No entä kirjat???

[kumma_uni]

Luetteko niitä? Vai töllötättekö vain leffoja? Yhdytkö lauseeseen: "Yleensä kirja on parempi kuin sen pohjalta tehty elokuva."?

Yleensä kyllä kirjat on ollu elokuvia parempia, koska ne antavat mahdollisuuden rakentaa itse hahmot ja ympäristöt. On kyllä olemassa elokuvia jotka toimivat kankaalla paremmin, kuin käsikirjoitus tasolla, ne sitten vaativatkin huikeat näyttelijä suoritukset, kuvaukset ja tehosteet. Monesti kyllä on sen verran laiska olo, ettei jaksa lukea, vaan haluaa viihdepakettinsa helpommin sulavassa muodossa.

[Agrado]

Originally posted by kumma_uni
Yhdytkö lauseeseen: "Yleensä kirja on parempi kuin sen pohjalta tehty elokuva."?


Vähän monimutkainen juttu. Kirjojen ja niiden filmatisointien välinen paremmuus otetaan puheeksi useimmiten vain silloin kun leffan pohjana on jokin tunnettu teos, mahdollisesti jopa kanonisoitu klassikko.

Kuitenkin hyvin moni huippuelokuva perustuu johonkin suhteellisen tuntemattomaan kirjaan. Otetaan vakioesimerkkini Hitchcock: "Takaikkuna" - Cornell Woolrich, "Linnut" ja "Rebekka" - Daphne du Maurier, "Psyko" - Robert Bloch. Tai muita:"Casablanca" perustuu näytelmään, jota ei koskaan ole esitetty missään. Mitä muuta Pierre Boulle on kirjoittanut kuin "Apinoiden planeetan" ja "Kwai-joen sillan"? Ja useimmat Kubrickin elokuvien pohjana olleet teokset ovat nousseet julkisuuteen vasta hänen leffojensa ansiosta (oikeastaan vain "Lolita" on todellinen kirjallinen mestariteos - ja ehkä Kubrickin huonoin elokuva).

Järkevä ohjaaja hakee hyviä tarinoita ja mielenkiintoisia teemoja, ei hyviä kirjoja. Hän ei anna kirjoittajan taidokkuuden hämätä itseään, vaan pystyy löytämään tekstistä ne ainekset, joita pystyy käyttämään hyväkseen.

On kirjailijoita, joiden teokset suorastaan huutavat valkokangaskäsittelyä. Viime vuosina onnistuneimpia ovat olleet Elmore Leonardin kirjoista tehdyt pätkät ("Get Shorty", "Out of Sight", "Jackie Brown"). Myös Patricia Highsmith-filmatisointeja olisi mukava nähdä lisää Minghellan erinomaisen "Lahjakkaan herra Ripleyn" (ja tietenkin Hitchin "Muukalaisia junassa") seuraksi.

Sitten on muutamia tapauksia, jossa suositusta kirjasta on saatu aikaiseksi vielä suositumpi elokuva, kuuluisimpana esimerkkinä tietenkin "Tuulen viemää". Suomalaisille rakkain on varmasti "Tuntematon sotilas". Yhteistä näille on iskeminen ajan hermoon juuri oikealla hetkellä. Siksi ne ovat melko harvinaisia.

Oikeastaan ainoa tapa filmatisoida todella korkeatasoisia ja merkittäviä kirjoja on tehdä itsenäisiä, korkeatasoisiksi taideteoksiksi laskettavia elokuvia. Pasolini tulisi ensimmäisenä mieleen: "Matteuksen evankeliumi", "Tuhat ja yksi yötä", "Salo". Mutta tämä onnistuu vain todella raskaan sarjan taiteilijoilta.

Sinänsä monista hyvistä elokuvista on löydettävissä paljonkin yhteyksiä kirjallisuuteen, esimerkiksi "American Beauty" -Joycen "Odysseus" tai "O Brother where art thou?" - Homeroksen "Odysseia". Mutta nuo viitteet ovat vain yksi taso , eivätkä sinänsä tee elokuvista kirjallisuusfilmatisointeja. Itse näkisin tämän tavan kaikkein hedelmällisimmäksi. Näin saadaan paljon kiehtovampia uusia teoksia ja näkökulmia kuin orjallisesti yhtä lähdettä noudattaen.

Huh, taas iski kirjoitusripuli. Antakaa anteeksi, sattumoisin vain kirjallisuus on minulle elokuvaan verrattava intohimo, joten näiden kahden yhdistäminen samaan puheenaiheeseen saa minut unohtamaan ettei kysymyksessä ole tenttivastaus...

