pteittinen

Asuksen BDS-700 on Blu-ray-soittimen ja mediatoistimen hybridi, jonka speksit antavat luvan odottaa vallan pätevää monitoimikonetta viihdekeskuksen sydämeksi. Käyttöohjelmiston virheet ja parin tärkeän ominaisuuden puuttuminen nostavat kuitenkin sillan pystyyn, ainakin tähän hätään.

Marvellin (ei se Disneyn ostama sarjakuvajulkaisija) Armada 1000 SoC -piirin ympärille rakennettua BDS-700:ää on jo tovin uumoiltu päteväksi vaihtoehdoksi Oppon Blu-ray-soittimille. Syynä moisiin aatoksiin lienee pääasiassa se, että BDS-700 on raudaltaan pitkälti sama soitin kuin Oppo BDP-93.





Samaan mediaprosessoriin perustuminen ei kuitenkaan tee Asuksesta Oppoa. Prosessorien ja komponenttien lätkiminen piirilevylle on helppo juttu: haaste piileekin soittimen ohjelmiston kehittämisessä, eikä piiritoimittajan System Development Kitillä yksistään pötkitä vielä kovin pitkälle.

Sisältä ja takaa
Ensin vähän speksejä. Marvellin mediaprosessorin kylkeen on ympätty puoli gigaa RAMia ja 2 gigaa NAND-muistia. Mediaprosessorissa on itsessään vain HDMI 1.3 -standardin mukainen lähetin, joten prosessori käyttää erillistä Silicon Imagen HDMI 1.4a -lähetintä 3D-yhteensopivuuden takaamiseksi. Äänipiiri on 24-bit/192kHz Cirrus Logic CS4398. Videon jälkikäsittely, jos sellaista tarvitaan, hoituu Marvellin kehutulla Qdeo-prosessoinnilla.



Yhtä USB2.0-liitintä lukuunottamatta liitännät löytyvät soittimen edestä katsoen takapaneelin oikeasta reunasta. Oppo BDP-93:n tapaan HDMI-antoja on kaksin kappalein, mistä on iloa 3D-harrastajille, jotka eivät halua päivittää HDMI 1.3 -standardin mukaista AV-vahvistintaan uuteen, 3D-yhteensopivaan malliin. Kahden HDMI-annon avulla soittimen voi kytkeä yhdellä johdolla suoraan 3D-näyttölaitteeseen ja toisella AV-vahvistimeen. HDMI-antojen lisäksi takapaneelissa majailevat LAN-liitäntä (10/100 Mbps), komposiitti- ja komponenttiannot kuvalle, yksi USB2.0-liitin, RCA-anto stereoäänelle sekä optinen ja koaksiaali digitaaliäänelle. Soittimessa on lisäksi sisäänrakennettu 802.11n-standardin WiFi.

Käyttötestailua
Siedettävän ripeän buuttaamisen jälkeen esiin tulee soittimen päävalikko, joka muodostuu kuudesta symbolista. Ensimmäinen kertoo millainen levy soittimen sisäisessä Blu-ray-asemassa on. Jos asemassa on levy, Enterin painallus symbolin kohdalla tuo ruudulle kysymyksen "Haluatko toistaa levyn?", mikä käy nopeasti raivostuttavaksi. Asetuksista ei löytynyt mahdollisuutta kysymyksen poistamiseen.

Päävalikon toinen symboli on VIDEO. Sen valinta avaa pienen alavalikon, josta valitaan plärätäänkö soittimeen USB:llä kytketyn massamuistin sisältöä vai verkosta löytyviä DLNA-jakoja. Marvellin mediaprosessorissa ei ilmeisesti ole tukea SMB/CIFS-protokollalle (sama puuttuu Oppostakin), joten kaikki SMB/CIFS-jaolla varustetut NAS-purkkini ovat BDS-700:n näkövinkkelistä pelkkiä ovistoppareita. NFS-jaon virittäminen ei auta sekään, sillä BDS-700 juttelee vain ja ainoastaan DLNA-palvelimien kanssa.




Kokeilin soittimen kanssa muutamaa DLNA-serveriä. Parhaiten toimi Twonky, mutta BDS-700 ei suostunut toistamaan 1080-resoluution MKV-tiedostoja, vaikka 720p kelpasi. M2TS-konttiin pakattu 1080-resoluution MPEG2 toistui jopa HD-ääniraidan kera, mutta kuva ryki ja pätki inhottavasti. Asuksen testailu vakuutti minut jälleen kerran siitä, että DLNA on pahoin epäonnistunut purkka/laastariviritys. SMB/CIFS/NFS-protokollien tuen puutteesta iso miinus BDS-700:lle.

Takaisin päävalikkoon. Kaksi seuraavaa symbolia ovat nimeltään PHOTO ja MUSIC. Video-valinnan tapaan niiden alta pääsee pläräämään soittimeen kytkettyjä massamuisteja sekä DLNA-palvelimia. Valokuvia en testannut, mutta mp3-tiedostot toistuivat ilman suurempia ongelmia ainakin Twonky-palvelimelta.

