohtuullisen tyydyttävin hyötysuhtein ja mukavalla potikkatuntumalla. Säilyttäen valon välkkymättömyyden ja äänen surinattomuuden kaikilla kirkkauksilla.
Säädettävä virtaregulointi LM317-regulla on hankalampi juttu, potikan säätöalue on epäergonominen ja potikka on kallis ja epämukava käyttää. Trimmerimielessä kertasäätöisenä ikävä potikka vielä toimii (esim. akvaarion detaljivalona), mutta ei päivittäin säädettävänä päävalona tai lukuvalona. Potikan tuntuman pitää olla mukava, ei saa olla rohiseva lanka-tehopotikka, jollaista virtaregulointi tarvitsee.
0...100% portaattomasti säädettävä virtaregulointi muilla ratkaisuilla (valmiit himmentimet) tulee myös kalliimmaksi, ainakin jos välkkymätöntä valoa tarvitaan.