Kerrostalohuoneen akustointi

[T.T.L]

Näitä on jo varmasti ollut miljoonia ennen minua, mutta yritetään silti.

Eli kyseessä on 60 - 70-luvulla rakennettu helvetillinen betonibunkkeri. Tarkemmat tiedot löytyy liitteestä. Tarkoitus olisi parantaa huoneen akustisia ominaisuuksia musiikille ja elokuville sopivaksi. Käytössä on tavalliset kotelokaiuttimet. Siinä samallahan yleinen akustiikkakin paranee ja huoneesta tulee miellyttävämpi oleskella

Huoneessa on nyt pehmeänä materiaalina normaalit verhot, paksu matto ja sohva+nojatuoli. Ensimmäiset heijastukset olisi tarkoitus vaimentaa akustiikkalevyllä, tms. Mielessä on käynyt myös tehdä kehikko ja täyttää se vaahtomuovilla+kovalla villalla. Lopuksi verhoilisi kehikon sopivalla kankaalla.

Vasemmalle seinälle voisi tehdä samanlaisen, mutta reilusti suuremman (mahd. 100x180cm), tappamaan tärykaikua. Huoneessa on todella paha kaiku. Kapeuden ja pituuden takia musiikki kuulostaa samalta kun sitä kuuntelisi tunnelissa.
Tyttöystävältä on myös tullut hyväksyntä tehdä molempien kaiuttimien taakse sivuseinille 100 x 80 x 10 cm resonaattorit, edellytyksenä että nekin ovat siistit. Kankaalla nekin meinasin verhoilla.

Lisäksi olen hieman miettinyt heimholzresonaattorin tekoa. Sellainen pieni kotelo menisi helposti sohvan ja nojatuolin alle. Tarkempia mittauksia en ole ehtinyt tekemmän sopivanlaitteiston puuttumisen takia. Ongelmia olen mallintanut DIARin sivuston avulla.

Löytyisikö muilta lisää vinkkejä ja ideoita akustointiin? Mistä tälltä hetkellä saa helpoiten ja nopeiten akustiikkalevyjä? Kotkasta olen kiertänyt jokaisen paikan ja tarjoavat eioota joka paikassa. Kouvola on käymättä vielä.

Eniten kiinnostaisi itse valmistaa tuollainen pehmeä vaimennin villasta ja vaahtomuovista.

Pahoittelen kuvan harakanvarpaita ja suurta kokoa; konen paint ei suostunut tallentamaan kuvaa jpg-muotoon.

[DVB-G]

Lähestyt asiaa väärästä päästä; huoneen akustoinnista. Kuvittelet parantavasi huoneen jos ripottelet sinne tänne ihmeellisisä outoja akustointikapineita, kuin rusinoita pullaan.

Jos huone halutaan kunnolliseksi, se tarkoittaa hirmuista budjettia ja studio-ideologiaa. Millään pikkuisilla vippaskonsteilla huonetta ei saa kuntoon. Vaikka upottaisi pienen auton hinnan akustointiin, silti huone jää onnettomaksi resonanssipommiksi. Olisi paljon halvempi rakentaa kokonaan uusi huone. UNOHDA huoneen parantaminen, siihen et kykene ilman lottovoittoa.

Suosittelen akustoimaan ensisijaisesti kuuntelupisteen, eli huoneessa sijaitsevan kohdan, jossa ihmisen pää on keskipisteenä. Lompakon mukaan siitä edetään ulommaksi, aluksi noin puolen metrin - metrin säteellä asiat pannaan kuntoon.

Kaikista kalleimmat materiaalit sijoitetaan lähimmäksi korvia (studioprofiililevyt ja lampaantaljat). Korvista etäännyttäessä materiaalien laatukin saa alentua. Ja sen tuleekin alentua. Mitä kauempana korvasta ollaan, sitä tehottomammaksi aine käy, se tosiaan alkaa huonetta akustoida, ja siihen tehtävään ei pikkurahalla kyetä.

Kaiuttimen ja pään puoliväli on huoneen surkein kohta, siihen sijoitettuna aine antaa huonoimman vaikutuksen suhteessa käytettyyn rahamäärään. Siinä pisteessä aine on liian kaukana kuuntelupisteestä auttaakseen sen akustiikkaa, sekä liian kaukana kaiuttimesta helpottaakseen sen äänen selkeyttämistä.

Kun kuuntelupiste on alustavasti saatu moitteettomaksi (huippulaatuisesti akustoitu pienellä säteellä), aletaan keskittyä kaiuttimien ympäristöihin, eli aletaan parantaa kaiuttimien säteily-ympäristöjä. Jos ne nyt jo ovat vapaassa 4-pii-kentässä, siirrytään ensimmäisten heijastusten kohtien akustointiin, joka onkin jo tuttua hommaa, enkä siitä tässä ala paasata.

