Harjunpää ja pahan pappi (2010) (Olli Saarela / Peter Franzén, Irina Björklund, Ville Virtanen)

Kotimaisia eturivin näyttelijöitä, eikä Olli Saarelakaan mikään tunari ole. Tätä odottaa mielenkiinnolla.

 

Nyt pitääkin lukaista tuo kirja ennen leffaa.

 

Pitäähän tuo elokuva nähdä tällaisena Joensuun dekkareiden fanina. Toisaalta olisin halunnut nähdä lisäfilmatisointeja positiivisesti yllättäneen Rakkauden nälän tekijöiltä, mutta katsotaan ja kehutaan/tuomitaan sitten millaista jälkeä Saarela ja muut ovat saaneet aikaiseksi. Sinällään on kyllä vaikea kuvitella Peter Franzén Harjunpäänä, on jotenkin jäänyt 90-luvun filmatisoinneista päähän että Harjunpää on juuri Kari Heiskasen näköinen.

 

Onkohan tuossa nyt casting mennyt tosiaan ihan nappiin...Itselläkin noista vanhoja mielikuvia. Ja eikös päähenkilö ole kuitenkin selkeästi keski-ikäinen..

Jahas, yllättäen myös Irina Björklund ja Ville Virtanen. Hehee..

 

Luin ton joku aika sitten ja se on ensikosketus ko kirjailijan tuotantoon. Oli kyllä aika vaikea päästä sisään, omanlaistaan kerrontaa... mutta kyllä tarina sitten oli ihan ok, kyllä siitä voisi saada hyvänkin leffan. En nyt varsinaisesti sitä tässä tapauksessa odota, mutta eipähän ainakaan ole Mäkelä-Pääkkönen-Vintiöt-tuotantoa kyseessä :thumbsup:

 

Ei, vaan 80-luvun filmatisoinneista jäänyt päähän, että Harjunpää on Johan Simbergin näköinen

 

Minun mielikuvani Harjunpäästä taas ei vastaa oikeastaan ketään näyttelijää (kun on aiemmat filmatisoinnit näkemättä), mutta varsin kaukana Franzen siitä mielikuvasta on. Yhtä kaukana kuin Frangen...

Toisaalta eipä tuo Vareskaan ollut Vareksen näköinen, kun Veijonen sitä esitti. Eikä sattunut tää uusikaan kaveri oikein kohdalleen, mielikuvassani ko. hahmosta kun on enempi kirjailijan itsensä henkeä.

Mutta kyllä tää leffa olis nähtävä, toivottavasti saavat mukaan sen dekkareiden fiiliksen eivätkä tee/ole tehneet tästä mitään yli-dramatisoitua skeidaa tai älytöntä toimintapätkää.

 

Ihan muuten samaa mieltä! Itellä kans ennen filmatisointeja oli juur kirjailijan näköinen / oloinen heppu mielessä ja alkuun oli vähä vaikeeta sovittaa Veijonen siihen.

 

Kyllähän ensi vuonna 4kymppinen Franzen alkaa sitä jo olla.

 

Itse olen varmaan ainakin melkein kaikki Harjunpäät lukenut. Minusta tämä viimeisin oli kyllä oikeastaan heikoin. Sen "pahan papin" lähes yliluonnolliselta vaikuttavat kyvyt eivät oikein sopineet periaatteessa realistiseen kerrontatyyliin ja genreen.

 

Vain periaattessa. Franzén on näyttänyt samalta jo viimeiset 10 vuotta samaan tapaan kuin useimmat 30-45-vuotiaat Hollywoodin miesnäyttelijät. Vasta tuolla 45:n päällä alkaa ikääntyminen väkisin näkymään naamasta sen verran, ettei enää käy kolmikymppisestä. Ellei sitten ala kaljuuntumaan, mutta siihenkin on nykyisin aika tehokkaita hoitoja.

 

Iltasanomien sivuilla näköjään ensiväläys tästä elokuvasta. Ja muistutetaan nyt tässä yhteydessä, että syyskuussa tulee myös Joensuun uusi dekkari: Harjunpää ja rautahuone.

 

Hieno teaseri/minitraileri, vaikuttaa aika hyvältä. Varsinkin kun näyttelijöinä on monta laatunimeä (Franzén, Tommila, Korpela, Virtanen). Harjunpää-kirjoja en ole lukenut, enkä aiempaa -elokuvaa nähnyt. Harvakseltaan viime vuosina elokuvia tehneen Saarelan edellinen Suden vuosi ei ollu oikein kummonen, päästäisiinkö nyt 5 tähden Bad Luck Loven tasolle? Tuskin kuitenkaan, mutta hyvää lefaa odotetaan.

 

Kävin katsomassa ko. leffan kutsuvierasnäytöksen tänään ja täytyy sanoa, että SUOSITTELEN.

Franzénillekin leffan jälkeen kehuin, ettei elokuva ollut ihan perisuomalaista kuvausta ja leikkausta, eikä uusi poliisileffa ollut mikään "vares kakkonen". Ensiajatus oli nimittäin, että taas tätä samaa suomijuttua. Eipä ollutkaan tällä kertaa, tunnelma ja kuvaus ym. olivat ihan erityyppisiä, kuin mihin on tottunut. Ihan ensimmäinen kohtaus jo nosti toiveet; en paljasta tapahtumaa, mutta en ole ikinä nähnyt Suomessa vastaavia pieniä vivahteita "lavasteissa", joita tässä käytettiin. Niistä ei tehty isoa numeroa, mutta ne toimivat kuin nyrkki silmään.

Suomella tosin on brittien tyyliin vikana, että samat naamat joka leffassa, mutta eipä tuo nyt häirinnyt.