Viides symboli on nimeltään INTERNET. Sen alta löytyvät YouTube, nettiradioita välittävä Muzee sekä kuvapalvelut Picasa ja Flickr. Ohjelmiston kiikkeryys näkyi näissäkin selvästi: YouTube toimi vähän miten sattui, pysähteli ja jumitteli. Muzeesta sain kuulumaan yhden nettiradioaseman, mutta en toista.

Kuudes symboli vie soittimen asetusvalikkoon, joka ei eroa merkittävästi muiden Blu-ray 3D:tä tukevien Blu-ray-soittimien asetusvalikoista. BDS-700:aa voi käyttää kännykällä, ottamalla sen nettiselaimella yhteys soittimen sisäiseen HTTP-palvelimeen. Selainkaukosäädin sisältää pelkät perustoiminnot ja toimii ehkä juuri sen takia kohtuullisen sujuvasti.

Toistuvatko ISOt?
Yksi BDS-700:n mielenkiintoisimpia ominaisuuksia on Blu-ray ISO-tiedostojen tuki ulkoiselta massamuistilta. Duunasin testailua varten muutaman BD- ja BD3D-ISOn ulkoiselle NTFS-formatoidulle SSD-levylle, jonka kytkin soittimen etupaneelissa olevaan USB2.0-liitäntään. Keskeneräisen makuinen ohjelmisto tunki taas kapuloita rattaisiin, sillä 2D-levyjen ISO-tiedostot toistuivat hyvin vain ajoittain, mutta yleensä pätkien ja kenkkuillen. Jostain syystä testatut 3D-ISOt toistuivat aluksi lähes täydellisesti, mutta jokainen alkoi rykiä ja pätkiä ennemmin tai myöhemmin. Kun urakka osoittautui ylivoimaiseksi, soitin palasi itsestään takaisin päävalikkoon. Pari kertaa toisto pysähtyi ja vaikka soitin vaikuttikin palanneen päävalikkoon, ei ruudulle ilmaantunut mitään.

Kaiken kukkuraksi ulkoisen massamuistin testailu päättyi siihen, että soitin ei enää suostunut tunnistamaan kumpaankaan USB-liitäntään kytkettyä massamuistia. Soittimen palautus tehdasasetuksiin, ohjelmiston uudelleen asentaminen tai massamuistin formatointi eivät auttaneet, joten monenmuotoisten videotiedostojen testailu ulkoiselta massamuistilta jäi sitten tekemättä.

Sujuvaa Blu-ray-toistoa
Kaiken edellä mainitun perusteella voisi kuvitella BDS-700:n kelpaavan vain verkonpainoksi, mutta eivät asiat sentään ihan niin huonosti ole. BDS-700 on nimittäin vallan kelvollinen Blu-ray 2D/3D -soitin, kunhan kuvalähteenä on ehta Blu-ray-levy.

Kahden HDMI-annon käyttöönotto oli helppoakin helpompaa; edes asetusvalikossa ei tarvinnut käydä. Kytkin MAIN-annon 3D-televisioon ja SUB-annon parin sukupolven takaiseen AV-vahvistimeen, josta ei testatusti mene 3D läpi. Blu-ray 3D -leffan käynnistäminen laittoi television heti 3D-tilaan, samalla kun leffan HD-ääniraita siirtyi kiltisti bitstream-tilassa AV-vahvistimen purettavaksi.

Pyörittelin soittimessa kaikkiaan muutamaa kymmentä 2D- ja 3D-levyä, eikä BDS-700 nikotellut kertaakaan. Sen toiminta BD-soittimena tuntuu kiitettävän ripeältä, vaikka ei se mitään nopeusennätyksiä riko. Vertasin muutaman soittimen nopeutta neljällä Blu-ray-levyllä sekuntikello kourassa. Ajanotto lähti levykelkan liikahduksesta ja pysähtyi levyn päävalikon ilmaantuessa. Kaikki päävalikkoa edeltävät mainokset ja ilmoitukset ohitettiin Next chapter -napilla välittömästi.



Soittimen nimen perässä oleva "(BD-LIVE)" tarkoittaa, että soitin oli kytketty nettiin ja sille oli annettu lupa käyttää nettiyhteyttä. BDS-700 mitattiin myös ilman nettiyhteyttä.

Summa summarum
BDS-700 voi jonain päivänä olla vallan erinomainen mediatoistimen ja Blu-ray-soittimen kombinaatio, mutta ei vielä. Luotettavuudessa ja mediatoistintoiminnallisuudessa on vielä kosolti parantamisen varaa. Miinussarakkeessa painaa pahasti myös SMB/CIFS/NFS-protokollien puuttuminen, minkä takia BDS-700 ei istu ainakaan meikäläisen kotiviihdejärjestelmään. BDS-700 vaikuttaa kuitenkin vallan mainiolta Blu-ray 3D -soittimelta, joka tarjoaa kaksi HDMI-antoa reippaasti Oppoa edullisempaan hintaan.

Aika näyttää, onko Asuksella mielenkiintoa ja resursseja ohjelmiston tehokkaaseen kehittämiseen -- vai jättääkö se leikin kesken, kuten niin valitettavan monet elektroniikkavalmistajat ennen sitä.