Bass shaker

[Ykskytä]

^ B-vaihtoehto on ehdottomasti parempi. Kumien kovuudella on väliä. Systeemin ominaistaajuus olisi hyvä saada jonnekkin alueelle 10-20 Hz. Tähän tarvitaan verrattain pehmeät kumit. Toisaalta kumien on oltava riittävän kovat ja kookkaat että ne kestävät päälle tulevan painon. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta laskea sopivia kumeja, niin sitten kannattaa hankkia muutamia erilaisia ja kokeilla mitkä sopivat parhaiten. Kumit eivät ole kovin kalliita, mutta vieläkin edullisemmaksi tulee, jos saa sovittua kaupan kanssa vaihto- tai palautusoikeuden.

[Laffer]

Itsellä on toteutettu tuolla A-vaihtohdolla jo pelkästään sen takia että piti saada minimoitua lattiaan siirtyvä värinä, en muutenkaan ymmärrä miksi buttkickerlevyn ja itse reclinerin väliin pitäisi kumit laittaa, sehän vaan vaimentaisi noita efektejä ja taas jos lattian ja reclinerin välistä puuttuu vaimennus niin tärinät siirtyy lattiaan?

[latexii]

Itsellä on toteutettu tuolla A-vaihtohdolla jo pelkästään sen takia että piti saada minimoitua lattiaan siirtyvä värinä, en muutenkaan ymmärrä miksi buttkickerlevyn ja itse reclinerin väliin pitäisi kumit laittaa, sehän vaan vaimentaisi noita efektejä ja taas jos lattian ja reclinerin välistä puuttuu vaimennus niin tärinät siirtyy lattiaan?

Itselläkin oli ekaksi a-vaihtoehto, nyt rakentelin alustan ja toteutin tuon b-vaihtoehdon ( http://aijaa.com/0007010116721 ). Joo ei tuossa missään vaiheessa BK-levyn ja reclinerin väliin tullutkaan kumeja. a-vaihtoehdossa ne tulin reclinerin jalkoihin ja b-vaihtoehdossa levyn pohjaan eli lattiaa vasten.

Paremmat tutinat sai tosiaan irti b-vaihtoehdolla. Etrasta sai kyllä tosi hyvin noita kartio ja tasapuskimia. Itellä jäi ylimääräsiä jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.

[Ykskytä]

^^ Ymmärsin B-vaihtoehdon olevan juuri tällainen. Eli rakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna: tuoli, levy, kumijouset ja lattia.

[Laffer]

Joo ymmärsin tuon B-vaihtoehdon väärin enkä niinkuin sinulla nyt on. Itseasiassa itsellä oli alunperin niinkuin tuossa kuvassa mutta vaihdoin sitten a-malliin koska tuoli nousi liian korkealle ja levy itsessään piti (ehkä) ääntä niin tein sitten kiinnityksen suoraan tuolin runkoon.

[Ykskytä]

Paremmat tutinat sai tosiaan irti b-vaihtoehdolla. Etrasta sai kyllä tosi hyvin noita kartio ja tasapuskimia.

Voitko laittaa vielä muille vinkiksi minkälaiset ja kokoiset kumit toimivat parhaiten?

[latexii]

Voitko laittaa vielä muille vinkiksi minkälaiset ja kokoiset kumit toimivat parhaiten?

Toki joo, eli itellä käytössä ton levyn alla siis 4 kpl kartiopuskimia ( puskimet ovat 50mm lev x 50mm kork, näissä on myös 20mm m8 kierre). Nämä painuivat about ~7mm kasaan allani (minä + tuoli + 21mm vaneri). Voisin kuvitella että esim. suuremman sohvan alla vaikkapa 6 kpl näitä voisi olla ihan toimiva.

[Ykskytä]

Nämä painuivat about ~7mm kasaan allani (minä + tuoli + 21mm vaneri).

Kiitos, tuo vastaa kumin ominaisuuksista riippuen suunnilleen 6-8 Hz ominaistaajuutta. Buttkickerille voisi sopia korkeampikin taajuus, mutta tämä ainakin takaa että vain ne matalimmat taajuudet liikuttavat tuolia.

[latexii]

Kiitos, tuo vastaa kumin ominaisuuksista riippuen suunnilleen 6-8 Hz ominaistaajuutta. Buttkickerille voisi sopia korkeampikin taajuus, mutta tämä ainakin takaa että vain ne matalimmat taajuudet liikuttavat tuolia.

Toi ominaisuustaajuus jäi itellä vähä pimentoon. Ajatuksena olis vielä testata niin että laitan 6 noita kumitötsiä tosiaan tuonne pohjaan (tällähetkellä siis neljä) nousisko toi ominaisuustaajuus silloin ? ... perhana ku ei voi koskaa tyytyä mihinkään

[Ykskytä]

Ajatuksena olis vielä testata niin että laitan 6 noita kumitötsiä tosiaan tuonne pohjaan (tällähetkellä siis neljä) nousisko toi ominaisuustaajuus silloin ?

