Etusivu  ·  Keskustelufoorumit  ·  Tarinatupa  ·  Chatti  ·  WebMail  ·  Kuvagalleria  ·  Leffa-arvostelut  ·  Kilpailut  ·  DVD-luettelointi  ·  DVD-tietokanta  ·  DVD-julkaisuaikataulu ·  Uudet julkaisut ·  Markkinapaikka  ·  Trailerit  ·  Muistilista  ·  TV-ohjelmat  ·  Teatterileffat  
Viestit 1 - 13 / 13

Aihe: Reikälevyt, vaatekaapit jne. takaseinän akustoinnissa

  1. #1

    Reikälevyt, vaatekaapit jne. takaseinän akustoinnissa

    Moi!

    "Kotistudiossani" on takaseinällä vierekkäin kaksi lattiasta kattoon ulottuvaa 60cm-levyistä vaatekaappia. Kaapit ovat täynnä vaatteita, pyyhkeitä ym. pehmeitä tekstiileitä.

    Voisinko hyödyntää kaappeja resonaattorina, diffuusorina ja absorbaattorina koskematta niiden sisältöön muuten kuin ehkä tiivistämällä/vuoraamalla ovet ja muut seinät?

    Kaapin ovet ovat tyypillistä valkoista, jäykkää ja kovaa linoleumi- tms. levyä ja ajattelin vaihtaa ne reikälevyyn, mutta minkäkokoisia pitäisi reikien olla, jotta ovi tulisi sopivan läpinäkyväksi äänelle, ellei toimisi diffuusorinakin?! Vaihtoehtoisesti voisin kairata oven täyteen erikokoisia reikiä. Mitä jos kairaan muutamia nyrkinmentäviä aukkoja, vai pitääkö koko pinta porata täyteen pienempiä reikiä?

    Reikälevyn etupuolelle laitan Parocin 4cm akustiikkalevyn, jolloin ovista tulee jälleen siistit. Olen tilannut 6kpl pakkauksen em. 120cm x 60cm levyjä, joita laitan myös vähän kattoon ja sivuseinille ensiheijastuskohtiin.

    Lisäksi ajattelin rakentaa syvän kaapin takaosaan 10-20 cm paksuisen raskasmattoresonaattorin tekemällä raskasmatosta väliseinän.

    Onko tässä hommassa akustisesti järkeä pienessä huoneessa vai rikonko vain kaapin ovet turhaan?

    t. Tiitu.
    Viestiä muokkasi viimeksi Tiitu; 09.07.2005 kello 10:27.

  2. #2

    hellat lentelee ja kaulimet perässä

    hmm? Onnistuisikohan tällainen yhdistetty absorbaattori-diffuusori-bassoloukko?

    Yleensäkin, voiko bassoresonaattorin eteen laittaa absorptiolevyä?

    ... Maallikosta tuntuisi siltä että voi aivan hyvin, koska matalat taajuudet läpäisevät absoptiolevyn.
    Viestiä muokkasi viimeksi Tiitu; 09.07.2005 kello 12:17.

  3. #3
    Sen verran on idea yön aikana kypsynyt, että nyt on kaksi ajatusta, joissa kummassakin ovet säilyvät ehjinä:

    1) Jätän ovet paikoilleen, tiivistän ne ikkunatiivisteellä ja käytän useaa magneettilukkoa vetämään ovet tiukasti tiivistettä vasten. Koko kaappi toimii silloin levyresonaattorina. Peitän ovien ulkopinnan akustiikkalevyllä ja kaapin takaosan täytän vaimennusmateriaalilla.

    2) Korvaan ovet urheilutiloihin tarkoitetuilla, valkeilla lasikuituvahvisteisilla akustiikka-levyillä, jotka läpäisevät matalimmat taajuudet (alle ~100 Hz) suurimmaksi osaksi. Kaappien takaseinään teen levyresonaattorin sekä matalille että keskibassotaajuuksille, ellen sitten tee laajakaistaista, jonka etuseinä on vinossa (ts. ilmavälin paksuus muuttuu lineaarisesti).

    Molemmissa vaihtoehdoissa kaappia voi käyttää liinavaatevarastona aivan kuten ennenkin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pelkään vain ovien olevan liian jäykkien. Molemmissa pelkään kaapin tyhjänä olevien tilojen kumisevan. Saas nähdä. Eikö kukaan muu ole tehnyt tällaista aikaisemmin?
    Viestiä muokkasi viimeksi Tiitu; 10.07.2005 kello 13:27.