[Mag]

Vähälle on jäänyt kirjat viime aikoina. Aikoinaan kyllä tuli luettua, ja jopa kirjastokin tuli tutuksi. Nykyään jos kirjastoon eksyy niin lähinnä tulee lehtisalissa käytyä.

On itseasiassa ollut ajatuksena ottaa joku tiiliskivi työn alle, siis sellainen jota ei ihan pian pläräisi läpi. En ole vielä(kään) oikeastaan tehnyt tuttavuutta esim fantasia/scifikirjojen kanssa, joten joku sellainen voisi tulla kyseeseen. Varsinkin kun suurin osa lukemistani kirjoista on ollut jonkinlaisia toiminta tai thrilleri aineistoa.

Noissa paksuissa teoksissa on sekin mukava puoli, että jos kohdalle sattuu mielenkiintoinen juttu, niin kirjasta tulee ikäänkuin normaali jokapäiväinen juttu, koska en yleensä tykkää lukea kovin montaa sataa sivua kerralla. Sitten kun kirja loppuu niin tulee vastaavalla tavalla "haikea" olo kuin esim. hyvän tv -sarjan loppumisesta, vrt. B5.

[TylerDurden]

Minun kirjojen lueskelu liittyy enempi tai vähempi leffoihin... tai noh, joskus nuorempana tuli luettua suuri määrä Agatha Christie-kirjoja, mutta 10-15 kirjan jälkeen jäi paha maku suuhun.. nehän on tosiaan kaikki helvetin samankaltaisia, saman kaavan mukaan kirjoitettuja kirjoja.
Kun leffat lopullisesti valloittivat elämäni, niin tuli hankittua muutama kirja englanniksi: Fight Club, Magnolian kässäri, Pulp Fictionin kässäri, Tarantino A to Zed, A Cinema of Loneliness: Penn, Stone, Kubrick, Scorsese, Speilberg, Altman.
Sitten on lähivuosina tullut luettua Amerikan Psyko ja Arturo Perez-Reverten El Club Dumas ja myöhemmin myös saman miehen The Flanders Panel. Mitäs vielä?... Umberto Econ teos Foucaultin Heiluri tuli myös luettua jossain vaiheessa...
Noh, kait ne siinä sitten tuli ne minun kirjalliset kokemukset parin viime vuoden ajalta. :thumbsup:

[Kiila]

Pakollista pahaa eli koulukirjoja tulee luettua, mutta väliin muutakin ja vieläpä aika sekalaista. Aiemmin Tom Clancyn tiiliskiviä, MacLeania (sota teokset), suomalaisia sotakirjoja (Anttalaa, Lauttamusta, Tuntematon), StarWarseja (Episode IV-VI + jedi jatkoja), scifiä (Säätiöitä, Clarkia, yms).

Sitten lisäksi kaiken karvaista muuta, mikä milloinkin on jollain tapaa kolahtanut. Kesällä tuli luettua Tarua Sormusten Herrasta ensi joulua odotellessa :) Kuninkaan paluu vielä sarjasta uupuu.

[kumma_uni]

Ittelläki on ollu aikeissa luke Tolkienin tuotantoa, mutta kun ei oo saanu aikaseksi ja minulle on myöskin annettu kertoa, että jos on ekan kerran pappia kyydissä niin ei kannata aloitta "Taru sormusten herrasta" trilogialla.

Eikä muutenkaan lukemista kannattane aloittaa Väinö Linnan: "Täällä pohjantähden alla" tai Waltarin: "Sinuhesta", jotka lukeutuvat lempikirjoihini :love:

[Samppa]

Kyllä kirjoja tulee luettua, joskus taajemmin ja joskus harvemmin. Elmore Leonardin kirjat ovat, kuten Agrado mainitsikin, todella elokuvallisia ja viihdyttäviä. Norman Mailerin kirjoja voisin suositella vaikka tiiliskivimäisyytensä vuoksi vaativatkin jonkinverran aikaa. Ehkäpä lempikirjailijani on tällähetkellä James Ellroy (http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/ellroy.htm), joka kirjoittaa todella intensiivisiä ja kiinnostavia kirjoja, LA Confidentialin nähneet tietänevät mistä on kyse. Viimeisin kirja jonka lukaisin oli George Pelecanosin (http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/pelecanos.htm) King Suckerman. Tätä voi taas suositella kaikille Quentin Tarantinon leffojen ystäville ja 70-luvun blaxpoitaatio meiningin diggareille.