[AudioViili]

Itse olen aloitellut vastaavaa projektia ja ensimmäiseksi rakensin kuvan mukaisen akustointi "moduulin" eli isohkon 180cmX140cm paneelin, mittalaitteita ei ollut mutta tarkoitus olikin vähentää kivikopin järkyttävää kaikua.
Runko tehty 20x40mm rimasta ja akustonti levynä 30mm paksuaja perus akusto levyjä, taitaa olla jotain parocin tai vastaavan perus levyjä, oli ainoita mitä lähi K-Raudasta sai, laitoin noita sitten 3 paria päällekkäin eli tuli 60mm vaimennus ainetta. Komeuden päällystin Huopaliike Lahtisen 6mm huovalla.
Seinään sen sai tukevasti kiinni kulmaraudoilla.


Toimiiko se? No jotenkuten, kaiku vähentynyt mutta nyt tuntuu että alle 150hz äänet korostuu, eli heimholz tai vastaava resonaattori pitäisi varmaan sohvan alle väsätä.

Tärkeämmäksi totesin ensimmäisten heijastumien ehkäisyä pienemmillä levyillä.

Toisaalta tumma väri vähentää kyllä mukavasti valkokankaan heijastelua takaseinästä :)

[T.T.L]

Pari viime viikkoa on mennyt aika tiiviisti töissä, mutta sainpa vihdoin ja viimein väännettyä sen kuvan jpg muotoon.

[DVB-G]

26,35 neliömetriä peruskoulun matikka sanoo tilan alaksi. Jota keittiökaapit vielä pienentävät. Mutta bassojen kannalta ne huoneen jäykimmät seinät (betoni) ovat määräävässä asemassa, vaikka olisi koko huone sullottu täyteen kaappeja ja tuoleja ja pöytiä. Kevyet väliseinät ovat bassojen mielestä osittain läpinäkyviä. Eli oikeastaan asunnon ulkokehikon ala on se lopullinen määrääjä kun resonansseja ajatellaan. Tai betoniseinät ylipäänsä, voihan väliseinäkin olla betonia, jolloin se hallitsee, ei asunnon kehikko niinkään.

Tuosta tilasta saisi bassomielessä paremman jos keittiön ja kuuntelutilan väliin pingottaisi/ripustaisi kumiverhon seinästä seinään. Saa niitä läpinäkyvänäkin, kuten teollisuushallien polyuretaaniovet, joiden "läpi" trukilla ajetaan. Verhon massalla viritettäisiin akustiikkaa; mitä massiivisempi aine, sitä enemmän se alkaa rajata tilaa erilliseksi yksikökseen. Ohut verho päästää bassot lävitseen ja vaimentaa vain diskantteja. Siksi kumiverho olisi hyvä, se heijastaa diskantteja mutta vaimentaa bassoja niiden kulkiessa verhon läpi. Aaltoilevana verho toimisi diffuusorina korkeille äänille.

Jos kuvan alalaidassa oleva aukko on avonainen, tila on pilalla. Se pitäisi sulkea jäykällä tavalla, liukuovella vaikkapa.

[T.T.L]

26,35 neliömetriä peruskoulun matikka sanoo tilan alaksi. Jota keittiökaapit vielä pienentävät.
Kevyet väliseinät ovat bassojen mielestä osittain läpinäkyviä. Eli oikeastaan asunnon ulkokehikon ala on se lopullinen määrääjä kun resonansseja ajatellaan. Tai betoniseinät ylipäänsä, voihan väliseinäkin olla betonia, jolloin se hallitsee, ei asunnon kehikko niinkään.

Jos kuvan alalaidassa oleva aukko on avonainen, tila on pilalla. Se pitäisi sulkea jäykällä tavalla, liukuovella vaikkapa.

Yläasteen äidinkielellä tuohon kahden ensimmäisen lauseen väliin tulee pilkku, ei piste ;)

Kaikki seinät ovat betonia, ulkoseinät n. 30cm ja välisenät 20cm. Kuvassa olevasta aukosta pääsee eteiseen. Laitanpa liitteeksi vielä koko huoneiston pohjapiirustuksen. Asunto on ollut ennen kai jonkin sortin hotellihuone, tms, ja sen jälkeen soluasunto. Muutama vuosi sitten asunto on remontoitu ja yksi väliseinä poistettu keittiön ja olohuoneen väliltä. Sen takia tuo aukko on olemassa. Sen peittäminen olisi oikeastaan aika pahasta, sillä muuten eteinen olisi todella pimeä ja ahtaan tuntuinen. Ehkä jokin siisti taiteovi voisi mennä, mutta sellaisia ei oikein ole tullut vielä vastaan. Lisäksi taiteovea rajoittaa vuokranantajan pessimismi reikien, yms, suhten. Muutaman reiän uskaltaa laittaa ja sillä ei kyllä taiteovea saa tukevaksi.