  4. #4

    Rekisteröitynyt
    touko  2003
    Sijainti
    Oulu
    Viestejä
    261
    Yksi vaihtoehto on liitetyn kuvan tyyppinen säleovi. Säleikön taakse voi optiona harkita myös maskikankaalla päällystettyä akustiikkalevyä. Korkea WAF-kerroin, tuskin tulee sanomista.
    Tuon tyyppistä säleovea on ollut valikoimissa ainakin Topi-Keittiöllä, kun yhdet sellaiset löytyvät allekirjoittaneen keittiöstäkin.

    T.Clavurion
    Attached Images Attached Images

  5. #5

    Rekisteröitynyt
    maalis 2003
    Viestejä
    10 072
    Seinällisissä komeroriveissä olen pitänyt ovia muutaman sentin raollaan (10-15 asteen kulmaero saatava), jolloin kaappeihin pääsee äänet helpommin sisään, ja vinot ovet diffusoivat keski-ylätaajuuksia paremmin. Pöly toki samalla menee likaamaan tekstiilit ja kaapeissa majailevan roinan, mutta niin tapahtuu aina jos reikiä ovissa on, tai ovessa on kaislaa/ruokoa/ritilää/verkkoa. Eli joku erillinen "lakanaovi" tai pressu tarvitaan pölyjä estämään, kun itse pääovet ovat raollaan.

    Sinulla ilmeisesti on nesteviilennys satojen kilowattien sähkömagneeteille, koska kestomagneeteilla et saa luotua satojen/tuhansien kilojen puristusvoimaa, joka vaaditaan painetiiviyden luomiseksi. Lähin realistinen vaihtoehto olisi pakastimien magneettitiivisteet, joihin lisäksi sivellään vaseliinia. Unohda siis painetiiviys, ellet ymmärrä asian vaatimia rakenteita oikein. Tee ennemmin mekaaniset vipuvarsipuristinhelat, joilla väännetään ovi tiiviisti kiinni. Kuten ikkunoissakin tapahtuu. Kiilavoimalla jäykkäkin tiiviste litistyy. Joskin oven on oltava erittäin järeä ja vääntymätön, kuten kaiuttimien huoltoluukutkin. Vakiot komeron ovet eivät kelpaa. Unohda tiivistys, liian vaikeaksi menee.

    KAKSI KOMEROA? Teet niille sitten mitä tahansa, niiden synnyttämä muutos äänenlaatuun vastaa vain sitä osuutta, joka niillä on kyseisen seinän pinta-alasta. Jos seinä on 10 neliömetriä, ja kaapeilla on yhteensä otsapintaa 1 neliömetri, vaikutus on 10% luokkaa. Mitä isompi huone, sitä mitättömämpi efekti, koska myös esineiden tilavuudet vaikuttavat. Eli 100 kuution huoneessa 1 kuution komerolla ei saa mitään vaikutusta, mutta 10 kuution opiskelijaboksiin sillä jo saakin tuntuvan vaikutuksen luotua.

    Ja pinta-aloista/tilavuuksista kun puhutaan, "prosentit" ovat logaritmisia tai jotain muuta kuin maallikko luulee. Jos esimerkiksi käyttää kuutiometrin verran jotain akustomateriaaleja, ei kahdella kuutiometrillä saa tuplasti parempaa vaikutusta aikaan, vaan vaikutuksen parantumiseksi tarvitaan ennemminkin aina nolla perään hintalappuun. Eli aluksi ostetaan 100 eurolla jotain, mutta seuraavaksi onkin oistettava 1000 eurolla jotain, että saisi samanlaisen parannuksen aikaan. Tai jotain vastaavaa. Varmaa kuitenkin on se, ettei 2 komeroa muuta asioita yhtään mitenkään. Koko seinällinen komeroita olisi minimissään oltava. Ja sekin vasta vaikuttaa yhdellä osuudellaan, eli 5 muuta pintaa huoneessa vaatisi myös komerorivit, tai jotain muuta urakointia.

    Jos 2 komeroa ovat irtonaisia, sitten niiden sijoittelulla voi hakea kokeilemalla jotain etuja (resonanssien tasaaminen), mutta paikallaan ollessaan niistä ei paljon iloa ole, vaikka ne sulloisi täyteen mineraalivillaa.

    Objektin sijaintipaikalla on suurempi merkitys kuin objektin mitoilla.

  6. #6

    rahaa palaa!

    Ovien raollaan pitäminen lienee siis helpoin ratkaisu, mutta kyllä ritiläovikin olisi hieno. Pölyyntymistä en ajatellutkaan. Kiitos neuvoista!