[Mag]

Kumma_uni: ...minulle on myöskin annettu kertoa, että jos on ekan kerran pappia kyydissä niin ei kannata aloitta "Taru sormusten herrasta" trilogialla.
Tiedätkö minkä takia? Onko jotain eri kirjojen välisiä "insider" -juttuja vai jotain muuta?
Olin nimittäin ajatellut ko. elokuvan katsomisen jälkeen ruveta tutustumaan noihin teoksiin.

Edit:
Niin, unohtui eka postauksesta kirjailijat, eli Kingiä tuli aikoinaan luettua, mutta kiinnostus on hiipunut. Clancyn Sekä Wilbur Smithin kirjoja on tullut jonkin verran luettua, sekä sitten tietysti runsaasti yksittäisi kirjoja joita ei ulkoa muista.
Aliensin kässäri oli myös erittäin mielenkiintoista luettavaa, suosittelen kaikille elokuvasta pitäville.

[Bogo]

Mä lueskelen pääasiassa pelkästään sci-fiä. Viimeksi luin Lemin Eedenin ja tilauksessa/varauksessa (divarissa) on Kuoleman Planeetta, jonka luin viimeks ainakin 10 vuotta sitten (todella hyvää kamaa). Dyynit hommasin just vähän aikaa sitten, mutta en oo kerrenny lukee. Star Warssin kirjoja ostelen ja luen ahkerasti, ne on ollu melkoisen viihdyttävää tavaraa, paitsi Barbara Hambly:n Jedin Lapset, joka oli todella syvältä. Ja uutta Jedioppilas-sarjaa en osta/lue. Tolkienin tuotokset on tietysti loistavia.
Mutta jos leffa on tehty kunnioituksella kirjaa kohtaan, voisi sanoa että usein molemmat ovat kokemuksen arvoisia. Lukuunottamatta Lemin Solaris:ta, jossa molemmat version olivat tylsiä. Noh, se oli ryssäläinen leffa.

[Miihkali]

Tokihan kirjoja tulee luettua, ja lukisi enemmänkin jos vain ehtisi. Nyt pitää kaikki aika tasapainottaa opiskelun, töiden, treenaamisen ja ihmissuhteiden välillä (ei välttämättä tuossa järjestyksessä kuitenkaan :) )

Ehdottomia suosikkeja Wilbur Smith, Tom Clancy sekä Robert Ludlum, joiden tuotannoista suurin osa löytyy omastakin kirjahyllystä. Muutakin tulee toki luettua, kesällä yritin sivistää itseäni lukemalla filosofian historiasta kertovan romaanin nimeltään Sofian Maailma, ja jossain vaiheessa olisi vuorossa Linnunradan Käsikirja Liftareille -sarja. Ensimmäisen osan luin jo, mutta muita en oo vielä saanut käsiini.

Kirjoihin perustuvista leffoista sen verran, että montaa kirjaa en ole lukenut joiden perusteella on tehty leffa, mutta kyllä ne kaikki kirjat taitavat siltikin olla vähän parempia :)

[Jarkko G.]

En itse lue kovin paljon kirjoja, mutta viime vuosina on herännyt pieni mielenkiinto tähänkin harrastukseen.
Itseäni alkaa ärsyttämään kirjoissa tämä liian kuvauksellinen tyyli (..hänen hiuksensa olivat vaaleat, kuten mummoni tekemä puuro, jota söin lapsena jne jne), joka saa minut pitkästymään nopeasti.
Kerään aikalailla ns.tietokirjallisuutta asioista, jotka minua kiinnostavat, esimerkiksi hyllystä löytyy kohtalainen määrä Monty Python aiheisia kirjoja, samoin kuin Marxin Veljeksistä löytyy teoksia myös.
Harpo Marxin elämäkerta 'Harpo Puhuu' on ehdoton suosikkini jota suosittelen kaikille..Groucho Marxin 'Groucho & Minä' on myöskin erittäin hyvä, mutta ei niin paljon taustoista kertova kuin Harpo Puhuu, vaan keskittyy enemmän lukijan hauskuuttamiseen Grouchomaisella tyylillä.

Viimeeksi ostin kirjan 'Joka leikkiin ryhtyy' eli 'A Simple Plan' Kirjatorilta, kun kerran vain kympin (10) maksoi.

[Samppa]

Originally posted by Mag

Tiedätkö minkä takia? Onko jotain eri kirjojen välisiä "insider" -juttuja vai jotain muuta?
Olin nimittäin ajatellut ko. elokuvan katsomisen jälkeen ruveta tutustumaan noihin teoksiin.