Mitään kumivirityksiä en ala rakentelemaan, sen määrää jo melkein avopuoliso. En muutenkaan jaksaisi katsella samanlaista maisemaa kotona kuin töissä. Vielä helvetisti rullakoita, vino pino lihalaatikoita ja isot kylmäkoneet huutamaan katonrajaan, niin voisi melkein kuvitella olevansa töissä :D

Meinasin hieman "siistimpää" lähestymistapaa tyyliin DIAR. Pitäisi kai vierailla muualla siistien akustiikkalevyjen perässä, sillä täältä niitä ei juurikaan löydy. Huone on aika kova ja sisältää paljon paljaita pintoja, joten ne levyt toimisivat luultavasti parhaiten keski- ja ylemmillä äänialueilla. Bassoja saisi luultavasti kuriin resonaattoreilla. Pari laatikkoa levyjä, kahta eri väriä, voisi mennä aika hyvin ulkonäöllisesti. En pidä mistään korkeistä hyllyistä, joten ne voi unohtaa. Tietäisiköhän joku jonkin paikan mistä löytäisi siistejä kankaita? Marimekon kankaat ovat hieman tylsiä ja sotkuisia, ainakin ne kuosit mitä olen nähnyt.

[ZED]

Ostin eilen 50mm akustointilevyä vaimentaakseni
sivuseinistä kimpoavia heijastumia. Asettelin niitä kokeeksi
lattialle seinää vasten nojalleen hakeakseni niille oikeaa sijoituspaikkaa.
Testailin musiikilla ja taputtelemalla käsiä yhteen sekä ääneen
höpötellen ja tutkin oikeaa kulmaa...

Aloin ihmetellä että mistä ihmeestä tulee järkyttävä kaiku kun keskellä
huonetta taputtelee käsiä yhteen. Ensin luulin että se tulee katosta
mutta lopulta huomasin että sen aiheuttaa tuo peijoonin MDF -screeni!
Kun laitoin screenin eteen yhden akustointilevyn nojalleen niin siihen
loppui kaikuminen.

Onkohan tuolla ilmiöllä suurta merkitystä? Harvemmin elokuvan aikana
tulee taputeltua kovin runsaasti (niin hyviä filmejä ei ole tullut pahemmin nähtyä:p). Kaiuttimistahan ääni suuntautuu lähinnä takaseinän suuntaan.

Siispä, kannattaako tuosta kaiusta välittää?

[Jyrki]

Ostin eilen 50mm akustointilevyä vaimentaakseni
sivuseinistä kimpoavia heijastumia. Asettelin niitä kokeeksi
lattialle seinää vasten nojalleen hakeakseni niille oikeaa sijoituspaikkaa.
Testailin musiikilla ja taputtelemalla käsiä yhteen sekä ääneen
höpötellen ja tutkin oikeaa kulmaa...

Aloin ihmetellä että mistä ihmeestä tulee järkyttävä kaiku kun keskellä
huonetta taputtelee käsiä yhteen. Ensin luulin että se tulee katosta
mutta lopulta huomasin että sen aiheuttaa tuo peijoonin MDF -screeni!
Kun laitoin screenin eteen yhden akustointilevyn nojalleen niin siihen
loppui kaikuminen.

Onkohan tuolla ilmiöllä suurta merkitystä? Harvemmin elokuvan aikana
tulee taputeltua kovin runsaasti (niin hyviä filmejä ei ole tullut pahemmin nähtyä:p). Kaiuttimistahan ääni suuntautuu lähinnä takaseinän suuntaan.

Siispä, kannattaako tuosta kaiusta välittää?

Kyllähän se tärykaiku äänenlaatuun vaikuttaa. Ihmisen kuulosysteemi on vain niin nerokas, että se osaa suodattaa huoneen akustiikan vaikutuksia. Käytännössä huomaat vasta parannuksen entiseen, kun tärykaiku on poistettu. Tärykaiku tapahtuu kahden pinnan välillä. Koska screeniä ei voi käytännössä pinnoittaa akustointilevyillä, niin järkevämpää on laittaa akustointi vastakkaiselle seinälle, eli kuuntelupaikan taakse.