Erityisesti Björklund suoriutui mainiosti roolissaan eikä muissakaan mitään vikaa ollut. Pääpahis varsinkin oli uskottava ja ristiriitaisin tuntein hänen tekemisiään piti seurata.

Leffa ehkä hieman sortui pieneen "jenkkeilyyn", mutta kyllä tuo mielestäni toimi mainiosti.

Elokuvan yhden raa'an käännekohdan katsominen oli sadistista mielihyvää tuottava. Kohtaus jossa:

Spoiler

Harjunpää pieksee yhden tyypin ja pistää kaverille paskat housuun

sai minut hieromaan innostuksesta käsiäni yhteen.

 

Huh huh, kun on ollut ristiriitaiset arvostelut tällä. Tosi monta arvostelua olen netistä lukenut, ja oonkohan nähnyt yhtään kolmosta. Kahta ja neljää tähteä on eniten, mutta joukossa on myös 2-3 ykköstä ja 2-3 vitosta. No huomennahan taidan mennä katsomaan, ketkä arvostelijat olivat oikeassa... Kovasti synkäksi ja kovasti väkivaltaiseksi elokuvaa arvosteluissa sanotaan, ja haukkujat haukkuvat Harjunpäätä mm. Sevenin, ja Millennium-trilogian (ja muiden Ruotsin rikosleffojen) matkimiseksi.

 

Kyllä hyvää kannattaa hiukan matkiakkin:thumbsup:.

 

Tietenkin, mutta yleensä kun kotimainen tuotantoporukka on lähtenyt matkimaan ison maailman menoa niin lopputuloksena on ollut aika myötähäpeää aiheuttavaa sotkua. Viimeiseltä kymmeneltä vuodelta ainoat onnistuneet "matkinnat" ovat mielestäni olleet Jadesoturi ja Rare Exports, joista jälkimmäinen oli lähempänä sitä tavoiteltua Hollywood menoa.

 

No nyt se on nähty, ja olihan se kaukana yhdestä tähdestä, ja lähempänä vitosta, mutta kuitenkin "vain" 4- tähtee lähtee. Eli aika pitkälti sen arvoinen, miksi etukäteen aattelinkin, en vitosta odottanutkaan. Mutta ihan laatutyötä, visuaalisesti ja kuvauksellisesti hieno. Sarkola pahiksena loistava, Franzénkin hyvä ja Tommila nyt oli taas Tommila, eli loistava ja muutama letkautuskin tuli. Enempi ois toivonut Tommilalle ruutuaikaa, samaten Korpelalle, joka nyt on roolissa kuin roolissa loistava. Tommila ois tosin musta sopinut tällaseen lefaan paremmin pahikseksi, kuin poliisiksi. Banerjee nyt hoiti roolinsa kans moitteetta, vähän pelkäsin etukäteen miten roolistaan suoriutuu, kun muistaa Hymypojan. Mutta ehkä sitten kehittynyt näyttelijänä. Mutta tuskin olisi tässä lefassa, jos ei seurustelisi ohjaaja-Saarelan kanssa.

Harjunpää-kirjoja en ole lukenut, mutta vähän olen arvosteluista (ainakin niistä haukkuvista arvosteluista) saanut sellaisen kuvan, että elokuva ei loppujen lopuksi hirveästi muistuta kirjoja.

Yksi juttu häiritsi, miksi Amorphiksen sama kappale "Perkele (The God of Fire)" soi elokuvassa (ainakin) 3 kertaa? Ois voinut soittaa muitakin kappaleita Amorphikselta. Vähän epärealistista, että just sama kappale soi eri hetkillä ainakin 3 kertaan, ainakin autostereoista ja kotisoittimesta, ja kappaletta soittivat siis eri ja toisilleen tuntemattomat henkilöt, ainakin Harjunpään tytär ja pahikset. Vai oliko tää nyt joku teemakappale sitten, ja oli tietoinen valinta siksi soittaa samaa biisiä useasti.

Lopusta:

Spoiler

Oisin halunnut, että Sarkolan hahmo ois lopussa kuollut, mutta Harjunpää pelasti sen junan alta. Jotenkin omituinen ratkaisu, mutta kai se on kirjassakin niin. Vai voisiko Sarkolan hahmo palata mahdollisissa myöhemmissä Harjunpää-lefoissa takaisin ruutuun?

Mutta tosiaan, täytyy ihmetellä, miten esim. V2.fi -sivuston Jari-Tapani Peltola voi antaa tälle lefalle yhden tähden, ja on se arvostelukin sekava. Ja on ne Peltolan arvostelut olleet usein ennenkin sekavia ja väärässä. Tosin täytyy antaa Peltoselle plussaa, että Paksuna -elokuvan arvostelussa Peltonen aikoinaan kritisoi "Kaiken huippu on se, että luvattoman moni kohtaus tuntuu olevan pelkkää politiikkaa mietojen huumeiden puolesta. Huumeet ovat elokuvassa niin arkipäiväinen, näkyvä, "hauska" ja harmiton asia, että lopulta jopa epiduraalipuudutukseen liittyvän läpän merkitys arveluttaa."

Saarela tehnyt hyviä elokuvia, joista paras Bad Luck Love (5 tähteä), tosin Harjunpäätä edeltänyt Suden vuosi oli aika mitäänsanomaton.

 

Kyllähän toi Jadesoturikin aikamoista tuubaa oli ja sai vääntyilemään soffalla myötähäpeästä.

Tämän leffan traileri vaikutti mielenkiintoiselta, ja mielestäni tunnelmaltaan oli jonkin verran ruotsalaistrillerien tyylinen. Tämä pitää kyllä jossain välissä katsastaa.