Hobitti (tai vanhana suomennoksena Lohikäärmevuori) on esiosa Taru Sormusten Herralle, eli se kannattaa lukea ensin taustojen selvittämiseksi. Silmarillion on Keskimaan (esi)historiasta kertova teos, mutta tämän lukeminen kannattaa kuitenkin jättää viimeiseksi.

[kumma_uni]

Niin minäkin muistelisin, että minulle suositeltiin hobitista aloittamista. Pitänee koittaa tehdä asialle jotain lähitulevaisuudessa... :thumbsup:

[Mag]

Jaa, vaikuttaa siis siltä että kannattaisi ainakin tuo Hobitti lukea ennen mahd. elokuvan katsomista? Ja mikäli elokuva seuraa uskollisesti alkuperäistä ideaa niin tuskin siinä pitäisi pahasti ristiriitojakaan tulla em. kirjan suhteen.

[Bogo]

Juu, Hobbitti kannattaa lukea ensin, vaikka itse luin toispäin.

Ja vinkkinä kiinnostuneille, uusi lisäpainos suomenkielisestä Silmarillionista pitäisi ilmestyä 15 päivä tätä kuuta, ainakin Suomalaiseen.

Jaahas, toinen kerta kun suomalaisen ilmoittama päivämäärä täyttyy ennen aikojaan ; eli kirja on jo hyllyssä.

[nothing]

Tulee luettua aika paljonkin välillä.
Fantasiaa, scifiä, kauhua jne.

[jalmari]

Onhan sitä tullut luettua siitä lähtien kun opin lukemaan ja kirjastokortin saaminen oli suuri juhlapäivä. Tosi viime aikoina on jäänyt vähemmälle aikapulan takia. Eikä aina töitten jälkeen välttämättä jaksa lukea paljonkaan.

Suosikkikirjailijoita on ollut mm. Stephen King jonka suurin osa tuotannosta on hyllyssä paitsi ei uusimpia muutamaan vuoteen enää. John le Carre ja Ian Fleming vakoojajutuista iskee kuten myös olikos se joku E Topol. Rikokomediassa Donald E Westlake on yliveto ja kaikki kirjat pitäisi hyllyyn saada jos vain jostain löytyisi, siis muualta kuin kirjastosta.

Ja elokuvakirjoja toki tulee luettua, esimerkiksi I am Jackie Chan - my life in action on tullut luettua ainaskin pariin otteeseen.

[Aceman]

Meikäläisen lukeminen tuntuu olevan pitkälti kausiluontoista. Välillä tulee luettua montakin opusta "putkeen", ja sitten taas voi mennä vuosikin ilman mitään...krhm...kulttuuria. Tällä hetkellä työn alla Andy McNabin Kaukolaukaisin (se siitä kulttuurista), ja sen jälkeen pitäisi kahlata läpi Stephen E. Ambrosen Band of Brothers. Varsinkin dokumentaarinen WW2-kirjallisuus on miellyttänyt aina meikäläistä...

[Käikäle]

Kirja on "aina" parempi kuin sen pohjalta tehty elokuva. Kirjassa jätetään paljon milelikuvituksen varaan. Lisäksi elokuva on yleensä sen verran lyhyempi, että siitä joudutaan jättämään jotain pois.

Lisäksi elokuvaversioitten henkilövalinnat ovat huonoja. Elokuvan henkilö ei vastaa riittävästi kirjan kuvausta. Semmoisiakin tapauksia tulee mieleen, että kirjassa henkilö on "tummaihoinen" kun taas elokuvassa kaveri on valkoihoinen.

Ehkä elokuviin pitäisi suhtautua erilailla. High Fidelity oli paha pettymys. Elokuva oli kirjan jälkeen aika tuhnu.

[Molle]

Originally posted by Jupe
Luen myös varsin paljon. Leffaan täytyy valmistautua eri tavalla. Eihän leffaa voi esimerkisi katsella sängystä nukkumaan mennessä sellaiset 50 sivua. Luen joka päivä, mutta leffoja voi katsoa vain sopivassa 3 tunnin rakosessa, joita ei joka ilta järjesty.

Kuin suoraan minun suustani. En muista edes sellaista aikaa, kun yöpöydällä ei olisi ollut vähintään yksi kesken oleva kirja. Kun yksi kirja loppuu, aloitan lähes poikkeuksetta heti uuden.