Kuudella kumivaimentimella puristuma on pienempi, n. 4.7 mm. Tämä vastaa suunnilleen 7.3 - 9 Hz ominaistaajuutta eli muutos on vielä verrattain pieni.

[latexii]

Kuudella kumivaimentimella puristuma on pienempi, n. 4.7 mm. Tämä vastaa suunnilleen 7.3 - 9 Hz ominaistaajuutta eli muutos on vielä verrattain pieni.

Hämmennetään vielä sitten vähän.. Eli kovemmalla seoksella tai useemmalla vaimentimella saisi tuota nostettu tuonne 15hz hujakoille ? Mietin että olisko tuossa tasapuskimet parempia kun kartio ? ne ei paljon kasaan painu. Neljälläkin kivasti tutisee, mutta nojoo.. ainaha sitä on parannettavaa

[Ykskytä]

Eli kovemmalla seoksella tai useemmalla vaimentimella saisi tuota nostettu tuonne 15hz hujakoille ?

Kyllä, kahdeksan kumivaimenninta nostaisi ominaistaajuuden luokkaan 8.5 - 11 Hz.

Mietin että olisko tuossa tasapuskimet parempia kun kartio ?

Jos paino kumien päällä on aina sama, niin kumivaimentimien muodolla ei ole juurikaan väliä. Kartiot toimivat paremmin erisuurilla kuormilla, koska ne painuvat jo pienelläkin kuormalla mukavasti kasaan mutta suuri kuormaa ei lisää painuma samassa suhteessa kuin kuorma lisääntyy. Tällöin ominaistaajuus pysyy paremmin halutulla alueella.

[Erikoismies]

Nyt pukkaa ongelmaa itsellä. Yritän saada penkkeihin täristimiä, vaan eivät jostain syystä tärise mihinkään suuntaan. Olen vetänyt "kotiteatterivahvistimelta(DENON 1910) basso lähdöstä Y-haaralla piuhan iän ikuiseen Marantziin. Mihin se kuuluu laittaa siellä? On vain AUX R/L-paikkoja ja lukee IN vieressä.. Tällä hetkellä olen kytkenyt L(IN?):iin sen denonilta tulevat piuhan. Marantsilta lähtee Leftin kaiutin lähdöstä jakkaraan sarjaan kytkettynä Basspump 3:set(2x)..

Olen koittanut säätää volumea tästä erillisestä vahvistimesta volumea, mutta ei pärise eikä pörise mihinkään.. Suoraan Denonilta vetäistynä kaiutin lähtöistä tärisi vain vähän.. Vinkkejä?

[Ykskytä]

Olen vetänyt "kotiteatterivahvistimelta(DENON 1910) basso lähdöstä Y-haaralla piuhan iän ikuiseen Marantziin. Mihin se kuuluu laittaa siellä? On vain AUX R/L-paikkoja ja lukee IN vieressä.. Tällä hetkellä olen kytkenyt L(IN?):iin sen denonilta tulevat piuhan. Marantsilta lähtee Leftin kaiutin lähdöstä jakkaraan sarjaan kytkettynä Basspump 3:set(2x)

Marantz on ilmeisesti integroitu- tai päätevahvistin? Kytkentä kuullostaa olevan oikein. Onko kanava-asetukset oikein? Riittääkö vahvistimessa teho? Onko kaiutinkaapelit oikosulussa? Oletko kokeillut yleismittarilla että signaali menee läpi? Millä signaalilla olet yrittänyt saada Basspumpeihin liikettä? Signaalissa tulee olla niiden toistokaistalla olevaa taajuutta, esim. 50-80 Hz. Miten täristimet toimivat jakkarasta irroitettuna?

[Erikoismies]

Marantz on ilmeisesti integroitu- tai päätevahvistin? Kytkentä kuullostaa olevan oikein. Onko kanava-asetukset oikein? Riittääkö vahvistimessa teho? Onko kaiutinkaapelit oikosulussa? Oletko kokeillut yleismittarilla että signaali menee läpi? Millä signaalilla olet yrittänyt saada Basspumpeihin liikettä? Signaalissa tulee olla niiden toistokaistalla olevaa taajuutta, esim. 50-80 Hz. Miten täristimet toimivat jakkarasta irroitettuna?

Marantz on integroitu. Se on ihan perus 2-kanavainen vahvistin. Taitaa olla n. 2*30w. Pitää kokeilla tuo yleismittari homma ensin. Ilman tuota välivahvistinta sain pientä liikettä basspumppeihin.
Alkaa kuullostamaan, että seuraavaksi lähdetään katsomaan toista vahvistinta Pahoittelen viivästynyttä vastausta!