[DVB-G]

Paras konsti on kallistaa valkokangaslevyä 10 astetta tai enemmän, siis ylälaita enemmän irti seinästä kuin alalaita. Ei maksa mitään ja samalla katoaa tärykaiku ja saa hyvällä onnella laajakaistaisen resonaattorinkin.

[petkle]

Paras konsti on kallistaa valkokangaslevyä 10 astetta tai enemmän, siis ylälaita enemmän irti seinästä kuin alalaita.--

Kovasti paljon olet neuvonut käyttämään 10 asteen vinouksia ja kallistuksia, tai tuplasti enemmän, jos vastapäinen seinä/lattia on suora. Onko tämä jokin noin-luku, jolla vaikutus alkaa olla riittävä, vaiko löytyykö tarkalle astemäärälle jokin matemaattinen/geometrinen/fysikaalinen selitys?

[DVB-G]

Tottakai se selitys on aina fysikaalinen, eikä mikään aivokemiallinen häiriötila jonkun huonokuuloisen päässä. Kannattaa aina uskoa fysikaalisia malleja eikä mielipiteitä. Jostain akustiikan kirjasta tuon muistiin panin, en muista teknistä selitystä asialle. Joten johdetaan maalaisjärjellä (etsi itse se kaava netistä, siihen asti höpinäni olkoon vain yksi mielipide muiden seassa):

Jos 250 cm korkeassa huoneessa käytetään 17 cm eroa metrin matkalla, eli kallistetaan 250 cm korkeaa valkokangasta (tai siis koko seinaä) 42,5 cm ylälaidasta kohti huoneen keskustaa, syntyy 4,25 metrin syvyisessä huoneessa 10% matkaero tärykaiuille. Tarkoittaa sitä, että lattialla 425 cm matka tuottaa alimmaksi huoneresonanssiksi 40,588 Hz ja kattotasossa 382,5 cm tuottaa huoneresonanssiksi 45,098 Hz. Tuo 4,5 Hz ero leventää resonanssikaistaa niin paljon, että energiamäärä yksittäisen taajuuden osalta jää mitättömäksi, huone ei enää "soi yhdellä nuotilla", kuten se tekee 425 cm tasasyvässä kantikkaassa huonerääpäleessä.

Studioiden ikkunoissa käytetään vieläkin jyrkempää kulmaa, että saadaan lasien väliset tärykaiut tapettua. Mutta jos ehdottaisin valkokankaalle samaa kulmaa, lukija juoksisi kirkuen pakoon ja huutaisi tohtoria apuun. Vakiohemmoille elämä akustiikan ehdoilla ei ole pääasia, minä taas teen kaiken akustiikan ehdoilla, muu on toisarvoista. Oikeastaan kulmaero kertoo suoran audiofilian asteen. Mitä jyrkempiä kallistuksia kaikissa esineissä ja tiloissa, sen järeämpi audiofiili. Minä jopa kääntelen cd-kotelot ja kuvanauhat vinoon ja muodostan niistä diffuusoripintoja. Jokaisen esineen asento valitaan sen tuottaman akustisen efektin perusteella.

Optimia kulmaa ei ole olemassa, se pitää aina laskea käytettävän tilan kokonaisuuden mukaan. Ettei luoda samoille mitoille useita seinävälejä. Joskus siis pitää loiventaa kulmaa alle 10 asteen (karmea pettymys), ettei joku mitta mene samaksi muiden suuntien mittojen kanssa. Esimerkiksi tasan kuution muotoisen huoneen seinät pitää käännellä eri kulmiin. Vaikkapa katto 15 asteeseen, oikea ja vasen seinä kumpikin 10 asteeseen (=20 astetta yhteisvaikutus) ja valkokangasseinä kallistaa 10 astetta.

[ZED]

Paras konsti on kallistaa valkokangaslevyä 10 astetta tai enemmän, siis ylälaita enemmän irti seinästä kuin alalaita. Ei maksa mitään ja samalla katoaa tärykaiku ja saa hyvällä onnella laajakaistaisen resonaattorinkin.

Tuo kallistaminen voisi olla muuten ihan hyvä idea, mutta silloin pitäisi korjata muodostunut keystone -ongelma tykin digitaalisilla säädöillä ja tuohan ei ole perinteisesti ollut kovinkaan luja ajatus.

Tietysti tykin sijoittelua voisi muuttaa mutta en kovin äkkiä ala proppaamaan kattoon uusia ankkureita. Niin ja sitten voisin maalata screenin uusiksi ottaen kallistuksen huomioon.

Pitää nyt ensin kuulostella paljonko kaiku rassaa...