    Muista toimista mainittakoon etuseinän juuri tekemäni vuoraus vaimennuslevyillä, jotka peittävät seinästä noin puolet. Tämän tein kaiutinvalmistajan suosituksen mukaan, vaikka en päässytkään ihan 20 sentin paksuuksiin. Kattoon roikkumaan ja sivuseinille asennan noin 10 kpl Parocin akustointilevyjä. Hankin ne Mid Oy:stä Helsingistä. Lisäksi sain "edullisesti" 8 kpl lievästi pintaviallisia bassoloukkoja, jotka sijoitan huoneen nurkkakohtiin. Ko. loukkoja pidetään kokonsa ja hintansa huomioiden markkinoiden parhaina ja ne toimivat laajalla taajuusalueella matalista bassoista diskanttiin. Tässä on lisätietoja akustiikkaihmeistä: http://www.realtraps.com/products.htm#minitraps.

    Ikkunaseinälle tulee vaimon valitsema paksu verho. Kuuntelu/soittopaikan sijoitin 38%:n etäisyydelle etuseinästä. Etukaiuttimien välistä kulmaa voin vaihdella helposti välillä 30-90 astetta. Jälkimmäinen on jossain ammattistudiossa antanut erinomaisia tuloksia, vaikka optimi taitaakin olla sterokuvan kannalta 60 asteen kohdalla (tasasivuinen kolmio). Koska huoneeni on liian pieni ja epäedullisen muotoinen, on tärkeää heijastusten vähentämiseksi vaimentaa bassoja mahdollisuuksien mukaan. Perimmäisenä tavoitteena on koko taajuusvasteen tasoittaminen. Elektroniikka hoitaa sitten lopun. Absorptiolevyjä on myös tarvittaessa helppo siirrellä. Diffuusiosta vastaa laskostetun verhon lisäksi koko seinän peittävä kirjahylly ja puolet toisesta sivuseinästä peittävä pienempi kirjahylly, joka sijaitsee ikkunan vastaisella seinällä. Käytännön syistä johtuen sijoittelu ei siis ole ihan symmetrinen. Tämän enempää ei tälle huoneelle nyt kannattane tehdä ja ensiviikolla nähdään miten hyvin MiniTrapit toimivat!

    Kunhan tytär tn. muutaman vuoden kuluessa lähtee pesästä, niin sitten olisi haaveissa poistaa koko väliseinä vaatekaappeineen, jolloin saisin oikean kokoisen ja muotoisen studion. Hellasärö tosin tullee tämän estämään, sillä jo nyt olen astunut reilusti yli turvallisen rajan. Empiiristen havaintojeni mukaan hellasärö kasvaa eksponenttikäyrääkin nopeammin. Keksisipä joku näkymättömän akustointitavan! Onneksi sentään sain sijoitettua laitteet niin, etteivät ne näy viereisiin huoneisiin ja "pilaa asuntomme Fengshuita".
    Viestiä muokkasi viimeksi Tiitu; 13.07.2005 kello 20:30.

  7. #7
    Säle- tai reikäovea voisi harkita ulkonäönkin puolesta, mutta kahden kaapinoven akustinen vaikutus voi jäädä vähäiseksi. Levyresonaattori taas voi mennä liian extremeksi ja vaikeaksi, mutta toisaalta palkitsevaksi, jos sille on oikeasti tarvetta ja lupa heltiää. Huoneesta näyttäisi muutenkin tulevan aika vaimea, mutta kerro sitten, miten akustointi onnistui varsinkin MiniTrappien suhteen.

    Lainaus Viestin alkuperäinen lähettäjä: Tiitu
    Empiiristen havaintojeni mukaan hellasärö kasvaa eksponenttikäyrääkin nopeammin. Keksisipä joku näkymättömän akustointitavan! Onneksi sentään sain sijoitettua laitteet niin, etteivät ne näy viereisiin huoneisiin ja "pilaa asuntomme Fengshuita".
    Näkymättömyys tuntuu yleisestikin olevan monen naisen toive: kaiuttimet, laitteet, johdot, akustointi...

  8. #8
    Joo, mikään ei saisi muuttua - paitsi jos se tapahtuu huomaamatta, eikä muutosta huomaa ainakaan näkö- tai hajuaistilla. Naiselliset tunteet pitäisi osata huomioida joka vaiheessa, mutta kerrankos ne yllättävät kaiken ennakointikykymme. Välillä tuntee itsensä lähes sokeaksi. Juuri kun on keksinyt ratkaisun, niin se muuttuukin Fengsuin tms. mielessä kelvottomaksi.

  9. #9

    MiniTrapit

    Minitrapit saapuivat lentokentälle ja laatikoista poistettuna sain mahtumaan vanhan, ison Volvon takapenkille kaikki kahdeksan. Yhtään enempää ei olisi mahtunutkaan, joten siinä mielessä tilaus oli optimaalinen. Farmariauto olisi kyllä ollut poikaa, sillä niin tiukaksi meni. Noutamalla itse ja kuskaamalla samalla huolintapaperit säästyi melkein 200,-.