[latexii]

Oletko haaroittanut Denonin Basso (subwoofer preout) lähdön, vai meneekö sulla sieltä vaan tohon marantziin ? Oletko koittanut nostaa subbarin tasoja denonista / onko vaikutusta ? Itse joskus vanhan vaffin haaroitin että meni aktiivisubulle ja pöristimille ni joutu aika rapiaan tasoja nostamaan..

[Ykskytä]

Itse joskus vanhan vaffin haaroitin että meni aktiivisubulle ja pöristimille ni joutu aika rapiaan tasoja nostamaan..

Signaalitaso määräytyy jännitteen mukaan. Haaroitin jakaa virran kuormitusimpedanssien suhteessa, mutta ei vaikuta jännitteeseen. Haaroittimella ei siis pitäisi olla vaikutusta signaalitasoon.

[DVB-G]

Paitsi jos haaroitukseen (väärin)käyttää summainta, jossa on sarjavastuksia sisällä. Silloin ääni kyllä hiljenee haaroituksessa reilustikin, riippuen niistä vastusarvoista sekä summaimeen liitettyjen muiden laitteiden ottoimpedansseista. Minimaalinen vaikutus on myös antavan laitteen antoimpedanssilla, mutta se on linjatasoisilla laitteilla niin järeä eli matala (1...150 ohmia), ettei sitä tarvitse huomioida.

Haaroitin tai jakaja ei sisällä vastuksia sisällään, eikä vaimenna signaalin tasoa käytännössä lainkaan, kunhan ei väärinkäytetä liian monella kuormalaitteella. Yhden signaalin saa jakaa siedettävästi neljälle tarvitsijalle. Silloin 4 kpl esim. 20 kilo-ohmin ottoja vaikuttaa yhdeltä 5000-ohmiselta kuormalta vahvistimen annon nenässä, ei ongelmaa.

Summain tai mikseri pitää sisällään vastuksia (tai audiomuuntajia), ja voi hyvinkin vaimentaa signaalin tasoa esim. 6 dB kun vain yksi haara on käytössä. Molempien haarojen rinnakkaisella hyödyntämisellä taso putoaa vain esim. 3 dB; se on pienempi paha, mutta silti paha. Turhat vastukset myös lisäävät hurinaongelmia ja taajuusvastemuutoksia, joten jos vastuksia ei ihan välttämättä tarvita, niitä ei kannata turhaan käyttää.

Audiomuuntajan tapauksessa signaalin taso voi myös noustakin haaroituksessa, kunhan syöttävä laite jaksaa antaa riittävästi virtaa, koska muuntaja repii tuottamansa jännitenousun kasvattamalla virranottoaan. Tällaisessa tapauksessa signaali kannattaa haaroittaa enintään kahdelle laitteelle ja sekin sitten vaikuttaa vahvistimen nenässä neljän tai jopa useamman laitteen kuormitukselta, riippuen miten suuren jännitenoston muuntaja suorittaa.

Haaroitus (vastuksilla/muuntajilla) voi tappaa diskantit, etenkin ultraäänet vaimenevat ja etenkin jos kaapelit ovat pitkiä ja huonolaatuisia. Tästä ei ole mitään haittaa subbarille tai keskiäänitaajuuksille, mutta jos haaroittelee ääntä, joka on matkalla diskantille tai superdiskantille, haaroitin täytyy valita/suunnitella huolellisesti ja kaapelien täytyy olla pienikapasitanssisia.

Haaroitus (vastuksilla/muuntajilla) voi tappaa sub-bassotaajuudet! Jos siis tarvitsee 1...20 Hz taajuuksia vaimentumattomana, pitää haaroitus suunnitella+rakentaa huolella. Voi samalla joutua tuplaamaan subbarivahvistimen dc-erotuskonkan kapasitanssin, että haaroituksen aiheuttama taajuusmuutos kompensoituu pois. Tai voihan sitä aktiivisuotimella erikseen korostaa alimpia taajuuksia jos summain niitä nielee pois jostain syystä. Audiomuuntaja vaimentaa ääritaajuudet eli sub-bassot ja ultraäänet.

Eniweis, kannattaa tietää mitä on tekemässä kun jakaa/summaa signaalia, ettei tule yllätyksenä tason muutos tai ääritaajuuksien vaimentuma. Onneksi taajuusvasteen aaltoilua ei käytännössä esiinny linja- tai kaiutintasoilla leikkiessä, toisin kuin esiintyy vinyylisoittimien äänirasioita ja kaapelointeja ja kuormia hiplatessa.