Viime vuosina lukutottumukset ovat keskittyneet yhä enemmän fantasia / SF -sektorille, jonka lisäksi esim. uudet Clancyt tulee järjestään luettua.

Tolkienit olen kahlannut läpi sekä suomeksi että englanniksi ehkä viisi-kuusi kertaa, minkä lisäksi teoksia tulee silmäiltyä sieltä täältä aina välillä.

Tolkienin lisäksi uusintalukuja saavat sekä Pratchett että Robert Jordan, jonka "Wheel of Time" -sarjan jo ilmestyneet yhdeksän osaa olen pariin kertaan lukenut. Kymmenennen osan pitäis ilmestyä ensi vuoden lopulla, mikä todennäköisesti tarkoittaa taas uutta lukukierrosta osille 1-9.

Fantasiapuolella hyllystä löytyy lisäksi mm. Maameri-kvartetti, Thomas Covenant-trilogiat, kaksi ensimmäistä Dragonlance-trilogiaa, Belgarion ja Malloreon-kvintetit ja M.Z. Bradleyn Avalon-sarjaa.

Scifi-puolella hyllyn täytteinä ovat mm. Asimovin Säätiöt, Cardin Enderit, Heinleinia, Clarkea, Lemiä, Dyyni, Helliconiat.

Kauheasti on maailmassa hyvää luettavaa. Kaikkea ei vaan millään ehdi lukemaan.

[Agrado]

Originally posted by Käikäle
Semmoisiakin tapauksia tulee mieleen, että kirjassa henkilö on "tummaihoinen" kun taas elokuvassa kaveri on valkoihoinen.

Jackie Brown oli Elmore Leonardin alkuperäistekstissä ("Rum Punch") valkoinen. Pam Grierille kenkää?

[SimoP]

Arto Paasilinnan kirjat ovat pitäneet meikäläisen kirjojen ääressä aika tehokkaasti. Myös molemmat Forest Gumpin kirjat säväyttivät, mutta siitä on kyllä vuosia aikaa. Nyttemmin ei paljoa ole ehtinyt lukemaan, muuta kuin koulukirjoja:(

[raven]

enpä mäkään juuri mitään lue (paitsi lehtiä). yhden ainoan kirjan olen kahlannut läpi vapaaehtoisesti
luin Tom Clancyn "punainen myrsky" ja olihan se hyvä kirja.
kolmessa päivässä luin sen kun lähettiin mökille vesivahinkoo karkuun.

[Mahoney]

Arto Paasilinna on ehkä mieluisin. Leffakirjoja olen lukenut n. 10, ja ne ovat kyllä olleet oikeastaan parempia kuin itse leffat.

Koulukirjoja en koskaan lukenut. :king:

[Jarkko G.]

Originally posted by Agrado


Jackie Brown oli Elmore Leonardin alkuperäistekstissä ("Rum Punch") valkoinen. Pam Grierille kenkää?

Morgan Freemanin esittämä "Red" Shawshank Redemptionissa oli alunperin myöskin valkoinen, Irlantilainen

[rotsten]

Veikko Huovisen tuotanto löytyy hyllystä kokonaisuudessaan.:)
Tällä hetkellä työn alla Gabriel Garcia Marquezin "Sadan Vuoden Yksinäisyys",
josta olisi mielenkiintoista nähdä jonkun yrittävän filmatisoida....

Carl Hiaasenin kirjat ovat mielestäni kuin valmiita elokuvakäsikirjoituksia, mutta
niiden filmatisointi on aina tainnut mennä penkin alle (vrt. Striptease).
Kirjoina ne ovat mitä parasta action-viihdettä.

Elämänkerrat ja leffakirjat ovat alkaneet kiinnostaa,
Lynch on Lynch on hyvinkin valaisevaa lukemista, samoin Chaplinin
Oma Elämäkertani, jota vaimo lukee minulle ääneen! :D
-Petri-

[nothing]

Originally posted by rotsten

Tällä hetkellä työn alla Gabriel Garcia Marquezin "Sadan Vuoden Yksinäisyys",
josta olisi mielenkiintoista nähdä jonkun yrittävän filmatisoida....


On muuten sitten niin kipee kirja, että huh huh... :eek:
Mutta hyvä silti.

[Jorse]

Itse en juurikaan lue ja kun luen niin luen toiseen maailmansotaan liittyvää kirjallisuutta. Yleensä tietopohjaista mutta kyllä joskus joku Sven Hasselinkin kirja saattaa mennä hyvin. Vuoden aikana luen n. 3 kirjaa joten mikään himolukija en ole.

- Jorse -