    MiniTrapit ovat siistiä työtä. Valkoiset ja beiget menevät värin puolesta hyvin yhteen, joten kannatti todellakin tilata tarjolla olevista ylijäämäkappaleista, joita on saatavilla alennuksella 150 dollarilla. Hieman nämä tuoksuvat vuorivillalle tms, vaikka päällä onkin tiivis pintakangas. Vaimon mielestä hajua oli senverran, että jouduin imuroimaan jokaisen huolellisesti. Siitä huolimatta oli edessä hellasäröä ja huonosti nukuttu yö. ... Eilisillan ja tämän päivän olenkin sitten (puoli)onnellisena ollut sulkeutuneena studiooni, ja samalla on henk.koht. varmistunut, etteivät nämä aiheuta allergiaoireita. Olen nimittäin allerginen lähes kaikille eläimille. Jos joku saa selville mitä materiaaleja näissä käytetään, niin olisin tiedosta kiitollinen!

    Kuuntelutestien jälkeen voi vain todeta, että nämä toimivat. Eron muihin huoneisiin huomaa heti, kun astuu ovesta sisään. Pienessä huoneessani on matalien kanssa ongelmia, mutta nyt olen paljon tyytyväisempi erotteluun. Katto kaipaa vielä absorptiolevyjä, jotka saanen viikon kuluessa. Niiden asentaminen onkin sitten jo toinen juttu hellasärön vuoksi. (En ole edes viitsinyt kertoa, että levyjä on tulossa kattoonkin.) Muovipintaiselle betonilattialle jää muusikoiden ja studiosuunnittelijoiden suosituksesta vain ohut matto, jonka voisi poistaa kokonaankin. Katon vuoraus onkin studiossa parempi vaihtoehto, koska mikit osoittavat aika korkealta alaviistoon, jolloin kaiuton "taivas" takana on hyödyksi ja lattiapinta antaa kuuloaistille realistisen maahavainnon.

    Lopullisessa asennuksessa noudatan tätä kuvaa numerojärjestyksessä: http://www.realtraps.com/placing_mt2.gif. Jos MiniTrapit kiinnostavat, niin lukekaa myös seuraavat ja katsokaa RealTrapin demovideot: http://www.realtraps.com/howto.htm ja http://www.realtraps.com/videos.htm
    Viestiä muokkasi viimeksi Tiitu; 21.07.2005 kello 12:52.

  10. #10

    Akustiikkalevyjä

    Kattoon ja sivuseinille tuleekin sitten Master beta-levyjä, kun ne ilmeisesti ovat hyviä juuri musiikkitiloihin: http://www.ecophon.fi/templates/eco_...e1____2924.asp
    Viestiä muokkasi viimeksi Tiitu; 20.07.2005 kello 18:28.

  11. #11

    Rekisteröitynyt
    elo    2003
    Sijainti
    V
    Viestejä
    558
    No jopas muuten onkin hurjaa kamaa nuo Minitrapit, absorptiokerroin pitkälti yli yhden melkein koko taajuuskaistalla. Hieno tilasto.

  12. #12
    Tämä johtuu siitä, että myös paneeleiden reunaosat absorboivat tehokkaasti, ei vain etupinta. Sivuseinämien pinta-ala on lähemmäs 50% etuseinän pinta-alasta, eikä sitä standardin mukaan voida huomioida muunnettaessa Sabineita absorptiokertoimiksi. Yksityiskohtaisempi selostus löytyy kirjoituksesta "Measuring Absorption": www.realtraps.com/art_measure.htm

    Lue em. artikkelin toinen osa: "The Numbers Game".
    Viestiä muokkasi viimeksi Tiitu; 22.07.2005 kello 08:33.

  13. #13

    Rekisteröitynyt
    elo    2003
    Sijainti
    V
    Viestejä
    558
    Entäs jos käyttäisinkin noita levyjä poikittain, absorptioala säilyy samana, mutta otsapinta-ala pienenee standardin mukaan alle neliöjalaksi. Silloinhan absorptiokerroin 1 kHz taajuudella lähentelisi jo kahtakymmentä!

    Yritin vain hienovaraisesti vihjata, että valitsemalla itselle sopivimmat kohdat kaavoista ja standardista saadaan lopputulokseksi hienoja käyriä ja marketing BS:iä. Toimiihan noikin levyt tarkoituksessaan hyvin, mutta ei niitten lasivilla mistään graalin maljasta ole jauhettu. Samaan lopputulokseen pääsee vaikka ympäripäällystetyllä Bullerskivalla, ei tartte mennä merta edemmäs kalaan.

Posting Permissions

  • You may not post new threads
  • You may not post replies
  • You may not post attachments
  • You may not edit your posts
  •